Kevätsiivous – Aloitan itsestäni
Keväisin minut valtaa pakottava tarve siivota: lajitella vaatteet kaapeissa, järjestellä tavarat hyllyillä, pestä sellaisetkin pyykit, joita ei tullut käytettyä vuosiin. Ilmiöllä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että aurinko paljastaa likaiset ikkunat (mies jo pesi) tai pölyttyneet hyllyt (olen jo pyyhkinyt). Kaappien siivoaminen pari kertaa vuodessa kielii tarvetta järjestää omia ajatuksia.
Diginomadeilla kuuluu olla varsin vähän tavaraa. Se on sekä etu että haaste omassa tapauksessani. Viime vuoden suursiivous meni siihen, että muutimme kämpästä toiseen. Siinä minulle oli tavaroiden järjestelemistä muutamaksi päiväksi. Tänä vuonna päätin aloittaa omalta vahvuusalueeltani ja siirtyä pikkuhiljaa pimeimpiin nurkkiin. Avaan kaikkien parvekkeiden ovet ja ryhdyn toimeen.
1. Lempipuuhaani – kaapien siivoaminen
Seison taas jälleen kerran kaapin edessä. Pojan lipaston siivoamisessa meni puoli tuntia. Minulle se ei riittänyt. Tyhjän makuuhuoneen kaapissa, jossa pidämme ulkovaatteita, on sama armeijan järjestys, jonka olen sinne jättänyt viime lokakuussa. Yksi trenssi tuli juuri pesusta. Ainoa ulkovaate, jota jouduin huoltamaan.
Oma vaatekaappini näyttää yhtä koskemattomalta. Eihän niitä vaatteita mihinkään tarvittu. Eikä meikkiä. Eikä kenkiä. Minun ei myöskään tarvitse sovittaa mitään päälle, koska tiedän ihan hyvin, etten mahdu mihinkään. Sen verran tuli painoa lisää viime vuoden aika. Ei paljoa, mutta silti. Itsestään on vaikea huolehtia, kun muut huolet painavat päälle.
Ainoa paikka, jossa sotkua on jonkin verran, on kotivaatteita pursuava lipaston laatikko. Kaivelen epämääräistä kasaa laiskasti. Minua etoo katsoa niitä. Nämä puoliksi räjähtäneet kappaleet symboloivat minulle kaikkea sitä, mitä menneistä 365 päivän aikana olisin halunnut unohtaa. Olisin mielelläni heittänyt kaikki nämä rätit pois ja täyttänyt laatikon urheiluvaatteilla. On minulla sellaisia: tennishame 2 kpl, yksi vielä paketissa, kuntosalille tarkoitetut kamppeet, pyöräilyvaatteita.
Kuitenkin oikaisen vinon pinon muodottomia rättejä hieman: ei niitä vielä pois voi heittää, ollaan jälleen kerran karanteenissa. Se, että tunnen tämän laatikon sisällön paremmin kuin oman taskuni, ärsyttää minua. Muistan myös jokaisen vaatteen jokaisen reiän kohdan.
Kaapit on siivottu. Minua surettaa, koska se koskemattomuus ja vanha järjestys tarkoittaa vain sitä, etten päässyt omissa ajatuksissani eteenpäin.
Tavaroiden vähyys on tässä kohdassa minulle vaikeaa. Mitään löytöretkiä omaan vaatekaappiin ei pääse tekemään. Eikä pinojen siirtely paikasta toiseen auta: en pääse heittämään mitään pois enkä ostamaan mitään uutta.
Päätän pitää pienen tauon ja jumpata vähän. Jospa auttaisi.
2. Taukojumppa
Kaivaan netistä jooga-videoita. Pitäisi kokeilla varmaan jotain uutta liikuntalajia. Video alkaa hengitysharjoituksista ja minua alkaa haukotuttaa. Yritän keskittyä ääneen, mutta ajatus harhailee jo muualla. Tasapainottaminen yhdellä jalalla onnistuu minulta niin kauan kunnes ääni käskee laittamaan silmät kiinni. Kaadun.
