Bloggaamisesta

Bloggaaminen kuin ammatti. Kirjoittaminen ja kaupallisuus.

Kaupallistaa tai ei? (Bloggaaminen)

bloggaaminen ammattina - kaupallisuus
Kaupallistaa tai ei?

Sinänsä bloggaamiselle ei voi asettaa tavoitteita ulkopuolelta. Bloggaajan oma päätös on, haluaako hän kaupallistaa oman teoksensa vai kenties blogata ammatikseen.

Ammattibloggaajan tie on pitkä ja kivinen. Ongelma ei ole edes siinä, ettei työtä olisi tarjolla, mutta bloggaajia pidetään yleistyökaluina, jotka taipuvat mihin tahansa. Suomeksi bloggaaminen on entistäkin haastavampaa hommaa. Pienen maan markkinat ovat suppeat ja suhdanneherkät. 

Itsekin olen pohdiskellut, mitä minä haluan saavuttaa omalla blogillani. Millaiset ovat kriteerit, joiden mukaan voin mitata blogini onnistumisen? Onko minulle raha niin tärkeä, että suostun vääntymään pullonavaajaksi saadakseni seuraavan tilauksen?

Olen tutkinut nettiä saadakseni vähän osviittaa asiasta. Kävi ilmi, että Suomen bloggaajilla meni suunnilleen 10 vuotta saavuttaakseen jonkin menestymisen rajapyykin. Täällä päin maailmaa mikään ei tapahdu nopeasti. Jos haluan kirjoittaa nimenomaan suomeksi, polku tulee olemaan pitkä. 

Suomen kieli on yksi maailman kiemuraisimpia oppia (siis heti venäjän ja latinan jälkeen), mutta myös rikkaimpia ilmaisuissaan. 

Yksi suomen blogimaailman suurimpia tekijöitä yritti vakuuttaa omassa raivoa kohisevassa postauksessaan, että ainoa oikea tapa päästä huipulle on kirjoittaa yhden aiheen blogia (juuri sellaista, kuin hänen omansa, tietysti). Niin, kuulemma moniaiheiset blogit eivät tuota hyvin ja pyysi näyttämään sormella, jos sellainen Suomesta löytyy. 👉Sara Vanninen (lifestyle-bloggaaja). Sara tienaa vuodessa pari kertaa enemmän kuin huutaja itse.

Miksi Saralle maksetaan bloggaamisesta? Vastaus on tässä: Ihanat upeat unelmavartalot X Be your own kind of beautiful – ajatuksia itsetunnnosta ja omasta kehosta. Tämä on mestarinäyte kaupallisesta yhteistyöstä. Ammattilaisen käsialaa olevat kuvat ja kollegan pyytäminen mukaan ovat isot plussat, mutta postauksen konsepti ja toteuttaminen – kehopositivisuus-idea ja upeasti kirjoitetut tekstit – ovat ne seikat, mihin lukija ihastuu. Niin, ja jos asia olisi vain uimapukumainoksissa. Bravo, Sara ja Veera!

Mediaseksikäs aihe (bloggaaminen)

Mediaseksikäs aihe - bloggaaminen
Mediaseksikäs aihe

Saran tarina oli minulle isoksi lohdutukseksi, koska aloin jo uskoa, että saadakseni edes jonkinnäköisen menestyksen (mitattuna vaikka lukijamäärissä) minun pitäisi siirtyä kirjoittamaan monoblogia. Kuolisin tylsyyteen. Pystyn kirjoittamaan mistä vaan aiheesta, paljon ja usein – mutta ei yhdestä ainoasta aiheesta koko aikaa! Tiedän, ettei motivaationi riitä pitkään, jos jauhan samasta asiasta päivästä toiseen (olen kokeillut vuonna 2009).

Kaunokirjallisuudesta puheen ollen, tällä hetkellä kaikkein mediaseksikkäin (lue: parhaiten myyvä) laji on Fifty Shades of Grey -tapainen, puoliksi porno, eroottinen novelli. Senkin lisäksi, että ne ovat yleensä ghostwriterien liukuhihnatekeleitä, joita tehtaillaan copy-paste menetelmällä. Kuulostaa sairaalta, mutta se on totta. Ja hyvä business. 

