Diginomadin Malta

Diginomadin Malta.

Nyt, kun eloa ja oloa Maltan saarilla on kertynyt yli vuoden, on hyvä hetki jakaa kertyneitä diginomadi-kokemuksiamme. Emme kuitenkaan ole muuttamassa pois saarelta, niin kuin Portugalin kanssa kävi.

Malta on osoittautunut kaikin puolin sopivaksi paikaksi.

Tämän artikkelin sisältö muutamassa lauseessa:

1. Maltalla diginomadi-kulttuuri on varsin kehittynyttä, joten moni asia on tehty tosi helpoksi, olipa visiitti saarille pitkä tai pätkä. Palveluiden saatavuus on ensiluokkaista. 
   
   
2. Expat yhteisö on valtava. Aina löytyy juttukavereita.
   
   
3. Kaikessa on valinnanvaraa: on tarjolla erilaisia asumismuotoja, työtiloja, työkaluja ja paljon aktiviteetteja. 
   
   
4. Asumaan pääsee sekä omatoimisesti että all-inclusive periaatteella: kalustettuja ja kalustamattomia vuokra-asuntoja sekä co-living tiloja luksushuviloista edullisiin huoneisiin.
   
   
5. Syödään periaatteella “hyvä ruoka – parempi mieli”. 
   
   
6. Luontoa rakastetaan ja siitä huolehditaan: maa on puhdas, kierrätysmahdollisuuksia paljon.
   
   
7. Tekemistä on niin paljon, että pää menee pyörälle valintojen runsaudesta. Urheilua, rantaelämää, luontoa, historiaa, kulttuuria… Vaikea sanoa, mitä Malta ei tarjoa. 
   
   
8. Malta on turvallinen maa. Ihmiset ovat avuliaita ja ystävällisiä, vaikka tie heidän sydämeensä on pitkä.
   
   
9. Malta on varsin hyvin yhteydessä muuhun maailmaan: vilkas lentoliikenne, nopea lautta Sisiliaan, eli mantereelle pääsee myös bussilla tai omalla autolla, jos lentäminen ei houkuttele. 
   
   
10. Maltaan tutustumiseen pitää varata tarpeeksi aikaa. Kulttuurien ja historian vuosisatojen kerrostumat vaativat paneutumista avautuakseen.

Yleistä 

Tätä artikkelia varten olen tapani mukaan tutkinut netistä, mitä kaikkia kirjoituksia Maltasta löytyy diginomadeihin liittyen. Paljon. Enimmäkseen englanniksi. Jos jotain ihmetyttää, niin että osa kirjoituksista on täyttä potaskaa… OK, sorry, diplomaattisesti sanottuna ne levittävät täysin väärää tietoa maasta ja diginomadismista täällä päin maailmaa. Yksikin neropatti väitti, ettei hanavesi ole Maltalla juomakelpoista. Vesi on toki tislattu suolavedestä ja maistuu hieman suolaiselle, mutta se on täysin turvallinen juomavesi, enkä nyt muista, että hanavesi olisi kovin monessa paikassa mikään makuelämys (Zakopanea ja Langenweißbachia lukuun ottamatta). Maltalaiset eivät itse yleensä juo hanavettä, vaan ostavat pulloja kaupasta. Itse juon kumpaakin.

Virallinen info maasta löytyy kiitettävästi myös englanniksi (Maltan oman kielen lisäksi), koska englanti on maan toinen virallinen kieli. Viranomaisten sivut päättyvät aina …gov.mt.

Kaupalliset, mutta tiheästi päivittyvät ja tiedoiltaan tarkat sivustot ovat MTA.COM.MT, Visit Malta, Times of Malta. 

Turvallisuus

Malta on turvallisimpia Euroopan maita. Henkirikollisuutta ja varkauksia täällä on tosi vähän. Ainoana ongelmana voi pitää hätäisen ajotyylin. Vaikka pelti kolisee usein, suurempia onnettomuuksia ei pääse syntymään alhaisten nopeuksia takia. Suurin osa peltivaurioita syntyy erimielisyyksistä oman autotallin oven kanssa ja parkkipaikoilla kasvavien puiden takia. Myös jalkakäytävien reunakivi saa kärsiä säännöllisin väliajoin: kadut ovat paikoin todella kapeita. Monissa autoissa vanteiden reunat ovat kuin rotan jyrsimiä.

