Millainen on Malta asuinmaana?

Malta asuinmaana

Malta asuinmaana.

Olen tähän mennessä kuullut tämän kysymyksen niin usein, että päätin yrittää kerätä Maltasta jonkin sortin koosteen. Täytyy myöntää, että moni isompikin maa on huomattavasti helpompi määritellä ja kuvailla.

Millainen Malta sitten onkaan? Yhtä moniulotteinen ja monitasoinen kuin sen historiakin: suorasanainen, tolerantti, sisukas, lämminhenkinen, ystävällinen, kunnianhimoinen, oman arvonsa tunteva, avulias, karunkaunis, avaramielinen ja syvällinen. Ja paljon muutakin.   

Maltalaiset itse puhuvat maastaan Saarina. 

Turistin silmin Maltan pitää olla suorastaan antiikkia, ei pelkkää vanhanaikaista, jotta se mielletään aidoksi Maltaksi. Siellä missä turistin silmä välttää, Malta elää ja kehittyy ihan omaa tahtiaan. 

Se kyllä tapahtuu myös varsin näkyvästi, jos tietää, minne katsoa. Maltalaista ruokaa tehdään moderneissa keittiöissä, kalastetaan upouusilla paateilla ja ajetaan autoilla leveitä teitä pitkin. Ihmisethän ovat edelleen niitä aitoja maltalaisia, jotka ovat ylpeitä omasta historiallisesta ja kulttuurisesta perinnöstään.

Vaikka tämä meidän kotikaupunkimme Zurrieq, tylsähkö noin 11000 asukkaan kunta saaren reunalla. Tällaisia Maltalla on parikymmentä lisää. Se on ehkä nyky-Maltaa aidoimmillaan. Satoja vuosia vanhat rakennukset, keskustan kapeat kadut, kirkot, lähikaupat, uudehkot kerrostalot, palmukuja (joka on oikeasti vilkas ostoskatu), roomalaisten rauniot, keskiaikaiset kirkot, modernit koulut, upeat puistot näköaloillaan, kiviset rannat, pienet pizzeriat ja hulpeat ravintolat. 

Ihmisiä toki asuu Vallettassa ja Mdinassa, mutta nuoriso muuttaa pikkuhiljaa moderneihin kämppiin pois pääkaupungin laidoilta. Uudehkot, ilmastoidut ja ekologiset bussit kulkevat usein tyhjinä, koska yksityisautoilu vie voiton.

Kun arki koittaa

Malta asuinmaana - Lookout point, Valletta
Lookout point, Valletta

Arkisessa kokonaisuudessa Malta on sellainen no surprise etelän valtio, jossa moni kohta muistuttaa muita eteläisen Euroopan maita. Kaikki ei ole toki yhtä ja samaa, mutta yhtäläisyyttä on paljon. Se on ymmärrettävää, koska Maltan historian ja kulttuurin juuret ovat hyvin pitkälti samoja kuin muualla Euroopassa. Tai ehkä minua ei vain yllätä enää mikään 😉.

Liittyen historiaan ja kulttuuriin pitää muistuttaa, että pohjoisen Euroopan valtioista on tullut Eurooppaa hyvin myöhäisessä vaiheessa. Siellä, missä eteläisen ja keskiosan Euroopan historia oli pitkälti yhteinen, Pohjola eli pitkään ihan omissa oloissaan. 

Mikä on Maltalla samalla tavalla ja mikä eri tavalla kuin muualla?

Rakentaminen ja asuminen 

Malta asuinmaana - Harq Hamiem Valley, St. Julian's
Harq Hamiem Valley, St. Julian’s

Keskuslämmitystä ei tietysti ole. Keskuslämmitys loppuu Euroopassa jossain Itävallan leveyksillä. Sen jälkeen asuintilojen lämmitys on kansalaisten oma asia. Maltalla se on ymmärrettävää: varsin miedon ilmaston lisäksi maassa olisi aika vaikeaa vetää mitään yleistä putkistoa. Lämmitysputki kun on halkaisijalta aivan eri luokkaa kuin vaikkapa vesijohto tai valokaapeli. Toinen syy on se, ettei Maltalla ole, millä lämmittää. Puu, kaasu ja sähkö ovat kaikki tuontitavaraa. 