Eli jokaisen pitää kirjoittaa ja lukea pelkäatään niitä. Se olisi vähän kuin vanhassa Neuvostoliitossa: kirjoittaa saa ja lukea pitää vain Suuren Kommunistisen Puolueen oppaita. Jokos nappaa?

Hyvällä asialla vai asian vierestä?

Kirjoitan itse lifestyle-blogia ja luen myös enimmäkseen samanlaisia sillisalaatti-blogeja (Minun Lempiblogit ja Bloggaajat), koska minua kiinnostavat ihmiset niiden takana. Muuten sillisalaatti on yksi minun lempiruokalajini 🙂

Luen välillä myös asiatekstejä, jos etsin tietoa. Tosin, minulle ei tulisi mieleenkään SEURATA asiablogia. Niin, että kurkkisin päivittäin/viikoittain/ikinä niihin siinä toivossa, että sieltä löytyy mielenkiintoista lukemista. Menen sinne silloin, kun etsin ratkaisua ongelmaani tai vastausta kysymykseeni. Eli, asiantuntija-blogin pitää olla tosin hyvin SEOttu (tai hyvin maksettu), jos haluaa tulla esille googlaamalla.

Nykyään yrityksen omilla nettisivuilla olevia kirjoituksia myös sanotaan blogiksi, vaikka itse en nimeäisi niitä siten. Niin, yhdessä kirjoituksessa minulle yritettiin vakuuttaa, että jokaisella yrityksellä pitää olla oma blogi. Esimerkiksi: minulla on autokauppa ja minun pitää kirjoittaa blogissani road tripeistä… Omasta näkökulmastani kyseisen yrityksen kannattaa avautua moottoreiden tehoista ja uusimmasta teknologiasta automarkkinoilla. Miten paljon omaa mielipidettä tällaisessa kirjoituksessa saa esittää? Aika rajoitetusti. Onko se sitten blogi vai ei?

Meidän omankin entisen nettikaupan sivuilla oli paljon asiatekstejä, jotka liittyivät suoraan myytävän tavaran ominaisuuksiin (se oli erikoisnettikauppa, joka edelleen käy ja kukkuu uuden omistajan käsissä). Ensimmäiset tekstit olivat vuodelta 2005. En lähtisi nimeämään niitä blogiartikkeleiksi, koska siellä ei koskaan tullut esille kirjoittajan mielipide tai persoona. Ne olivat puhdasta teknistä tietoa helposti pureskeltavassa muodossa.

Toisin kuin luulisi, blogikirjoituksissa SAA kritisoida, haukkua ja esittää lain vastaisia mielipiteitä. Kukaan ei pysty sitä estämään (vaikka laissa se on kiellettyä). MUTTA: pitää olla valmis myös ottamaan vastuuta siitä, mitä on kirjoittanut. Myös oikeudessa. Suomessa sellaisia tapauksia ei vielä ole tullut yleiseen tietoon, mutta maailmassa niitä on yllin kyllin.

Monitoimisilmälasit (Kiitos Tatu ja Patu!)

Ammattina bloggaaminen vaatii huomattavasti laajempaa osaamista kuin pelkkä kirjoittaminen. Huomasin omalla kohdallani, että jättäisin mielelläni suurimman osan teknisiä seikkoja ammattilaisille. Tosin, niin kauan kuin siihen ei ole varaa, kaiken joutuu tekemään itse.  

Olen äskettäin lukenut, että suomen ammattibloggaajilla menee keskimäärin 1000 euroa kuukaudessa ylläpitoon. En saanut selvää, joko siihen on laskettu mainoskulut tai ei. Jos mainoskulut ovat summan sisällä, se on hyvin vähän, jos eivät ole – tosi paljon. Suurin osa bloggaajista kieltäytyy tunnustamasta käyttävänsä mainontaa ja väittävät sen olevan muunlaisia markkinointikeinoja. Yleensä, mitä menestyneempi bloggaaja, sitä vähemmän hän peittelee ja kiemurtelee. Onneksi, Suomessa vilpillistä toimintaa tulee vastaan varsin harvoin.