Yleinen hätänumero on 112, kuten EU:n sisällä kaikissa maissa. Mitään muita numeroita täällä ei tarvitse muistaa, vaikka paikalliset käyttävät muitakin numeroita vanhasta tottumuksesta (esimerkiksi ambulanssi 196).

Byrokratia 

Suurin osa eurooppalaisista diginomadeista ei koskaan pääse kosketukseen Maltan byrokratian kanssa. 3-4 kuukauden oleskelu onnistuu heittämällä: valitset sopivan majoituksen, allekirjoitat vuokrasopimuksen tarvittaessa (oman maan passi riittää) ja voilà! – oletkin asumassa Maltalla. Terveysvakuutuksen voi ostaa tai olla ostamatta (omalla vastuulla tietysti), täällä käy myös monen vakuutusten tarjoajan matka- ja diginomadi-vakuutukset. 

Joissakin tapauksissa on silti fiksua hakea Maltan omaa ID-korttia, koska se helpottaa monta asiaa. Se on yksi harvinaisista tapauksista EU:n alueella (Viron lisäksi) verotuksellisessa mielessä (lisää aiheesta Verotus-otsikon alla).

Yksi maltalainen tuttavani HR osastolta kutsui oman maansa asumislupia byrokratian viidakoksi. Itse olen kokenut, että se on yhtä tiheä kuin maltalainen kasvillisuus. Meillä toki kesti kauan saada viralliset asumisluvat, mutta se ei ollut missään tapauksessa kiinni täkäläisten vaikeasta lähestymistavasta. 

Meitä oli kädestä pitäen ohjeistettu paperien täytössä. Koko prosessi on vaatinut meiltä kolme käyntiä virastossa ja muutaman paperin tulostusta paikallisessa paperikaupassa, joten tehollista aikaa siihen meni löysästi työskennellen ehkä pari työpäivää. Tähän pitää lisätä, että meitä on kolme, joista yksi on alaikäinen. Alaikäiseltä papereita vaaditaan enemmän kuin täysi-ikäisiltä: omat, molempien vanhempien paperit ja läsnäolo hakuprosessissa. Me jouduimmekin tilaamaan papereita Suomesta ja Virosta, joten niillä kesti tulla kuukausia. Suurin syy kaikkiin viivästyksiin oli korona. Virastoissa ei ollut aikoja, meillä uupui papereita h-hetkeen mennessä, joten jouduttiin siirtämään ja niin edelleen… 

Eli Euroopan kansalaisilla sekä useiden EEA-maiden kansalaisilla mitään ongelmia asettautua Maltalle ei ole.

Maltan tarjoama Digital Nomad Visa ei koske EU-kansalaisia (myös osaa EEA:ta), vaan se on kolmansien maiden kansaa varten. Kuinka vaikea on hakuprosessi ja mistä päätös riippuu minun on vaikea sanoa. Ilmeisesti kovin suurta numeroa sen saamisesta ei tehdä, koska ulkomaalaisia täällä on pilvin pimein. Joka tapauksessa suosittelen lämpimästi kääntymään sellaiseen palveluun kuin Relocation Agent / Agency. Halpaa se ei varmaan ole, mutta se on sen väärti. 

En toki väitä, että olemme törmänneet jo kaikkiin lakikiemuroihin. 

Hintataso

Hintataso Maltalla on Euroopan keskitasoa. Eurooppa koostuu tätä nykyään monesta eritasoisesta maasta. Malta ei ole niin halpa kuin esim. Puola, mutta Viroon, Latviaan, Liettuaan tai Portugaliin sitä voi helposti verrata. Taas Suomen hintatasoon täältä olisi matkaa.

Vaikka asumiskulut ovat Maltalla lähellä jonkinlaista keskiarvoa, 500-700 euroa per hlö kuukaudessa, niin tasokin on aika korkea. Tämä on kuitenkin Eurooppaa: laadukasta ruokaa, kunnollisia asuntoja, ajettavissa olevia teitä, tasokas terveystoimi. Vaikka tuloeroja on, jokaisella kansalaisella on pääsy terveydenhuoltoon ja varaa ruokaan. 