Joten lämmitys ja ilmastointi hoituvat Maltalla ilmalämpöpumpuilla, erillisillä kaasulämmittimillä, sähköpattereilla, takoilla ja villasukkien kerrostumilla. Riippuen siitä, mihin rahaa riittää. 

Aurinkopaneleita sekä lämminvesijärjestelmiä Maltalla on paljon. Olisi tyhmää olla hyödyntämättä 300 aurinkoista päivää vuodessa. 

Mitään eristyksiä ei talon seiniin laiteta. Kahdesta eri syystä: ne mätänevät helposti ja ovat kallista investointia parin ei niin lämpimän kuukauden takia. 

Eikä Maltalla tehdä eteisiä. Jos niitä on, niin ne ovat sellaisia ulkotuulikaappeja, jossa toinen ovi on laitettu suojaamaan aikaisemmin tehtyä syvennystä. Kerrostalokämpissä ulko-ovi johtaa suoraan olohuoneeseen tai keittiöön, tai niiden yhdistelmään. Samaa muotia löytyy jo pohjoisten omakotitaloissakin, pakkanen puhaltaa suoraan olohuoneeseen kun ulko-oven avaa.

Onneksi Maltalla pyykinpesukone sijoittuu joko kylpyhuoneeseen tai erilliseen kodinhoitohuoneeseen (sekin usein puoliksi ulkotiloissa), mutta ei keittiöön, kuten Portugalissa.

Pienet arjen ilot 

Malta asuinmaana - Mitħna tax-Xarolla (Xarolla Windmill), Zurrieq
Mitħna tax-Xarolla (Xarolla Windmill), Zurrieq

Malta on pieni maa, joten kaikki täällä on pientä: kaupat, tiet, kaupungit ja ympyrät. 

Isompia marketteja on vain muutama, joten suurin osa päivittäistavaraa on kätevämpi hankkia samasta tai viereisestä korttelista. Pienissä kaupoissa tavara on usein jopa edullisempaa kuin isommissa. Jopa Lidliä edullisempaa. Se oli yllätys. 

Siesta ei sen sijaan tullut yllätyksenä. Kuten Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa moni pienempi kauppa ja yritys viettää siestaansa keskellä päivää 2-4 tuntia. Sekin on ymmärrettävää, koska toisin kuin esim. Portugalissa, maltalaiset aloittavat päivänsä aikaisin. Kauppaan voi tulla ostoksille vaikka aamuviideltä. Ilta venyy klo 19 asti. 

Isommat kaupat (suuret supermarketit ja paikalliset ketjumarketit) ovat auki päivittäin aamusta iltaan (jotain 7-22 tyyliin). Jokaisessa kaupungissa on näitäkin useita. Zurrieqissa on monta kymmentä pikkukauppaa ja kymmenkunta isompaa. 

Ruokatarvikkeista puutetta ei juuri ole, pikkukaupoista voi löytyä myös Valion voita. 

Muu shoppailu on kidutusta. Valikoimat ovat varsin rajallisia, joitakin merkkejä tai tavaroita maassa ei tunneta. Paitsi nuo kumisaappaat, joita on paikallisissa pienissä kaupoissakin hyvin laaja valikoima. Centerparcissa olen törmännyt sellaiseen kauppaan, jossa kumppareita oli koko seinusta täynnä eri koossa ja väreissä. Miksi FB:ssa väitetään, että ne kannattaa tuoda Suomesta, en tiedä. 

Ostosten teko kestää ikuisuuden (ellei kauppa ole kävelymatkan päässä), koska kauppoihin pitää ensin päästä ja sitten pitää koluta 2-3 ostaria löytääkseen etsimänsä. 

