13 yleistä virhettä etelään muuttaessa ja mitä niistä opin

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa, joista osan tein itsekin. Yritän olla toistamatta. 

  1. Talvivaatteet ja villasukat
  2. Ostoksille paratiisissa
  3. Bikinit ja työvaatteet
  4. Kuivuri kaatopaikalle?
  5. Rakennustekniset haasteet
  6. Kaikki on halpaa!
  7. Byrokratia ja rutiini
  8. Jatkuva nirvana
  9. Kielimuuri
  10. Kulttuurishokki ja toinenkin paluumuutosta
  11. Tappotahti
  12. Palomuuri
  13. Aurinkosuoja
  14. Asenne (Post Scriptum)

Talven vietto meidoimissa ilmastoissa näyttää olevan nouseva trendi. Mitä enemmän etätyöt yleistyvät, sitä enemmän ihmiset liikkuvat alueelta toiselle. Etelä-Euroopan rannikko on suosittu talven viettopaikka sekä suomalaisten että muiden eurooppalaisten keskuudessa. Mielestäni pääasialliset syyt siihen ovat sen geograafinen ja kulttuurinen läheisyys sekä miedot lämpötilavaihtelut ja selvästi erottuvat sesongit. Trooppisten saarten tasainen kuuma ja kostea voi olla monille eurooppalaisille liikaa. En tiedä, emme koskaan vietetty tropiikissa kahta viikkoa pidempää aikaa. Tästä asiasta kannattaa kysyä vaikkapa Hannelta ja Markukselta.

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa

1. Talvivaatteet ja villasukat

Pohjolan neljän vuodenajan jälkeen etelän ilmasto tuntuu helpolta. Euroopan etelärannikolla on meidän näkökulmasta katsottuna vain kaksi vuodenaikaa: viileä välisesonki ja lämmin kesä. 

Talvisin lämpötilat voivat laskea alle +10 asteeseen. Se riippuu pitkälti siitä, kuin paljon meri jäähtyy ja kuinka paljon vuoret estävät kylmän ilmamassan tuloa. 

Esimerkiksi Algarvessa oli välillä päivisin 12℃ ja öisin niinkin kylmä kuin + 5℃. Se tuntui jäiseltä kevyessä takissa. Talviseen Algarveen olen tarvinnut ohuen, mutta tuulen ja vedenpitävän takin. Minulla oli käytössäni nahkatakki, mutta monet kaverini vetivät turkit päälle tuossa lämpötilassa. Saman ilmiön olen havainnut Nizzassa: turkkien ulkoilutus alkoi heti kun lämpötila putosi alle +15 asteen.

Maltan Gozolla lämpötilaerot ovat siitäkin miedompia. Olen tähän mennessä pärjännyt jokseenkin samanlaisessa takissa, jossa istuskelin kesäisin Piritan rannalla silloin, kun yritettiin käydä uimassa.

Opetus 1: Ihan kaikkia talvivaatteita ei kannata viedä kierrätykseen etelään muutettaessa. Untuvatakki on kieltämättä turhan tuhti vaate eteläiseen talveen, mutta välikeli- ja kuoritakit kelpaavat tänne mainiosti. Talviaamuisin tuulen puuskat menevät luihin asti. Myös alusvaatekerrasto ja villasukat voivat tulla tarpeeseen, jos kämpän valinta ei osu nappiin. 

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa, ostoksille paratiisissa

2. Ostoksille paratiisissa

Kävi ilmi, että omistamme kokonaisen vuoren tavaroita, joille etelässä ei ole mitään käyttöä, mutta aika vähän on niitä tarpeellisia vaatekappaleita. Pohjolan asukkaana minulla oli toistakymmentä takkia, aina -30℃ + 20℃ asti. Kymmenen paria erilaisia talvijalkineita. Toistakymmentä paria välikelijalkineita, joita etelässä pääsee käyttämään noin kolme kuukautta. Ja kaksi paria toistakymmentä vuotta vanhoja kesäkenkiä. Molemmat parit sain kulutettua puhki ensimmäisen etelän vuoden ensimmäisinä kuukausina. Harmittaa, ettei niitä tullut ostettua lisää. Olen nimittäin aika kronkeli kenkien suhteen. Algarven alueella valikoima oli aika muovinen ja turistipainotteinen. Maltan tarjontaa en vielä ole päässyt edes näkemään, kun koko syksyn oli jotain rajoituksia päällä. En jaksanut mennä sotkemaan.