3. Keittiö
Keittiö on vähän väliä sotkuinen. Se on varmaan vain elämää. Ulkona syömiset ovat vähentyneet dramaattisesti viime vuoden aikana ja ovat tätä nykyä vallan piknikejä. Ostetaan jostain ruokaa ja lähdetään luontoon syömään. Toisaalta sitäkin harvoin. Epämääräinen työtilanne pakottaa olemaan varsin varovainen menoissa.
Joten suurin osa aterioista tehdään itse ja syödään kotona. Siitä huolimatta että hellaa ja keittiötasoa voi aina vähän tuunata, nykyään mitään kaapin perukoille unohdettua jauhoa ei ilmesty. Se on yksi digimodismin piirre: kaikki käytettävät tavarat käydään läpi säännöllisesti. Ei kerran vuodessa sentään.
4. Taukojumppa 2
Mitään muuta lajia en ole kokeillut? Bodypump. Aloittelijoille tarkoitetussa videossa huippuun treenatut mimmit näyttävät mallia. Auts! Tuota kyllä pääsen tekemään, mutta en sentään 10 kertaa putkeen. Kymmenessä minuutissa olen puhki.
Lähden jatkamaan siivoustani.
5. Kylppäri
Viikkaan puhtaat pyykit ja lähden etsimään sotkuja kylppäristä. Minulla ei edes ole vanhaksi jääviä purkkeja, joita pitäisi äkkiä käyttää pois. Kaikki on käytetty loppuun.
Pähkäilen itsekseni, mistä saan ostettua uuden dödön. Se ei nyt sitten ole näin yksinkertaista enää. Kerrankin kun olen löytänyt jokin toimivan jutun, niin sitä ei enää saakaan. Vitsin Brexit.
Pannaan merkille, että pitää ostaa lisää pyykinpesuainetta ja lähden pois.
6. Taukojumppa 3
Twerkkaus tai aikuisbaletti? Päädyin balettiin. Minä kun en ole yhtään taipuisaa tyyppiä. Joskus fysioterapeutti ihmetteli niveleitani joustamattomuutta. Itse asia venytän. Joskus olen venyttänyt paljonkin, mutta ei se kovin paljoa auttanutkaan. Olen mitä olen. Harjoittelen asentoa tunnollisesti ja olen hetken päästä hiessä. Näytän varmaan lehmältä, joka kuvittelee olevansa gaselli. Onneksi kukaan ei näe.
7. Siirto epämukavuusalueille
Siirtelen muutamia irtotavaroita paikasta toiseen varmistaakseeni, ettei niihin ilmestynyt mitään homeläikkiä. Nyt on tosin ollut kuivempaa, joten kaikki näyttää olevan kunnossa.
Fyysisten tavaroiden käsittely on huomattavasti helpompaa kuin digitaalisten. Digitaaliseen omaisuuteen kun liittyy huomattavasti enemmän tunnelatausta.
Periaatteessa tietokoneellekin kannattaa tehdä kevätsiivous: ladata tarpeellisia päivityksiä, poistaa tarpeettomia ja lajitella hajallaan olevia tiedostoja.
Minulla on 4047 kpl lajittelematonta kuvaa ja 50 keskeneräistä kirjoitusta. Miksi ihmeessä nämä kerrostumat syntyy? Olen mielestäni käynyt läpi kaikki viimeistään… ööö… en muista. Asiat jäävät kesken mysteerisestä syytä. Prokrastinaatiota… Olen pohtinut, miksi johonkin asiaan on niin vaikea tarttua tai sitä on vaikea saada valmiiksi… (Julkaisen kohta puoli varmaan 😉). Nyt olen taas jälleen kerran eksymässä aiheesta, joten siirrän sen pohdinnan toiseen luonnokseen.
Olen jo oppinut poistamaan heti epäonnistuneet kuvat koneelta. Nykyään yli puolet otoksista on käyttökelpoisia. Ennen vanhaan suurin osa oli sellaisia, ettei niissä kuvattava kohde edes näkynyt kunnolla. Säilytän silti paljon niitä kuvia. Miksi? Tunnearvo. Vaikka kukaan muu ei saa selville, mikä objekti kuvassa on, minähän muistan, mistä on kyse 😁 Kuvia mulla on reippaasti yli 30 000.