Ehkä jos jaksaisin shoppailla enemmän Vallettassa tai Sliemassa, olisin aikaisemmin tai myöhemmin löytänyt sen, mitä etsin. Se ei nyt oikein sytyttänyt, joten päätin tehdä kompromissin ja ostaa sitä, mitä tuli vastaan ensimmäisenä.

Suurimman osan ostoksia on pakko tehdä netissä. Ihan vain sen takia, että kauppa sijaitsee 10-15 km päässä, se on tunnin ajomatka. Toki se riippuu milloin sinne ajaa. 

Nettikauppa on tähän mennessä onnistunut 70%:sti. Eli, kahdessa tapauksessa kolmesta tavara oli OK. ⅔ oli myös toimitettu niin kuin piti. Eli saatiin yksi hyvitys tuolia ostaessa ja yhden toimituksen perässä joutui juoksemaan ympäri kaupunkia, koska kuski ei osannut meille. Se on toki pikkukatu, mutta sinne pääsee kolmesta eri suunnasta, joten en nyt ymmärtänyt, mistä kenkä puristi, enkä sitä, miksi kuski ei osannut ajaa suoraan. Google tuntee katumme eikä se ole nyt järin pitkä, että siinä eksyy.

Ajamisen ilosta

Malta asuinmaana -  Moro Bus Stop, Il-Marsa 
 Moro Bus Stop, Il-Marsa 

Maltalla kaikki pitää tehdä ajan kanssa, perusteellisesti ja ikuisuutta ajatellen. Paitsi silloin, kun ajetaan autolla. Nopeudesta päättelen, että kuski yrittää teleportoida autonsa kanssa.

Ajaminen nurinperin vasenta puolta ei oikein ole juttuni. Siltä se tuntuu, ettei se ole kenenkään juttu. Monessa paikassa tilannenopeus on aivan liian suuri tien kuntoon, kokoon ja näkyvyyteen nähden. Sen takia pelti kolisee turhan usein. Joustavampi ajokulttuuri sujuvoittaisi liikennettä, mutta “minä ensin”-mentaliteetti on syvässä. Juuri eilen kuorma-autoilija seisoi töötin päällä, koska bussi yritti “kiilata” hänen eteensä toivottomassa ruuhkassa.

Miksi Maltan liikennekulttuuri on mitä on? Maltalaisten omin sanoin, heillekin nykyinen autojen määrä tuntuu liian suurelta ja pelottavalta. Pienimmät tiet ei oikein vedä ja suuria vasta rakennetaan monessa paikassa. Rakennustyöt häiritsevät liikennettä entistäkin enemmän.

Auto saa ruhjeita myös ilman, että itse ajaa metriäkään. Parkkeerauksessa on ihan tavallista ottaa toisten puskurista matkamuistoksi ainakin maalia. Idioottimaisimman kolarin olen todistanut omalta parvikkeeltani: peruuttaessa yksi auto ajoi toisen, parkkeeratun vauhdilla rutuksi. Siis kotikadullamme, umpikujalla, jota myös pihakaduksi voisi sanoa.

Suurin osa kolhuista jää omasta pussista korvattavaksi tai ne sovitaan kahden kesken. Nimittäin tilastojen valossa ei Malta ole pahimpia liikennetunareiden maita. Rohkenen epäillä. Pahemmankin mällin jälkeen suurin ongelma on piilottaa auto kiireesti pois näkyvistä.

Jalankulkija voi helposti jäädä auton alle jopa suojatiellä vihreillä valoilla, ellei ole joka hetki valppaana.

Kaaosta lisää myös se, että moni Maltan liikenteessä olevista autoilijoista on kotoisin muualta kuin Maltalta tai Euroopasta ylipäänsä. Jokainen tuo osan omaa ajokulttuuriaan kaduille. Torvet soivat tiuhaan ja nyrkkiä heilutellaan.

Silti, Maltalla oppii ajamaan pikkuhiljaa, vaikka mitään iloa siitä irti ei saa vuosienkaan päästä. Maltalaiset tuttavani ovat samaa mieltä: liikennettä on liikaa, päreet palaa turhan nopeasti ja olisi helpompaa liikkua jollain muulla konstilla. 