Sähkö, vesi ja kaasu ovat täällä hinnoissaan, koska omia luonnonvaroja tällä saralla ei ole. Erityisesti vesi on kallista: 0.5 – 5 € per kuutio. Sähkön ja veden hinnat nousevat aina kulutuksen mukaan, mikä laittaa säästämään niitä tehokkaasti. Sen takia moni kokkaa ja lämmittää kaasulla.

Ruoan hintoihin pääsee parhaiten tutustumaan paikallisten kauppaketjujen nettikaupoissa. Tässä pari esimerkkiä: Greens Supermarket, Daves Malta, Lidl Malta    

Ruoka

Sinkut ja diginomadi-pariskunnat harvoin tuhlaavat aikaansa kaupoissa ramppaamiseen ja kokkaamiseen. Valmista ruokaa saa kaikkialla, varsin edullisesta street food -tyylisestä sapuskasta (vitosella saa ruokittua koko perheen) michelinien tähdittämiin ravintolaelämyksiin.  

Erilaisia etnisiä ravintoloita on täällä paljon, mutta näyttää siltä, että paikallinen keittiö pitää ykkössijansa hyvin. On edelleen todennäköisempää törmätä maltalaiseen kuin minkä vaan muunmaalaiseen ravintolaan. Itse täällä ollessamme käymme vain maltalaisissa ruokapaikoissa. Siihen on oma syynsä. Maltalaisen ruoan makuun pääsee parhaiten Tanjan blogissa. Tätä parempaa on vaikea löytää.

Ruoka-aineet, kuten lihat, kalat, maidot ja maitotuotteet, vihannekset, osa hedelmistä ja yrteistä, ovat yleensä tuoreita ja lähellä tuotettuja. Kaikki ei toki Maltalla kasva, joten vaikkapa paikallisia omenoita on turha etsiä. Ne vähät, jotka selviävät hengissä kypsyyteen asti, syödään suoraan puusta eikä viedä kauppaan. Mönjät, kuten jotkut pussileivonnaiset, karkit, keksit ja makeiset ovat yleisimmin peräisin Italiasta. Niistäkin löytyy maltalaisia vastineita.

Laktoosittomia maitotuotteita, gluteiinittomia leivonnaisia, vegaanisia tuotteita on yleisesti ottaen hyvin saatavilla kaikkialla saarilla. Ne ovat hieman hintavampia kuin tavalliset, 10-15% eroa. Nykytrendiksi voi laskea myös vähärasvaiset ja vähäsokeriset tuotteet. Monesti suolaa on myös vähennetty kastikkeista ja yrttiseoksista.  

Asuminen

Haukut huonoista, kylmistä ja homeisista asunnoista ovat yhtä aikaa totta ja tarua. Maltan rakennuskanta sisältää asuntoja ja liiketiloja aina vuodesta papu tähän päivään asti. Mdina, Maltan entinen pääkaupunki, oli perustettu 800 eKr ja on nykyisessä muodossa 1100-luvulta lähtien. Silti siellä edelleen asuu 239 ihmistä. 

Sellaisia 200-300 vuotta vanhoja rakennuksia on paljon käytössä, joten alle 100 vuotta vanhat talot ovat aivan nykypäivää. Kivirakennuksen käyttöikä kun lähentelee 500 vuotta sikäläisessä ilmastossa. Rakennustekniset vaatimukset ovat muuttuneet niistä ajoista, uskokaa pois 😂.

Sitten on olemassa sellaisia vuokralaisia, jotka vaativat “2-3 huonetta ja keittiön hintaan 450 €/kk ilman välityspalkkiota, ilmastoituna ja lähellä rantaa” (olen törmännyt sellaiseen etsintäkuulutuksen FB:ssa). Siihen hintaan saa yhden ison ja hienon huoneen omalla kylppärillä Sliemassa (muut tilat yhteiset) tai homeisen 70-80 luvun kolmion Gozolla. Ilmastointi siellä yleensä on… >>

Kunnollinen asunto maksaa 500-1500 €/kk riippuen koosta ja paikasta (tämä on keskiluokkaa, luksus-lukaalejakin on tarjolla jonkin verran). Gozon saarella vuokrat ovat luonnollisesti edullisempia, mutta kaikille etäinen sijainti ei sovi. Pääsaarellakin vuokrien hintataso vaihtelee hyvin paljon paikasta ja asunnon kunnosta riippuen.