Tien alussa vai päässä? (bloggaaminen)

Bloggaaminen - Umpikuja vai uusi alku? ?
Umpikuja vai uusi alku?

Onko bloggaaminen tekemässä kuolemaa? En usko. Bloggaajat (myös hyvin menestyneet), jotka ovat tähän mennessä lopettaneet kirjoittamisen, esiintyy sama ilmiö kuin muillakin alan vaihtajilla. Kirjoittaminen työkseen voi olla hyvin kuluttavaa. Kiinnostus lopahtaa tai muuten haluttiin tehdä jotain uutta. Minäkin olen tehnyt taloushallinon töitä 20 vuotta. Hyvin menestyneesti, jos rahalla mittaa. Silti haluan tehdä jotain muutakin välillä. Teen edelleen samaa hommaa (vähemmässä määrässä tosin), enkä lähtisi väittämään, että vanha duunini oksettaa. Mutta se ei vaadi enää kovin paljon aivotoimintaa eikä anna mitään haastetta. Sen takia hankin uusia haasteita, ettei elämä olisi liian helppoa 😄.

Markkinoida vai ei markkinoida?

Tämä on Shakespeare -luokan kysymys. Tietysti, ilman, että blogi tai kirja on julkinen ja esillä tavalla tai toisella, lukija ei löydä sitä ikinä. Pöytälaatikkoon piilotetut teokset eivät ikinä löydä lukijaa, koska kukaan ei tiedä niiden olemassaolosta. Toisaalta markkinointi suoranaisen tyrkyttämisen muodossa ei auta saavuttamaan varteenotettavaa imagoa. Mielestäni jokaisen on päätettävä itse, miten paljon aikaa, rahaa ja vaivaa hän on valmis panostamaan oman teoksensa promoamiseen. Mainostaminen saattaa myös lyhentää sitä aikaa, joka menee päämäärän saavuttamiseen.

Vaikuttajat ja COVID-19 bloggaaminen)

Mikrokokoinen mörkö, joka pelästytti meidän kuoliaaksi, COVID-19
Mikrokokoinen mörkö, joka pelästytti meidän kuoliaaksi

Tuntuu siltä, että karanteenin aikainen hetkellinen lamaantuminen iski kovin myös digimaailman vaikuttajiin. Suomessa ei ole tapana pitää kovempaa ääntä omasta työttömyydestä ja epäonnistumisesta ylipäänsä, – puretaan hammasta ja pusketaan eteenpäin. Muualla maailmassa netti on tulvinut kyyneleitä vuotavia kirjoituksia, miten vielä eilen Maseratilla ajavaa miljonääriä uhkaa nyt nälkäkuolema. 

Näin alkuvaiheessa korona ei vaikuttanut bloggaamiseeni kovinkaan paljoa. Muihin elämän osa-alueisiin – kyllä. En voi väittää, ettei pelottanut. Ei niinkään tauti itse, mutta tulevaisuus ylipäänsä. Minä olen edelleen sitä mieltä, että korona- ja influenssavirukset ovat yhtä vaarallisia. Molemmat aiheuttavat valtavasti tuhoa: vakavia jälkitauteja, turhia kuolemia ja taloudellista harmia. Jostain syystä koronaan suhtaudutaan kuin suurmörköön ja influenssa ohitetaan olankohautuksella. Onneksi koronavastaiset menetelmät ovat yhtä hyviä ehkäisemään influenssan epidemioita.  

Ilmeisesti, kun ensimmäinen pandemian shokkiaalto laantuu, elämä jatkuu bloggaajien kannalta entisellään. Jopa himpun valoisampana. Teoriassa on niin, että mitä enemmän elämä siirtyy digi-sfääreihin, sitä enemmän digivaikuttajille on töitä.

Itsekurista, aikatauluista ja kotitoimistosta

Kuin usein julkaista?