Sen takia Maltalle suunnitellaan nyt metroa.

Bussillakin pääsee…

Malta asuinmaana - Päälinja-autoasema, Valletta
Päälinja-autoasema, Valletta

Jos hermot kestää. Julkinen liikenne Maltalla on varsin kattavaa, ja vuosittain tulee uusia reittejä. Nyt on avattu muutama express-linja.

Maltalla on muuten vain yksi linja, jota voi kutsua paikallisliikenteeksi. Se on bussi nro 133, joka kiertää Vallettaa (pikkubussi itse asiassa). Loput linjat ovat kaukoliikennettä, koska ne kaikki läpäisevät ainakin kaksi kaupunkia ja useita kuntia matkan aikana. Maltalla on nimittäin 68 kuntaa, joista 11 on myös kaupunkeja statukseltaan. 

Julkinen liikenne on Maltalla ilmainen kaikille, joilla on Tallinja-kortti (alkaen 1.10.2022). Kortti on henkilökohtainen, mutta se ei edellytä edes Maltan ID:tä. Kortti myönnetään jokaiselle hakijalle ja postitaan myös ulkomaille. Turisteille on silti mukavampaa ostaa paikan päältä Explore-kortti, josta on tarjolla useita eri versioita. 

Busseilla liikkuessa ei pidä olla kiirettä mihinkään. Eikä nälkää tai pissahätää. Ainoa luotettava lähde, kun kyse on julkisliikenteestä, on Malta Public Transport. Sen appissa saa myös nähdä pysäkin reaaliaikaisen tilanteen ja bussin saapumisajan. Pysäkkejä ei merkitä millään ei-käytössä lapuilla. Väliaikaisia pysäkkejä on osoitettu sen sijaan asiallisesti. 

Kuljettajalta voi toki kysyä neuvoa reitistä, mutta yleensä vain silloin, kun kyseessä on iäkkäämpi maltalainen henkilö. Muissa tapauksessa kuski voi olla englantia osaamaton tai reitistään täysin pihalla oleva tapaus. 

Meillä on toki kortteja, ja busseilla ajetaan lähinnä Vallettaan tai Sliemaan viikonloppukävelylle. Muuten voi käydä niinkin epämukavasti, että ensimmäinen bussi myöhästyy vaihtopaikalle vaikka 10-15 min ja seuraavaa vaihtobussia joutuu odottamaan 45-50 min, koska se käy sielläpäin kerran tunnissa.

Eli ihan samalla tavalla kuin VR 😂.     

Koulu

St Benedict College, Hal Kirkop

Koulusysteemi Maltalla on sekoitus Brittejä ja Eurooppaa. On julkinen sektori, on yksityinen (sitä sanotaan Maltalla itsenäisiksi) ja kirkonkouluja. 

Yksityiset koulut ovat Maltalla varsin edullisia, joten niihin on jonoa vuosiksi. Sen takia poikamme on käymässä edelleen valtion koulua, joka on mielestäni varsin tasokas. 

Olen kuullut, että Maltalla koulujen tasot vaihtelevat koulusta toiseen jopa julkisella puolella. Tätä koulua, mitä poikamme käy, ylistetään yhdeksi parhaimmista. Se olikin syy sijoittumiseemme saarella. Koulut ottavat oppilaita vain omilta, määrätyiltä alueiltaan.

Maltalla on neljä kouluastetta, eli varhaiskasvatus (pre-primary, 3-5 v), ala-aste (primary 5-11 v), yläaste (middle ja secondary, 11-18 v) sekä yläkoulu (tertiary education). Koulunkäynti ja läsnäolo on pakollinen 16-vuotiaaksi asti (kotikoulu sallitaan erityissyistä). Koulua käydään enimmäkseen englanniksi, mutta maltan kieltä pidetään yllä sekä koulussa että arjessa. Se on myös pakollista kaikille kaikissa kouluissa

Mikä on Maltan valtion koululle ominaista?