Tarjolla on myös co-living tiloja. Ne on tarkoitettu pidempiaikaisempaan asumiseen kuin hotelli tai hostelli, mutta sisältää kaiken täysin vaivatonta asumista varten. Huoneen yhteydessä on yleensä jaettu keittiö ja oleskelutilat (saattaa olla piha, uima-allas, kattoterassi – mitä vaan). Tällaisen huoneen saa hintaan 500-1000 € kuussa eikä mitään lisäkuluja veloiteta. Netti yleensä sisältyy hintaan.

Kaikki asunnot eivät ole kylmiä ja homeisia. Lämmitys on toki asukkaan oma asia eikä se nyt järjettömän halpaa ole. Mutta ei se ole mitenkään ylitsepääsemättömän kallistakaan. Tarjolla on sekä sisäänrakennettuja lämpöpumppuja, joilla sekä lämmitetään että viilennetään, irtonaisia sähkö- ja kaasulämmittimiä, välillä löytyy lattialämmitys, jolla voi myös viilentää tarvittaessa. Sähköä ja lämmintä vettä tuotetaan paljon myös aurinkoenergialla. Asumismukavuus luonnollisesti vaikuttaa vuokratasoon. 

Asuntoja on tarjolla eri paksuisille lompakoille ja eri makuun. Varustetaso on yleensä aika korkea, joten pyyhkeiden, lakanoiden tai aterimien puutetta ei tarvitse pelätä. Perheasunnoissa on myös hyvä valikoima ruoanlaittovälineitä sekä siivous- ja pyykkäystarvikkeita.

Erikoisia toiveita on otettu hyvin huomioon. On uima-altaita, kaikenlaisia kodinkoneita, merinäköalaparveketta, omakotitaloja hiljaisilla alueilla, mutta myös edullisia jaettuja huoneistoja keskellä kaupunkielämää. Eli jokaiseen budjettiin ja makuun löytyy ratkaisu.

Jätehuolto ja kierrätys

Jätekierrätys on Maltalla näennäisen vanhanaikainen tähän päivään asti: roskat pakataan varta vasten merkittyihin pusseihin ja viedään kadulle vähän ennen kuin roska-auto kurvailee talon eteen keräämään niitä. Merkinnät ovat erittäin tärkeitä, koska muuten roskamiehet eivät huoli pusseja mukaansa. 

Tähän outoon kierrätystapaan on oma syynsä: lämpimissä maissa jäte pilaantuu nopeasti. Jos sitä ei ole mahdollisuuksia kerätä pois saman tien, niin sekä sotku että hajuhaitat ovat merkittäviä – tuhoeläimet repivät kaikki auki, mm. jäteastioissa. Maltalla ei ole tarpeeksi tilaa pitää suljettuja roska-astioita kaduilla ja pihoilla. Sen takia heillä on edelleen tällainen keräyssysteemi käytössä. On paikkoja, joissa on myös jäteastiat, mutta niitä on tosi vähän. Meidän alueella biojätteen voi kierrättää sekä pusseihin että kadulla olevaan astiaan.

Se on mielestäni toimivampi systeemi kuin esim. Portugalissa, jossa jäteastioiden sisällä asuu kokonaisia rottapopulaatioita. En uskaltanut silloin tulla tarpeeksi lähelle ottamaan kuvaa, kun Almansilin Lidlin takana olevasta astiasta syöksyi ulos rottajengiä.

Suurimmista jätteistä, kuten kodinkoneista, pitää osata päästää eroon itse, eli ne pitää oikeasti viedä julkiselle kaatopaikalle. Tällä hetkellä niistä on auki vain kolme (muut toimipisteet remontoidaan uudempien säädöksien mukaisiksi), joten alueelle pääsee vain autolla/motorisoidulla kulkuneuvolla. Aivan kaikilla saarten asukkailla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta raahata vanhaa jääkaappia itse kaatopaikalle. Sen takia kodinkoneita, kalusteita ja rakennusjätettä hylätään edelleen omille pihoille tai kadun varteen. Maksullinen kierrätyspalvelu ei kovin paljoa houkuttele.