On suhteellisen vaikea päättää, mikä luonnos ikinä pääsee ihmisten ilmoille ja mikä ei. On kirjoituksia, joissa olen mennyt niin syvälle, etten uskalla niitä julkaista. Joskus on sellaisia tapauksia, joihin liittyy niin paljon muita ihmisiä, etten voi, vaikka muuten se olisi kaikin puolin valmis. Joskus kirjoittaminen stoppasi johonkin tunnelukkoon tai tiedon puutteeseen, joten on vielä toivoa saada ne luonnokset julkaisukelpoisiksi.
Sitten minulla on vielä 90 sivuja irtonaisia ajatuksia ja sitaatteja, joista toivon saavani inspiraatiota uusiin kirjoituksiin. Joskus tosin ihmettelen, olenko vuosi takaperin ajatellut näin? Ajatus ei tunnu enää oikealta eikä omalta. Joskus taas se kolahtaa niin kovaa, että tekee mieli heti lähteä kirjoittamaan.
Joten, jos minua ei näy muutamaan viikkoon, olen uponnut omaan digimaailmaani 😉
Aurinkoista kevättä teille!
Kevätsiivous – Aloitan itsestäni
Myydään hyväkuntoinen… – Kirppis mustavalkoisella – Thoughts
Kevätsiivous – ammattijärjestäjän vinkit
Kevätsiivous – Aloitan itsestäni
Kuvituksissa käytetyt somisteet ja kuvamateriaalit
Kuva-arkisto: © 2000-2024 VIA PER ASPERA AD ASTRA
Kevätsiivous – Aloitan itsestäni
Visits: 735
Kiitos kivasti kirjoitetusta tekstistä! Tuli räteistä mieleen omat korona-ajansiivoukset ja rättien päivittäminen uusiin. Olen ollut tyytyväinen tähän uuteen kuitukankaasta tehtyyn rättiin sen jälkeen kun luin Hesarista, ettei pölyjä pitäisi koskaan pyyhkiä kostealla liinalla. Tiedä sitten, mikä on oikeasti paras keino, mutta pääasia että pölyt lähtevät!
Pöly on todellakin sitkeä tavara. Just pyyhitty ja taas kaikki paikat täynnä. Olen nyt ostanut jonkun tosi pehmeän karvaisen rätin. Sillä lähtee tosi hyvin eikä sitä tarvitse kastaa.
Rakastan käydä tavaroita läpi ja teenkin sitä useasti. Vaatteet käyn pari x vuodessa läpi ja muita hyllyjä tarvittaessa. se on ehkä yksi nautinnollisimmasta asioista mitä minimalismiin meneminen on tuonut mukanaan. Tein viime keväällä videonkin vaatekaapin läpikäymisestä!
https://www.youtube.com/watch?v=IylvMdngsIQ
Aika mielenkiintoinen video oli. Jäin katsomaan ja sen jälkeen piti vielä katsoa kissavideoita 🤣 Onneksi ei tarvinnut tehdä mitään illalla
Olispa munkin tavarat noin hienosti järjestyksessä! Täällä niitä löytöretkiä pääsee tekemään melkein joka huoneessa ja mä en niitä kovin innolla odota. Kevät tuo lisää siivousintoa, mutta mulla se johtuu suureksi osaksi varmaan just siitä, että kaikki lika ja pöly näkyy niin paljon paremmin. Ihania kenkiä sulla!
No, nykyään kaapit on helppo pitää järjestyksessä, kun niitä vaatteita ei pääse käyttämään mihinkään 😂 Eikä kenkiä pääse käyttämään kun korutelineinä.
Itsekin pitäisi pikkuhiljaa saada kevätsiivous alkuun. Onneksi asuntoni täällä Imatralla on pieni ja tavaraakin aika vähän. Vaatteita kerääntyy kyllä aina ihan liikaa. Lisäksi lupasin mennä viikonloppuna auttelemaan ystäväni liiketilasiivouksessa.
Kevätsiivoukseen voi suhtautua kuin seikkailuun: ainahan sieltä kaapista löytyy jokin aarre 😁