1. Säännöt

Maltalla sääntöjen lista on pitkä ja pilkuntarkka. Se on kirjattu koulun päivyriin, joten se on koko ajan nähtävissä sekä oppilaille että vanhemmille. Kaikki on mustaa valkoisella, sekä säännöt että rangaistukset niiden rikkomisesta. 

Heti alkuun sääntöihin perehdytetään varsin hanakasti, siihen menee koko ensimmäinen koulupäivä joka vuodesta.

Sääntöjen noudattamista valvotaan tarkasti ja nootti lähtee vanhemmille hyvin pienistä asioista. Käytössä on rangaistussysteemi, johon eriasteisten huomautusten lisäksi kuuluu myös koulusta erottaminen ja poliisille ilmoittaminen silloin, kun teko täyttää rikoksen tuntomerkkejä.

Vastapainoksi on olemassa palkintosyteemi. Palkinnoiksi jaetaan kyllä kunniakiroja ja lappuja vuoden aikana, mutta se voi myös konkretisoitua vaikka luokkaretkiksi tai lipuiksi johonkin tapahtumaan. 

2. Pisteytys

Maltalla luokat koostetaan sen mukaan, kuinka paljon pisteitä oppilas on kerännyt edellisen vuoden kokeissa. Joten luokkien tasot ovat joka koulun sisällä erilaiset. Se korostuu yläasteelle mentäessä entisestään, koska silloin yhden katon alle kerätään lapsia monesta ala-asteesta. 

Luokkien välissä voi myös olla liikettä, riippuen meneekö kokeet paremmin kyseisenä vuotena. 

3. Univormu

Univormu on pakollinen. Se on muuten unisex- mallia oleva sellainen casual outfit, ja liikuntapäivinä aamusta iltaan ollaan verskoissa. 

Vuoden koko vaatetus sisältäen kevyen talvitakin maksaa noin 100 euroa. 

Uniformulla alleviivataan yhdenvertaisuutta. No matter if you’re a boy or girl, no matter if you’ve black or white.

4. Erityistarpeet 

Erityistarpeisiin vastataan hyvin nopeasti. Kaikki luokat eivät ole inkluusio- luokkia, mutta joka koulussa niitä on, sekä on erikseen opettaja/opettajat, jotka vastaavat vain  tästä osioista. 

Koska Maltan väestö on varsin kirjavaa, tukiopetusta tarvitaan paljon. Osa lapsista ei osaa maltaa ja osa ei edes englantia. 

5. Turvallisuus

Malta on hyvin turvallinen maa, mutta koulut ylläpitävät hyvin tarkkaa turvallisuusjärjetelyä. Jokaisella oppilaalla pitää olla kulkukortti, jolla hän pääsee vartijasta ohi mennen tullen. Vanhempia ei koulupäivinä kouluun lasketa, vaan unohdettuja tavaroita kuskaa joko vartija tai joku muu henkilökunnasta.

Puhelimia koulussa ei sallita. Ne kuuluu jättää Assistant Head henkilön toimistoon koko koulupäivän ajaksi suljetussa kirjekuoressa äänettöminä. 

Oikeantyyppisestä vaatetuksesta, veden juomisesta sekä aurinkorasvasta muistutetaan vanhempia säännöllisin väliajoin sähköpostitse. 

Byrokratiasta

Malta asuinmaana - Playground, Il Belt Valletta
Playground, Il Belt Valletta

Voisin väittää, että valtiokoneen rattaat pyörivät Maltalla jopa joutuisammin kuin Suomessa. Uskoisin, että se johtuu siitä, että maltalainen virkailija olettaa, ettet ole tietoinen heidän systeemeistä. Mutta muukalaisena olet tervetullut maahan, koska heidän mielestään on aivan loistavaa, että valitsit Maltan uudeksi asuinmaaksi. 

Ensimmäinen vaihe eli ID- kortin saaminen saattaa kestää, mutta sen jälkeen kaikki muuttuu helpommaksi. Ensimmäisen ID- kortin takia voi joutua keräämään nipun papereita ja jopa käymään virastossa pariin otteeseen. Suurin osa asioista tapahtuu kuitenkin puhelimitse ja netissä. Meidän tapauksessa kyseessä oli EU-kansalaisten oleskelulupa, joka on suhteellisen helppo saada. 