Pitää lähteä YOOX:in linjalle jälleen kerran. Se polku ei ole kovin suora eikä nopea. Meillä oli tarkoitus käydä Italiassa ostoksilla, mutta korona sekoitti kaikki suunnitelmat. Ehkä sitten ensi keväänä.

Opetus 2: Älä luota kovin paljon siihen, että perillä saa ostettua kaikkea käden käänteessä. Paikallisten kauppojen tarjonta voi olla eri mitoituksilla, väripaletilla tai maulla. Esimerkiksi Hong Kongissa suomalaiseen jalkaan meneviä kenkiä ei edes myydä – kokotaulukko loppuu yleensä kokoon 38.

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa

3. Bikinit ja työvaatteet

Kesävaatteita minulla oli olevinaan paljon. Näin etelässä melkein kaikki siirtyi talvivaatetukseen. Että sillä lailla. Suomen kesän kestovaatetus – farkkushortsit ja t-paita – on täällä tukehduttavan kuumat ja täysin sopimattomat rannalle: märkien uikkareiden päälle vedetyt shortsit ovat kosteat tuntikausia. Etelässä pitää olla liehuva kesämekko. En vieläkään omista sellaista. 

Bikinit eivät kuitenkaan käy työvaatetukseen edes videokokouksessa. Pitää olla jokin ihmismäinen yläosa. Minun molemmat etelään kelpaavat paidat levisivät käsiin muutamassa kuukaudessa laadukkaasta materiaalista huolimatta. Vaikka ne ovat pysyneet kunnossa pohjoisissa oloissa vuosia, jatkuva peseminen, hiki ja kova aurinko syövyttivät ne hetkessä. 

Opetus 3: Kalliit ja laadukkaat vaatteet eivät käy kaupaksi etelässä päin, joten niitä on turha etsiä siellä. Olosuhteet ovat vaan tosi vaikeat kankaille. 

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa, kuivuri

4. Kuivuri kaatopaikalle?

Voi kun minulla olisi kodinhoitohuone! Pyykkäys jääkaapin ja hellan välissä, johon pesukone on useimmiten dumpattu, ja pyykkien kuivaus olohuoneen nurkassa on kieltämättä niitä asioita, joihin on tottumista. Etelän talvet ovat mietoja, mutta tosi kosteita. Paksummat vaatteet eivät kuivu juuri koskaan. Olen aika monta kertaa kaivannut kuivausrumpua Tallinnasta. 

Onneksi Maltalla pyykkikone on isossa kylppärissä, missä sen kuuluukin olla. Tosin parvekkeella pyykit saattavat talvella kastua perusteellisesti uudestaan, jos illalla ei ole muistanut katsoa säätiedotusta. Katettua parveketta meillä ei tähän mennessä ole ollut. Onneksi täällä on niin paljon tilaa, että kuivaustelineeen pääsee sijoittamaan sen neljännen parvekkeen luo, josta kenenkään ei tarvitse kulkea.

Opetus 4: Perheellisenä ihmisenä opin kiinnittämään huomiota kämpän tarjoamiin huoltomahdollisuuksiin aivan uudella tavalla. Pyykkäykselle tarkoitettu paikka ei ole itsestäänselvyys lomaparatiiseissa. 

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa , UFO

5. Rakennustekniset haasteet

Rakennusteknisesti Euroopan etelä on haastava. Lämpötilat eivät ole niin tasaiset kuin tropiikissa: Barbadoksella, Thaimaassa, Singaporessa tai edes Hongkongissa. Vaihtelut kesän ja talven välillä ovat 30-40 asteen verran. Mutta jostain syystä eristystä sielläpäin maailmaa ei käytetä juuri lainkaan. Uusimmissa ja hienommissa taloissa rakennustekniset asiat otetaan huomioon jotenkuten: seinissä on välillä jopa eristykset (ne suojaavat ylenpalttiselta kuumuudeltakin), katoissa aurinkopaneelit ja vedenlämmitysjärjestelmät, sisällä kosteutta poistavat lämpöpumput. 

