
Miten pakkaan matkoille?
Nyt mun on pakko lunastaa lupaukseni ja ruveta kirjoittamaan niitä pakollisia postauksia, jotka kuuluvat jokaiseen matkustamiseen liittyvän blogiin 😁.
Aloitan perinteisellä “Miten pakkaan matkoille?” satsilla.
Ensi alkuun homma näytti helpolta: kirjoitan vain ylös, miten saan matkalaukkuni optimoitua niin, että:
- siellä on kaikki tarpeellinen, mutta ei mitään ylimääräistä,
- kaikki on pakattu niin, että löydän helposti etsimäni,
- ettei siellä ole mitään vaarallisia tai kiellettyjä aineita tai esineitä,
- ja vieläpä painorajojen sisällä.
Aloin iloisesti kirjoittaa. Tähän mennessä on 3500 sanaa…
Moni pikkujuttu ei olekaan enää niin pikkuinen, kun niiden kanssa joutuu tappelemaan sen sijaan, että nauttisi lomasta tai olisi tehokas työmatkalla.
Ruumaan ja matkustamoon meneville tavaroille on omat sääntönsä. Matkakohde vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä tavaroita pitää olla mukana, eikä se nyt ole ihan niin suoraviivaista, mitä voi kuvitella.
Huomasin myös, että mitä yksityiskohtaisemmin pakkaamiseen paneutuu, sitä huolettomampaa voi olla matkalla. Erikoisesti lomalla.
Joten päätin pätkäistä tämän postauksen useisiin eri osiin.
Omasta kokemuksesta
Parissakymmenessä vuodessa olen pakannut ja purkanut aika monta kymmentä matkalaukkua. Ennätys on varmaan se vuoden 2015 yhdistetty Puola-Malta loma/työmatka, jolloin parin viikon aikana sen kierroksen jouduin tekemään 8 kertaa.
Kokemus pakkaamisesta kertyy suhteellisen hitaasti. Monta kertaa voi mennä pieleen, ennen kuin matkalaukun sisältö on täydellinen suhteessa matkakohteeseen ja matkan kestoon.
Emämokiini kuuluvat vuoden 2001 aurinkorasvat Barbadoksen-matkallamme sekä Rooman 2004 hotellimajoitus.
Barbadokselle emme otettu aurinkorasvoja lainkaan siinä uskossa, että tietysti lomakohteessa niitä löytyy.
- Virhe 1. Siellä ei ollut tarjolla kalkkilaivan miehistölle sopivia aurinkovoiteita. Oletuksena oli, että
- (a) ihmisillä on ihossa jonku verran pigmenttiä omasta takaa;
- (b) rannalle tullaan rusketuksen perässä.
- Virhe 2. Tähtitieteelliset hinnat. Jouduimme ostamaan kunhan jotakin sekä maksamaan pyydettyä hintaa mukisematta.
En ole tehnyt tätä virhettä enää koskaan.
Rooman matka oli työperäinen, niinpä vaatetuksen piti olla jotenkuten muodollisesti pätevä. Oli heinäkuu. +42C. Asuimme keskustan hotellissa, jonka pikkuisessa huoneessa ei ollut kuin suihku, joten vaatteet joutui tunkemaan takaisin matkalaukkuun likaisina. Päivässä meni 2-3 vaatekertaa. Jos joku ei ole käynyt Roomassa heinäkuussa, tuskin pystyy kuvittelemaan, millaista on yrittää näyttää ihmiseltä tuossa helteessä, seisovassa ilmassa, keskellä pölyistä suurkaupunkia.
Onneksi Italia on varsin edullinen maa, jos vaatevarastoa joutuu täydentämään äkillisesti. Matkalaukussani oli tuplaten enemmän vaatteita paluumatkalla.
Opetus: Ei enää koskaan pieniä hotellihuoneita keskellä kaupunkia ilman pyykkikonetta tai pesulapalveluita ja vieläpä työmatkalla. Tämä oli varmaan viimeisiä kertoja, jolloin olemme yöpyneet hotelleissa. Sen jälkeen käytimme vallan yksityisiä majoituksia.
Pienempiä fiboja on toki käynyt välillä. Vuosien varrella ne harvenivat huomattavasti. Kaikessa harjaantuu.
Force Majeure
Omaksi riesaksi oli 2001 voimaan tullut nesteiden kuljetuskielto matkustamoissa. Lentokentät ja lentoyhtiöt eivät olleet lainkaan valmiina muutokseen. Pienet ja ylihinnoitellut vesipullot loppuivat automaateissa ja kahviloissa eikä ihan kaikkialla päässyt täyttämään vesipulloja vessassa. Kaikista nopein muutos tapahtui muuten Kiinassa. Siellä oli erilliset juomavesihanat, josta pääsi täydentämään omia vesivarastoja.