Niin paljon kuin olen pystynyt arvioimaan, käytäntö on jokseenkin samanlainen, mikä monessa muussa EU maassa. Suomi mukaan lukien. Suomen maahantulobyrokratia on yksi Euroopan raskaimpia, vaikka harva suomalainen on asiasta tietoinen. Pitää kuitenkin muistaa, että mihin vain maahan muuttaminen on aina henkilökohtainen tapaus ja siihen suhtaudutaan sen mukaisesti. 

Maltalla on myös yllättävän leväperäinen suhtautuminen paikallisen osoitteen olemassaoloon. Maltan ID:takaan ei aina tarvita moneen viralliseen menoon. Nettiliittymän ja pankkitilin saa passilla. EU-passilla se tapahtuu hyvin helpostikin. 

Erityistä Maltalla on se, että julkisen terveydenhuollon piiriin pääsee ostamalla vakuutuksen. Perhevakuutus maksaa 2500-4000 euroa vuodessa. 

Jos henkilö maksaa verot ja sosiaaliturvamaksut toiseen EU-maahan, hän on oikeutettu hakemaan A1-lomakkeen, joka sekin antaa pääsyn Maltan julkiseen terveyshuoltoon.

Verotus Maltalla on aika monimutkainen, mutta Malta verottaa vain niitä tuloja, jotka tulevan maahan (eli maltalaisille tileille) ja työperäiset tulot (jos työnantaja on maltalainen tai työntekijä haluaa maksa veronsa Maltalle). Muuten verosopimuksen mukaan henkilökohtaiset verot ja muut maksut suoritetaan siihen maahan, jossa henkilöllä on veroresidenssi. 

Ihmiset

Maltalaisiin on helppo tutustua. He ottavat vastaan jokaisen avoimin mielin, ovat uteliaita ja temperamenttisia. Maltalaiset ovat myös äänekkäämpiä kuin gozolaiset, mutta ystävällisyydessä ja lämminhenkisyydessä en ole huomannut eroa.

Ihmiset näyttävät rakastavan kaikkea ympärillään: maataan, säätään (erityisesti sadetta), kotiaan, kauppaansa, autoaan, lemmikkiään (erityisesti kissoja), naapureitaan. Olen pannut myös merkille positiivisuuden, millä he suhtautuvat elämään. Sekä toleranssin ja avuliaisuuden. Temperamenttiakin löytyy, kun riidellään, niin astiat lentävät. Lopuksi kerätään sirpaleet yhdessä. 

Maltalaiset eivät ole myöhässä, ei edes noita 15 kuninkaallista minuuttia. Asennusmiehetkin soittivat ovikelloa 10 minuuttia ennen sovittua aikaa. Jos mahdollinen vuokralainen on puoli tuntia myöhässä sovitulle näytölle, vuokranantaja voi helposti kääntää tälle selkänsä. Toki, liikennesuma ja muita päteviä syitä on olemassa, mutta silloin on tapana ilmoitella säännöllisin väliajoin tilanteesta.

Maltalaiset ja erityisesti gozolaiset, ovat kyllä maailmankansalaisia, jos puheista voi päätellä. Mutta oikeassa elämässä he eivät ole halukkaita lähtemään kovin kauas kotikulmilta. Toki voi sitä käväistä siellä täällä, mutta en ole koskaan nähnyt maltalaista asumassa muualla kuin Maltalla tai Gozolla. Tunnen kyllä henkilökohtaisesti ihmisiä, jotka ovat oleskelleet pitkiäkin jaksoja ulkomailla, mutta ovat silti palanneet aina takaisin.

Nyt säästä

Malta asuinmaana - Hastings Garden, Valletta
Hastings Garden, Valletta

Tätä aihetta ei voi välttää. Säästä puhutaan paljon ja hartaasti joka yhteydessä.