Outo tapa rakentaa selittyy osittain sillä, että etelän maat eivät lainkaan ole niin varakkaita kuin Suomi, Tanska tai Norja. Heillä ei ole kotona lämmitystä sen takia, ettei suurimmalla osalla ole edes varaa lämmittää talvisin: sähkö ja kaasu ovat kalliita ja puuta ei ole. Uima-allas ei ole kallista rakentaa ja ylläpitää, jos sitä ei tarvitse lämmittää käyttöä varten.

Toinen syy on käyttötarkoitus: suurin osa Algarven tai Rivieran kämpistä on käytössä vain turistisesonkeina. Talot rakennetaan siitä materiaalista, mitä on tarjolla, ja siihen käyttöön, mitä kaikkein eniten tarvitaan eli turisteille. Etelässä talot rakennetaan siten, että ne pysyvät mahdollisimman viileänä kuuman kesäkauden. Eihän suomalainenkaan asu kesämökissään vuoden ympäri.Taloja ei ole rakennettu ympärivuotiseen vaan lomakäyttöön sopiviksi. Talvi sellaisessa on aika tylsä: kylmä ja homeinen. 

Homeisuus on tosin selvä rakennusvirhe. Rakennustekniikka on vasta nyt saavuttamassa sen pisteen, jossa homeen haitat ymmärretään ja yritetään välttää. Suomessakin on vielä yllin kyllin homeisia taloja (ja kouluja). 

Opetus 5: Jos etuoven alta näkyy valoa, jätä kämppä vuokraamatta/ostamatta. Lämmitys ja kosteudenpoisto tulevat kullankalliiksi. Yleensä mitään muuta parannusta asiaan ei ole tarjolla kuin paksu villatakki ja villasukat sisällä. Silloinkin, kun ulkona pärjätään varvastossuilla. 

6. Kaikki on halpaa!

Elämä etelässä ON jonkin verran edullisempaa kuin Suomessa, mutta vain sen takia, että Suomi on yksi Euroopan kalleimmista maista. Pitää varautua siihen, että ulkomaalaisena asuminen missä vaan paikassa on jonkin verran kalliimpaa kuin paikallisena. Heillä on paljon hiljaista tietoa siitä, miten asiat sujuvat heidän kotimaassaan. Ongelma ei muuten aina ole siinä, etteivät paikalliset halua sitä tietoa jakaa, mutta heille ei tule mieleen, että asiasta voi olla tietämätön. 

Opetus 6: Pitää varautua sellaisiin piilokuluihin, joista edes Google ei tiedä mitään. Välistä vetäminen on hyvin yleistä kaikkialla maailmalla, eikä Suomi ole mikään poikkeus. Sielläkin on ulkomaalaisille tarkoitettuja palveluita, jotka ovat kaikkea muuta kuin edullisia.  

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa

7. Byrokratia ja rutiini

Byrokratiasta voi olla montaa eri mieltä. Itse koen, että Suomen byrokratian rinnalla kalpenee aika moni koneisto. Maiden väliset erot ovat valtavia. Kaikkein kevyintä on tähän mennessä ollut Virossa, ja kaikkein raskainta – Hongkongissa. Niistä maista, joiden kanssa olemme olleet ikinä kosketuksessa. Portugalissa tuntui, että tieto pimitetään tarkoituksella (ilmeisesti rahastusmielessä). Maltalla ohjeistetaan kädestä pitäen, yksityiskohtaisesti ja ilmaiseksi. Monessa maassa piti vain löytää se oikea ihminen tai tie, niin kuin Puolassa kävi. Silloin asiat rupesivat sujumaan huomattavasti paremmin. 

Opetus 7: Byrokratiaa ei ole rakennettu silmällä pitäen paikallista kieltä osaamatomanta ulkolaista. Just deal with it. Netti tarjoaa jonkin verran tietoa, mutta luottaminen mielipidekirjoituksiin ei kannata. Asiat muuttuvat nopeastikin, ja kaikkein paras paikka hakea tietoa on joko virasto itse tai sen viralliset nettisivut. Toteutus voi silti olla aika kova paikka ennakkotiedoista huolimatta. 