Coworking

Coworking tiloja Maltalla on runsaasti. Ne toki sijaitsevat yleensä vilkkailla alueilla ja keskellä kaupunkeja. Hinnat ovat aika samoja, joihin olen törmännyt esimerkiksi Tallinnassa: 5 €/h, 25€/pv, tuoli maksaa 150-200 €/kk ja aina 350€ asti, jos haluat pysyvän paikan eli dedicated desk. 500-1000 €/kk maksaa oma toimistohuone. Toimiston pääsee vuokraamaan tarvittaessa muualtakin, mutta silloin vuokrasopimuksen pituus suurenee. 

Coworking on suosittu enemmän hengailemisen takia kuin oikeeseen tarpeeseen. Melkein jokaisessa vuokrakämpässä on netti, hyvällä tuurilla valokaapeli.

Koronan takia näiden tilojen suosio on mennyt rutosti alas, mutta täysin käyttämättöminä ne eivät kuitenkaan seiso.

Maltalla ei pääse hengailemaan ostareilla tai kahviloissa tuntitolkulla, koska suurin osa niistä on minikokoisia ilmestyksiä (verrattuna vaikkapa Tallinnan T1:een) eikä niissä ole niin ylenpalttisesti tilaa, että niitä voidaan pitää omana olohuoneena. Myös uima-altaiden reunukset ovat yleensä hyvin miehitettyjä. Jos omassa kämpässä/huoneessa on parveke, se on ainoa ikioma paikka, missä hengailla. Huom: siellä voi olla kuuma ☀️. 

Omasta kämpästä tai yhteisessä olohuoneessa yleensä löytyy sen verran tilaa, että läppäritöitä pääsee tekemään rauhassa. Toki, diginomadit pitävät palavereita puistoissa ja rannoilla, joita täällä on paljon. Kunhan nettiyhteys pelaa.

Nettiyhteys ja puhelin

Maltalla prepaid liittymät ovat varsin suosittuja. Vaikka itselleni se tuntuu pieneltä, niin normi ihmisille 10-15 GB per kk on varmaan ihan käypä diili. (Meillä menee 100-200 GB kuukaudessa). Mikä on erikoista, myös prepaid-liittymät sisältävät ilmaisia minuutteja ja tekstareita muihin EU-maihin.

Maltan kolme päätekijää, Melita, GO ja Epic, tarjoavat vuoroon perään toinen toistaan houkuttelevampia diilejä, mutta hinnat eivät kuitenkaan mihinkään laske. Kattavuus ja nopeudet ovat mielestäni aika samoissa lukemissa. 

Itse otimme paikallista numeroa varten sopimuksen (samat 10 €/kk), koska se tuntui vaivattomalta: kerran kuussa tulee lasku, jossa on suora linkki maksuun joko kortilta tai tililtä. Jos on maltalainen pankkitili, maksun voi järjestää myös suoraveloituksena.  

Prepaid on fiksumpi ratkaisu silloin, kun ei halua sotkeutua ID-kortin hakuprosessiin, mutta tarvitsee paikallisen netin/puhelinnumeron. Suurin osa eurooppalaisia diginomadeja ei edes osta täältä SIM-korttia: heillä on kaiken kattava sopimus lähtömaasta. Sellainen meillä oli käytössä Portugalissa ja Gozolla (Tele2). Maltan puolella paikalliset nopeudet ovat huipputasoa, joten kalliista palvelusta luovuttiin (tässä kämpässä on valokaapeli).  

Netin käyttö on tehty Maltalla helpoksi. Oman Prepaid-liittymän datamäärän lisäksi operaattori tarjoaa aika tavalla ilmaista liikennettä (aina rajoittamattomuuteen asti). Tässä esimerkkinä Melitan HotSpot kartta. Eli käytännössä kaikkialla on mahdollisuus käyttää ilmaista nettiä, sisällä ja ulkona. 