Maltan ilmastosta olen kyllä kirjoittanut paljon:

Koska Maltalla sataa suhteellisen vähän, maltalaiset aina puhuvat sateista ja ihailevat lunta. Kuvista päätellen. Minulle selvisi, ettei monilla ole mitään käsitystä siitä, mikä on oikeasti kylmää: pari kymmentä pakkasastetta tuulen kera (kuten Turussa tai Tallinnassa välillä). Maltalla +10 C pidetään maailmanloppuna ja vedetään päälle koko vaatekaapin sisällön. Toppatakkeihin sonnustaudutaan jo +15 C kieppeillä. Totta puhuen, joinakin aamuina on järkyttävän kylmä, mutta se taitaa enimmäkseen johtua kesäisestä vaatetuksesta. Mehän olemme etelässä, ei siellä voi olla kylmää.

Nämä kuvat on otettu Hastings Gardenissa, Vallettassa.

Lopuksi voisin sanoa, että tutkimusmatkamme jatkuu. Maltalaisille tulee hiennoiseksi yllätykseksi, kun sanon, etten lähde kaupungille shoppailemaan tai syömään. Lähden katsomaan heidän nähtävyyksiään. Totta! – kuuluu usein vastaus. – Täällä on paljon paikkoja, joissa paikalliset eivät kerenneet käymään koko elämänsä aikana. 

Malta asuinmaana
Nämä kuvat on otettu Hastings Gardenissa, Vallettassa.

Malta asuinmaana.

Referenssit:

Malta asuinmaana.

10 vastausta artikkeliin “Millainen on Malta asuinmaana?

  1. Tuo on kyllä huikea aurinkoisten päivien määrä vuodessa. Ei kuulostaa ainakaan siitä näkökulmasta yhtään hullummalta asuinpaikalta! 🙂 Miten tuo siis menee, että miten yksityiseen kouluun voi ylipäätään päästä nuorena, esim. ensimmäisenä kouluvuonna? Koska jonoon voi ylipäätään ilmoittautua?

    1. Joo, Maltalla on aika aurinkoista, paitsi just viime viikolla satoi kaatamalla monta päivä peräkkäin.

      Yksityisiin kouluihin pitää ilmoittautua suunnilleen ennen lapsen laskettua aikaa, että pääsee juuri siihen kouluun, mihin haluaa. Tosin, sieltäkin porukkaa lähtee pois (täällä on paljon expateja, jotka tulee ja menee maasta toiseen). Jos käy tuuri, niin joissakin luokissa on tilaa. Ja sitten voi käydä niin, että tietyissä kouluissa tietyissä luokissa ei ole paikkoja vuosiin.

  2. Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta.
    Itse myös kuulen turisteilta paljon, että Kazimierz ei ole aito. Noh, eihän se elämä samalla tavoin enää sinne palaa, joka oli ennen toista maailmansotaa. Kazimierz kun tuhottiin kokonaan, ei sitä samanlaiseksi takaisin enää saada… Alue on kehittynyt sellaiseksi mikä se nyt on ja on upea kaikesta huolimatta.

  3. Olipa mukavan kattava artikkeli Maltasta ja tästä on varmasti tosi paljon apua sellaisille ketkä sinne haluaisivat muuttaa. Itse voisin kyllä tämän artikkelin perusteella pakata kimpsut ja kampsut ja muuttaa Maltalle 😀

  4. Liikennettä lukuunottamatta houkuttelee kyllä mahdollisena asuinpaikkana edelleen. Hauska muuten tuo maininta pukeutumisesta. Vaikka Belgradissa on talvella yleensä pakkasta ainakin jossain vaiheessa, kiskovat serbitkin talvitakit niskaan ja pipot syvälle korviin, kun lämpö painuu alle +10 asteen 🙂
    Sisällä täällä kaukolämpötalossa on pahinta välivaihe, jolloin lämmityskausi ei ole vielä alkanut tai on jo loppunut ja ulkona alkaa olla noin +15. Kosteus ja viileys on silloin ikävä yhdistelmä, mutta se ajanjakso on lyhyt.

Vastaa