Digitaalisen pöytälaatikon siivous …ja mitä siitä seurasi.
Keväisin minun aina tekee mieli siivota kaappeja. Minulla ei tällä hetkellä edes ole kaappeja, joita siivota, joten päätin siivota digitaalisen varastoni.
Aikaisemmin tein muistiinpanoja käsin. Nykyään minulla on useita ohjelmistoja, joihin raapustelen ajatuksiani, lähinnä sen takia, etteivät ne karkaa.
Omien luonnosten ja muistiinpanojen penkominen tuottaa yllätyksiä, pettymyksiä ja ahaa-elämyksiä. Omat vanhat muistiinpanot ja tekstit välillä ihmetyttävät: Olenko oikeasti ajatellut joskus näin? Eteen tulee lauseiden pätkiä, joiden merkitystä ei enää muista…
Minä uskon, että muistiinpanojen avaaminen on yksilötasolla terapeuttista. Lukiessaan omia vuoden-parin vanhoja tekstejä näkee, miten itse on kehittynyt tai kenties kehitys on lähtenyt takaperin.
Olen huomannut, että aika harva ihminen ei muutu miksikään vuosien aikana, vaikka välillä itsestäni näin tuntuu. Muutos on ainoa pysyvä asia maailmassa. Jokainen normaali ihminen muuttuu, kehittyy ja varmaan muuttaa mielensä monestakin asiasta. Oman osaamisensa ja kehityksensä seuraaminen on usein hyödyllistä.
Myös monia asioita pystyy huomaamaan vain ottamalla etäisyyttä siihen. Itse asiassa blogi on erinomainen työkalu siihen: omat vuosien vanhat postaukset ovat sen aikainen totuus ja taidonnäyte.
Senkin lisäksi, että sain kirjoitettua useita erilaisia postauksia, jotka jäivät joskus keskeneräiseksi, olen oppinut moni asioita itsestäni ja maailman menosta. Olen huomannut monia erehdyksiäni (joista yksi oli sinisilmäisyys Putinin kohdalla: olin aivan varma, että hänellä riittää älyä olla sotimatta – ei näköjään riittänyt). Nyt niistä on syytä ottaa opiksi.
Tämä projekti alkoi aikoja sitten minimalismihaasteen yhteydessä. Rupesin siivoamaan digivarastojani. Minulla on tälläkin hetkellä yli 50 luonnosta työn alla (joista puolet ei koskaan näe päivänvaloa).
45000 kuvaa, joista muutama tuhat odottavat vielä lajittelua.
Digitaalisen pöytälaatikon siivous
Referenssit:
- Kuppikuntapolitiikkaa – Via Per Aspera Ad Astra – Ukraina
- Minimalismihaaste – Via Per Aspera Ad Astra – Ekologisuus Arkipäivässä
- Digitaalinen minimalismi
- Kevätsiivous – Via Per Aspera Ad Astra – The Detail And The Landscape
- Digitaalinen jalanjälki – Via Per Aspera Ad Astra
Visits: 157
Itse luen toisinaan vanhoja blogipostauksia ja kyllä niin huomaa muuttuneet ajatukset sitä myöten 😊
Tiedän tuon luonnostelutunteen, toisaalta se on lohduttavaakin. Aina ei tarvitse alusta asti lähteä kirjoittamaan vaan joskus katsot jotain puolivalmsita ja olet sillei “tämän teen nyt loppuun” ja saat helpommin sen onnistumisen tunteen. Olen myös aina välillä järkännyt driveni niin että jokaiselle tuoteaiheelle on oma kansio. Se helpottaa paljon silloin kun tuotteita on pilvinpimein.
Enkä muuten juuri siivoile kun heittelen vaan kaiken turhan heti lajittelun kautta niille kuuluvaan laatikkoon, samoin digitaalisen puolen hommat.
Saa nähdä miten tänä vuonna kirsikkapuun käy. Meillä kun viime vuonna kuihtu kukat jo ennen kuin ehtivät edes avautua ja ei tullut kirsikoitakaan kuin muutama hassu.
Mulla on kaappien ja digitaalisen pöytälaatikon siivous menossa. Molemmat hommat todella aikaa vieviä! Kaappien siivous on kylläkin helpompaa. Esimerkiksi kuvia on tietokoneella, muistikorteilla ja ulkoisilla kovalevyillä ihan hirveä määrä! Saa nähdä milloin urakka on ohi😩
Digitaalista roinaa kertyy huomaamatta ja siinä määrin, että sen siivoamiseen menee ikuisuus 😁
Hyvä idea tuo digitaalisen varaston siivoaminen. Tietokone voi joskus olla sekamelska kansioineen jne. mutta keskeneräiset tekstit ja ne tuhannet kuvat – minua ainakin vähän ahdistaa koko asia.. siihen saa aikaa menemään, mutta pitäisi tehdä! Totta on tuo ihmisen muutos. Kyllä sitä muutosta, vai pitäisikö sanoa myös kehittymistä vääjäämättä tapahtuu kaikille. Tsemppiä digisiivouksiin!