Nettiin pääsyn voi ostaa myös omalle SIM-kortille, ilman että olet (Melitan) asiakas. Palvelu maksaa kympin ja yhdistää turistin paikalliseen nettiin kahdeksi viikoksi. En ole tutkinut viime aikoina Epicin tai GO:n tarjouksia, mutta epäilen, ettei eroa juuri ole. Melitalla oli Gozolla pidemmät aukioloajat, joten marssittiin siitä ovesta sisälle 😁. 

Olen lukenut lukuisia mielipidekirjoituksia koskien eri operaattoreita eri maissa, mm. Portugalissa ja Maltalla, mutta loppujen lopuksi pitää todeta, että haukut ja kehut tulevat useimmiten jostain muualta kun todellisesta yhteentörmäyksestä yrityksen ja asiakkaan välillä. Olen käyttänyt elämäni aikana monien operaattoreiden palveluita, plussia ja miinuksia on kaikilla. Tähän mennessä asiakaspalvelun kysymyksissä Viron Tele2 on suoriutunut kaikkein parhaiten. Onko se sitten sattumaa, en tiedä. 

Maltalla perheellisenä diginomadina

Kaiken yllämainitun lisäksi Diginomadi-perheillä on arjessa omat haasteensa. Maltalla niihin on vastattu kiitettävästi.

Perheen pienimmille on tarjolla sekä yksityisiä että valtiollisia hoitopaikkoja ja kouluja. Yksityinen sektori on suhteellisen edullinen verrattuna moneen muuhun maahan. Ala-aste kustantaa 2000-3000 € vuodessa. Yläaste on tätä hieman kalliimpaa. Yksityisiin laitoksiin on yleensä aina jono, koska niitä pidetään parempina oppilaitoksina kuin valtiollisia. En tähän pysty ottamaan kantaa. Joka tapauksessa opetus tapahtuu pääosin englanniksi.

Jokaisessa koulussa on useita maltan kieltä osaamattomia ulkomaalaisia lapsia, joille on olemassa omat aloittelijan kieliryhmät.

Leikkipaikkoja, puistoja, harrastusmahdollisuuksia ei puutu mistään paikasta. Lapsille tarkoitettuja leikkipuistoja on täällä hyvin paljon, joten tungosta ei pääse syntymään.

Kirjakauppoja, kirjastoja, museoita (joista osaan lapset pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa kera), suurimpia maksullisia huveja, kuten Akvaario tai Kippari Kallen Kylä – mistään kasvatuksellisesta ei ole puutetta.

Terveys ja hyvinvointi

Terveyspalveluihin pääsy on tehty helpoksi. Virallisella tasolla julkiseen terveystoimen piiriin pääseminen vaatii joko hyväksyttyä S1 kaavaketta tai yksityisen vakuutuksen ostamista. 

S1-lupaa pitää hakea siitä EU:maasta, jossa itse tai työnantajan toimesta maksat sosiaalimaksuja eli olet vakuutettu julkisella puolella. 

Yksityinen terveysvakuutus perusmuodossaan ei ole hinnalla pilattu ja perhe kuin perhe pääsee sen piiriin 2500-5000 € eurolla vuodessa (riippuu perheenjäsenten määrästä, iästä ja terveydentilasta). 

Kuitenkin, yksityinen sektori Maltalla on erittäin kehittynyt ja edullinen. Apteekkilääkäriin visiitti kustantaa 10-12 €. Siis, melkein jokaisen apteekin yhteydessä on lääkärin vastaanotto, jossa on vähintään yleislääkäri, mutta usein myös kokonainen lääkäriasema, jossa erilaiset erikoislääkärit ottavat potilaita vastaan. 

Muita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluita on tarjolla myös runsaasti ja varsin järkevään hintaan: fysioterapiaa, hierontaa, optikoita, kauneushoitoloita, hammasklinikoita. Palvelut ovat normaalia eurooppalaista tasoa, vaikka monien mielestä ne ovat tosi edullisia. 

Verotus

Malta on senkin takia diginomadien luvattu maa, että se ei puutu asukkaiden muualta saamiin tuloihin niin kauan, kun ne pysyvät poissa maltalaisilta pankkitileiltä. Oletuksena on, että tuloja on verotettu siinä maassa, josta ne ovat kotoisin. Vaikka näin ei aina ole – on kuulemma olemassa keinoja, miten tulot saa miltei verottomana käteen. En ota kantaa, koska EU:n sisällä verotusasiat ovat suhteellisen yhtenäiset eli verot joka tapauksessa joutuu maksamaan, hyvä ettei kahta kertaa. (Poikkeuksia toki löytyy).