Toinen ongelma oli pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa matkustaminen: omaa kosmetiikkaa ei päässyt tuomaan mukaan, eikä silloin testerikokoisia pulloja ollut vielä yllin kyllin. Eli rasvapurkkeja joutui ostamaan joko tax-freessä tai paikan päällä. Välillä se onnistui hyvin, välillä huonosti. Riippuu kohteesta. Parhaat tax-freet olivat Lontoossa (Heathrow), Kiinassa (Shenzhen) sekä Barbadoksella. Barbadoksella tax-freetä oli kilometreittäin sekä lentokentällä että pääkaupungissa. Kaikki muu oli halpaa, paitsi aurinkovoiteet 😁.
En tiedä, ovatko asiat edelleen näin vai ei. En ole lentänyt sitten vuoden 2016 enkä matkustanut muulla kuin omalla autolla kohta kahteen vuoteen. Silleen kevyesti, pelkän matkalaukun kanssa. Viime kerroilla meillä on ollut koko arkipäivän käyttöomaisuus mukana.
Ruumaan vai matkustamoon?
Periaatteessa pelkillä käsimatkatavaroilla pärjää, jos matka on suhteellisen lyhyt. Aikuisten kesken matkustaessa se olisi helposti saavutettavissa. Lapsiperheessä näin helpolla ei pääse. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että muutaman kympin investointi ruumaan menevään matkalaukkuun säästää lomilla niin paljon hermoja ja käsiä, että sitä ei kannata vierastaa. Jokailtainen nyrkkipyykkäys sekä kosteiden vaatteiden päälle vetäminen saa ihoni kananlihalle vieläkin.
Pidemmälle reissulle myös välttämättömät terävät esineet, kuten kynsisakset tai viila, on pakko laittaa ruumaan.
Mitä en koskaan laita matkalaukkuun, on pesuaineet, kynsilakanpoistoaine (tai muu syövyttävä kemikaali), koska siinä onnettomassa tapauksessa, että ne pääsevät leviämään siellä, vahingon suuruus voi kivuta tuhansiin euroihin, vaikka itse aine on parin euron arvoinen (ihan jokaisessa tuntemani maassa).
Toki aivan henkilökohtaisia asioita, kuten lääkkeitä, koruja, arvoesineitä, asiakirjoja ja henkilöpapereita ruumaan ei pakata. Joillekin lääkkeille voi tarvita myös reseptin mukaan. Sellaisia asioita kannattaa selvittää hyvissä ajoin ennen matkaa.
Myös silmälaseja, elektroniikkaa tai muuta helposti rikkoutuvaa en pakkaisi ruumaan. Joka tapauksessa matkalaukkuja käsitellään aika kovakouraisesti ja monesti ne kulkevat automatisoiduilla hihnoillla koko matkan. Herkästi rikkoutuvat ja vaikeasti uusittavat tavarat olen aina ottanut mukaan matkustamoon elleivät ne ole kiellettyjen listalla.
Turvatarkastuksessa kiinnijääminen on tosi ikävä asia. Se harvoin johtaa ongelmiin, jos olet valmis luopumaan kielletystä tavarasta. Tosin on se ikävää, jos joutuu heittämään roskiin mehuja, shampoota tai kynsisaksia. C4:stä tulee ongelmia, en suosittele 😂. Ai niin, huume- ym. koirat eivät reagoi ruokaan, joten voileipäsi on turvassa. Paitsi sellaisissa maissa, joihin ei saa tuoda ruokaa matkatavaroissa.
Eli ei muuta kuin matkalaukku valmiiksi ja reissuun!
Linkit teemapostauksiin (tulevat seuraavan parin viikon aikana pikkuhiljaa):
- Lyhyt työreissu (2-3 päivää): Miten pakkaan lyhyelle työmatkalle?
- Työkomennus (2-3 viikkoa): Miten pakkaan matkoille? – Työkomennus
- Aurinkoloma (2 viikkoa): Miten pakkaan aurinkolomalle
- Kaupunkiloma (pidennetty viikonloppu – 1 viikko): Kevyesti kaupunkilomalle
- Patikointiloma (10 pv): Nyt meni metsään! – Miten pakkaan patikointilomalle?
- Kun matkalla on paljon mutkia: Miten pakkaan road tripille?
- Lomalle! – Nyt pakataan huolettomalle aurinkolomalle!
- Ilman sitä pussukkaa en lähde matkoille: Diginomad survival kit
- Käytännön kokemusta matkoilta: Mikä matkalla toimii – ja mikä ei
- Bonus: Mitä matkatavarat kertovat meistä
Kuvitus:


Miten pakkaan matkoille?
Discover more from Via Per Aspera Ad Astra
Subscribe to get the latest posts sent to your email.