8. Jatkuva nirvana

Ensimmäiset kuukaudet Algarvessa kävimme ihailemassa merimaisemia joka ilta. Sitten joka toinen ilta. Sitten pari kertaa viikossa. Sitten tuli sadetta. Iltaväsymys oli ottanut vallan, eikä rannalle enää lähdetty niin usein. Uuden viehätys on varsin voimakas, mutta arki syö sen pikkuhiljaa. 

En tiedä, kuinka pitkäksi aikaa olisi riittänyt sitä paratiisitunnetta jossain Barbadoksella, joka on ihan oikea paratiisisaari. Juuri sellainen, miltä postikortti antaa ymmärtää. Lomailu siellä oli aina tuntunut siltä, että oikeasti olisi käynyt paratiisissa. Yksi syy oli kyllä ihmisissä. Minulle on vaikeaa kuvitella, että olisi viihtynyt esim. Hongkongissa. 

Gozolla toistuu nyt sama kaava: kaikki on uutta ja kiinnostavaa. Uusista paikoista saa paljon uutta virtaa ja inspiraatiota.

Epäilen, että kaikkien ihmisten käsitys maailman parhaasta paikasta on erilainen. 

Opetus 8: Kaikkeen turtuu. 

9. Kielimuuri

Kielimuuri voi osoittautua korkeammaksi, mitä alun perin on kuvitellut. Jotkut maailman kielet ovat sen verran vaikeita, että aikuisena niiden oppiminen veisi hyvin paljon resursseja, joita ei välttämättä jää työn ja perhe-elämän hoitamisen jälkeen. Minulle ylitsepääsemättömän vaikeaksi osoittautui kiinan kieli: en kuule kovin hyvin yksityiskohtia, joten ne painotusvivahteet, joiden päälle kieli on rakennettu, jäävät minulta erottamatta. 

Opetus 9: Pitkäaikaisena asukkaana, missä vaan maassa, on syytä opetella ymmärtämään edes kirjallista kieltä. Paikallisten englannin kielen taidot ovat harvoin niin kattavia ja täydellisiä, että pärjää ihan jokaisessa tilanteessa (on toki paikkoja, jossa englanti on pakollinen aine kouluissa: vaikkapa USA, GB, Australia, Uusi Seelanti, Irlanti… 😆)

kyyhkyset

10. Kulttuurishokki ja toinenkin paluumuutosta

Perillä odottaa silti jonkinlainen kulttuurishokki. Etelä on usein iltapainotteinen päivärytmissään. Siellä on mieluisampaa ja pimeämpää. Tosin, meille ei näin yleisesti ottaen tullut mitään Mañana-ilmiötä vastaan. Kaikki oli aikataulussa, ajoissa ja välillä yllättävän nopeita. Hajontaa on ollut kiinteistönvälittäjien työinnossa, toiset vastasivat suunnilleen kolmen viikon päästä, joko vielä kiinnostaa. Jos ylipäänsä vastasivat. Nopeat saivat palkkionsa. 

Gozon meininki yllätti varsin positiivisesti. (Uusi koti Gozolla)

Opetus 10: Parasta olla pyörittelemättä silmiä toisten tavoille. Avoin ja utelias mieli on kaikkein paras tapa tutustua vieraaseen paikkaan, sen kulttuuriin ja erikoisuuksiin

11. Tappotahti

Uuteen paikkaan yritetään yleensä tutustua nopeasti, saada selville kaikki pikkuasiat ja aloittaa uusi arki seesteisen tietoisena vasta sen jälkeen. Ei ole ihme, että välillä on pasmat sekaisin. 

Uudessa paikassa on arjen lisäksi paljon nähtävää ja koettavaa. Arjen järjestäminen täysimittaisen lomailun rinnalla yleensä loppuu katastrofiin: joko jompikumpi puoli alkaa kärsiä tai sitten mennään niin lujaa ettei enää muista omaa nimeänikään. 

Opetus 11: Jos jokin tapa etelässä kannattaa oppia heti, niin se on kiireettömyys. 