Tähän mennessä on tiedossani kaksi maata, joissa asuminen tai ID-kortin omistus ei tee vielä verovelvolliseksi: Malta ja Viro. Huom! Molemmissa terveysvakuutus ei tule automaattisesti ID-kortin kanssa.
 

Kaupat ja muut palvelut

Kaikki palvelut voi periaatteessa ostaa, siivouksesta ja pyykkäyksestä cateringiin ja kuljetuksiin. Diginomadien ja turistien lisäksi maltalaiset itse ulkoistavat niitä palveluita paljon. Raaka-aineet kuljetettiin kotiovelle jo muinaisina aikoina, mutta nyt kiikutetaan myös valmiit ateriat ruokapöytään. Molemmat, Bolt ja Wolt sekä paikalliset FeedMe ja YummyMalta ovat edustettuina, mutta monella ravintolalla on myös oma jakeluauto.  

Ruokakauppoja on eri versioita: on tarjolla suuria automarketteja (PAMA, PAVI) sekä pieniä paikallisia kauppoja. Hintaero on aika minimaalinen, joten en huomannut, että monen kilometrin päähän ajaminen olisi sen väärti. Pieniä kauppoja on myös kahta eri lajia: sekatavarakauppa ja erikoiskauppa. Maypole, Step’n’Shop, Convenience Shop ovat päivittäistavarakauppoja, joista saa vähän kaikkea, tosin yleensä kuivattuna ja pakastettuna. Leivät ja leivonnaiset ovat sentään tuoreita. 

Tuoretta lihaa, kalaa ja heviä pitää mennä katsastamaan erikoiskauppoihin. Tosin, esim. lihakaupasta saa kiitettävästi oheistuotteita, kuten maitovalmisteita, makaroneja ja kastiketta. 

Vaikka Maltalle on rakennettu jo monta suurta ja modernia ostoskeskusta (Bay Street Shopping Complex, The Point), perinteisimpiä pieniä putiikkeja on edelleen paljon. Jokaisessa kaupungissa löytyy omia tyylikkäitä vaate- ja kenkäkauppoja sekä kemikalioita, antiikkiputiikkeja ja kirjakauppoja. 

Liikenne

Maltalla ajetaan koko ajan väärin päin. Näin ainakin oma pääni väittää 😂. Maltan liikenne on vasemmanpuoleinen. 

Modernia liikennettä busseineen ja autoineen on aika vaikea soveltaa keskiaikaisille kaduille. Se seikka jaksaa ihmetyttää ja ihastuttaa turisteja Maltalla. 

Todellisuus on kuitenkin hyvin monipuolinen: viimeisinä vuosina maa on investoinut teihin merkittävästi, joten täällä löytyy myös leveitä nelikaistaisia prospekteja sekä uusia moottoriteitä. Ne eivät ole mitään Saksan autobahnoja, mutta Maltan mittasuhteissa varsin vaikuttavia ilmestyksiä eritasoliittymineen.

Muutaman kuukauden takia autolla ajamisen uudelleenopettelu ei kannata, erityisesti jos olet viimeksi ajanut tyhjiä teitä Euroopan maaseudulla. Suurin virhe on auton vuokraus täällä: turhaa stressiä ja ruuhkissa seisomista. Täysin ylitsepääsemätöntä ajaminen ei ole, mutta en voi sanoa, että siitä pääsee nauttimaan. Autoja näyttää olevan tuplaten enemmän kuin saaren teiden kapasiteetti vetää. 

Sen sijaan julkinen liikenne on varsin kattava. Se ei nyt ole mikään japanilainen junaliikenne, joten 5-10 minuutin heitot ovat tavallisia. Se kannattaa pitää mielessä. Mikä siinä on erikoista, on monta melkein päällekkäistä reittiä, jotka alkavat ja päättyvät samaan paikkaan. Joka tapauksessa bussilla aina pääsee perille, vaikka mitään tulipalokiirettä ne eivät pidä. 