12. Palomuuri

Tämän virheen olen tehnyt kerran Tallinnaan muuttaessamme. Päädyin täydelliseeen tyhjyyteen: koko verkostoni, kaveripiirini ja sukulaiset jäivät Suomeen. En tullut edes ajatelleeksi, että Tallinna on täynnä suomalaisia. Vasta puolen vuoden päästä löysin Suomettaria, SEKE ja FECC. Vuosien varrella heistä oli tullut minulle vankka tukiverkosto, siellä olen tavannut mielettömän hienoja ihmisiä ja löysin uusia sydänystäviä.

Opetus 12: Verkostoidu ensin, muuta sitten. 

13. Aurinkosuoja

Etelän aurinko on jotain ihan muuta  kuin mitä pohjoisessa on totuttu. Aurinkosuoja, tarpeellinen määrä nestettä, päähine ja oikeanlaiset vaatteet ovat asioita, joita joutuu opettelemaan uudestaan. Lomalle lähtiessä aurinkorasvalla läträtään perusteellisesti, mutta usein samaan lomakohteeseen asumaan tullessa, suojaaminen unohdetaan kokonaan. Eihän sitä edes olla rannalla. Etelässä kaupungissakin paistaa aurinko. Kaikki vahingot on helpompi ennaltaehkäistä, kuin korjata. 

Opetus 13: Aurinkoa pitää kunnioita, ellei haluaa ihosyöpää tai maksaläiskiä.  

14. Asenne (Post Scriptum)

Asenne on kaikkein tärkein asia, joka pitää muistaa pakata mukaan etelän muuttokuormaan. Lomailijoille annetaan huomattavasti enemmän anteeksi. Avoin mieli on ehdottomasti kaikista tarpeellisin varuste uuteen maahan muuttaessa. Suomalaisille etelän tavat ovat kieltämättä oudompia, kuin vaikkapa naapurivaltioiden (Virosta tässä). Pitää kuitenkin muistaa, että etelä on vuosisatoja elänyt eri olosuhteissa. Heillä on siihen omat syynsä. 

Oudolle päivärytmille siestoineen, omituiselle ajotavoille ja rantamunkeille löytyy selitys, kunhan muistaa kysyä. 

Opetus 14: Ennakkoluulottomuus on paras asuste etelärannikolle.  

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa

Kuvitukset: Happy Color(R)

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa

Live To Travel Archives

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa

13 yleistä virhettä etelään muuttaessa

7 vastausta artikkeliin “13 yleistä virhettä etelään muuttaessa ja mitä niistä opin

  1. Hyviä pointteja koko teksti täynnä. Hyviä tällaiselle lämpöön muuttoa haaveilevalle. Aukaisee silmät hyvin.

  2. Tuosta asuntojen hinnoista tuli mieleen, että useimmiten kannattaa selvittää mitä kautta paikalliset vuokraavat asuntoja. Lyhytaikaiset ovat yleensä aina pitkäaikaisia kalliimpia, mutta yleensä englanninkielisillä sivuilla edullisemmissa ei-englanninkielisissä maissa kiskotaan vähän korkeampia hintoja rikkaiden expatien toivossa. Just kuulin yhden maksavan meidän kulmilla tonnin kuussa alueella, jossa hintataso on noin 600€/kk. Hän oli tehnyt mielestään hyvän diilin, kun ei uutena tuntenut hintatasoa.
    Me maksetaan itse kuluineen 350€/kk ja se taas on niin edullinen hinta, että paikalliset kaveritkin ihmettelee miten onnistuttiin löytämään asunto tähän hintaan.
    Eli kannattaa kyllä selvitellä vähän etukäteen hintatasoa.

    1. Se on ihan totta. Paikalliset vuokramarkkinat ovat huomattavasti edullisempia kuin mitä turisteille yritetään sysätä. Välillä tuntuu, että paikalliset välittäjät pimittävät ne tarkoituksella. Välillä paikallisten omat kanavat eivät tarjoa mitään asumiskelposita. Ja välillä toisinpäin 🙂 On sitä kaikkia nähty. Meille ei käynyt koskaan hinnoittelun mielessä köpelösti, mutta muuten välillä meni mönkään. Vaikka tuo ensimmäinen Portugalin kämppä, joka oli pintaremontoitu ja osoittautui homepesäksi.

Vastaa