Julkisliikenteen joukkoon lasketaan myös Sliema-Valletta välillä kulkeva vesibussi sekä Gozon lautta. Halpaa huvia on myös Valletta-Mgarr (Gozo) katamaraani.

Tekemistä ja huveja

Viikonloppuisin ainoana ongelmana on päättää, minne tällä kerralla menisi: valinnanvaraa on valtavasti. Tunnetuimpia huveja ovat sukellus, veneretket ja ravintoloissa käynti. Ainakin statistiikan mukaan. Maltalla on myös valtava määrä suurempia ja pienempiä museoita (ne, joissa itse on käynyt löytyvät täältä: Museot Maltalla Archives), runsas kulttuuritarjonta, kuvankauniita patikointireittejä (Active Life Archives), eläimellistä menoa (Dreams of Horses – Mistä hevonen unelmoi?), erilaisia vesiurheiluja, shoppailua, vierailuja erilaisilla tiloilla ja tarhoissa, spa-hoitoloita, sisä- ja ulkoilmatapahtumia, karnevaaleja… Tai voi muuten vain lähteä oman lähiseudun tutkimusretkille. Historiallisia maamerkkejä sekä arkkitehtuurisia teoksia tulee taatusti vastaan joka kadunkulmassa. 

Minun on vaikea mainita kaikki näkemisen arvoiset paikat tai listata nähtävyydet paremmuusjärjestyksessä, joten mainitsen muutamia niistä, jotka tekivät minuun suurimman vaikutuksen:

1. Cittadella – Victoria, Gozo (Gozon ylpeys – Cittadella)    
2. Fort St. Elmo – Valletta, Malta (Museoviikonloppu Maltalla) 
3. Ta Cenc Cliffs – Ta Sannat, Gozo (Gozon rantoja – Ta’ Sannat – Mġarr ix-Xini) 
4. Ta Pinu National Shrine – Gharb, Gozo (Gozon rantoja – Wied il-Għasri)
5. Maltan Akvaario
6. Mdina
7. Sliema Boulevard auringonlaskun aikana

Diginomadin Malta.

Referenssit: 

• Malta & Gozo Archives 
• Henkilökohtainen paratiisi, eli diginomadi kutsumusammattina
• 7 keinoa rahoittaa diginomadin elämäntapa 2021
• Uusi koti Gozolla
• Maltalle vai Gozolle?
• Missä iässä lapsen on hyvä aloittaa koulu?
• Diginomadiksi 2021
• Diginomadi-perheen haasteet 
• Diginomadien uraputki 
• 13 yleistä virhettä etelään muuttaessa ja mitä niistä opin – Live To Travel
• Maltan kansallinen akvaario
• Maltan mausteiset maut
• Gozon ylpeys – Cittadella
• Kippari-Kallen kylä, eli surrealismia maltalaisittain – Ajatusmatkalla 
• Residency Malta Agency
• Diginomadina Portugalissa
• Portugalin vuosi kuvissa
• Diginomadina Portugalissa 
• Malta Vs Gozo – Diginomad Hub
• Mdina – Wikipedia
• Malta’s largest WiFi hotspot network | MelitaWiFi
• Prepaid Top Up Plan Sim Cards | SMS and Data Bundles
• Malta’s Water: Is it Safe to Drink?
• Sosiaaliturvaan liittyviä lomakkeita – Your Europe

• The Full Digital Nomad Guide to Malta – tämän neropatin kertomus Maltalta on sellainen kuin hän ei koskaan olisi käynyt täälläpäin. Tastes differ.
• 4-5 Days in Malta: The Ultimate Itinerary | + My Best Tips | Visit Malta  Tämän kaverin mielestä Maltalle riittää ensikertalaiselle 4-5 päivää. Ja riesaksi otetaan heti vuokra-auto, jonka kanssa yritetään tunkea toivottoman kapeille kujille. Tähän vauhtiin pystyy, jos on asunut saarilla muutaman vuoden. Startata pitää aamukuudelta, että kerkiää kotiin ennen puolta yötä.

Diginomadin Malta

Kuvitus © 2019-2025 VIA PER ASPERA AD ASTRA