Olen juuri lukenut, että pitää julkaista 2-3 postausta viikossa pitääkseen lukijan mielenkiintoa yllä. Se on aika paljon. En ole päässyt parempaan kuin 1-2 viikossa. Joskus oli hiljaisempiakin jaksoja.  

Ehkä minulla ei ole tarpeeksi kokemusta, tai olen turha perfektionisti, mutta minulla edelleen menee 5-6 tuntia yhteen postaukseen (Postaus kellokortilla – Yhden postauksen kirjoittaminen). Kuvamateriaalia kerään yleensä lenkkeillessä, mutta kirjoittamaan en pysty kuin hyvin rauhallisessa ympäristössä. Sanelu juosten ei oikein sovi minulle. 

Olen nyttemmin yrittänyt järjestää aikatauluni niin, että kirjoitan yhtenä päivänä ja oikoluen, kuvitan ja SEOtan toisena. Silloin on helpompi huomata, jos tekstissä on jotain kummallista. 

Mikä ihmeen luettavuus?

“Niinkuin tiedätte, kirjoittaa pitää lyhyitä lauseita. Minä olen. Syön, juon ja … (sensuroitu). Yleensä,..”

Yoast SEO suosittelee kirjoittamaan suunnilleen näin. Postauksessa In Via: Riga, Nordic Sun on vain nämä kaksi lausetta. Se on kyllä kuvapostaus, mutta katsokaa miten Yoast hymyilee 🙂

Yoast screenshot

Eli, liian monta sanaa peräkkäin = punainen naama. No problem, yskä ymmärretty.

Suomeksi oranssia paremmaksi ei kovin helpolla pääse: pitää välttää yhdyssanoja, käyttää niinku-täytesanoja ja tunkea alaotsikot 300 sanan väliin. Englanniksi on helpompaa pitää Yoastia tyytyväisenä. (SEOttamisestä lisää: Olen SEOnnut – Hakukoneoptimointi bloggaamisessa.)

Suomea mikään plugin ei kunnolla ymmärrä, joten olette omillanne. Niin kauan kuin suomeksi automatiikkaa ei ole tarjolla, kannattaa luottaa kollegoiden palautteeseen. 

FB-ryhmät

Rakentavaa ja Rehellistä Palautetta 

Ammattina bloggaaminen

Unelmaduuni (bloggaaminen)

Kirjoittaminen päivätyönä kehittää aivoja, mutta ei lihaksia. Minulle kaikkein vaikeinta on muistaa syödä ja jaloitella välillä tai edes hakea ruoka hellalta. 

Vaikka kirjoittaminen ulkoterassilla tai uima-altaan reunalla kuulostaa hienolta, todellisuudessa sitä luksusta on tarjolla vain muutama hetki päivästä. Voi olla, että aurinko porottaa eikä näytöstä näe mitään. Paikan pitää olla hyvin varjossa, auringonpistokselta suojassa, lähellä pistorasiaa ja kunnollisella tuolilla varustettu. Myös vettä ja terveellistä ruokaa pitää olla säännöllisesti, muuten aivot lakkaavat toimimasta.

bloggaaminen ammattina - muistiinpanot
Muistiinpanot blogiin

Minua auttaa se, että kirjoitan kaikki ideat ylös, muuten välillä iskisi täydellinen blackout. Kotitoimisto on minulle sinänsä tuttu ja turvallinen toimintaperiaate, mutta COVID-19 karanteenin jäljiltä aikataulut menivät uusiksi. Kotikoulun aikana koko logistiikka siirtyi keittiön pöydän ääreen: ruokaa piti tehdä monta kertaa päivässä, välillä avittaa koulutehtävien organisoimisessa ja sopeuttaa oma aikataulu muiden askareisiin.  

Kotitoimisto vaatii itsekuria, mutta minulle on itse asiassa vaikeampaa lähteä pois tietokoneen äärestä kuin pysyä siellä. Tarpeellisesta liikunnasta yritän pitää kiinni, koska tuntuu siltä, että rasvaa ei kerry pelkästään takapuoleen, mutta myös aivoihin. 

Lenkkeillessäni minulla on silti tapana ajaa meneillään olevia tekstejä läpi ja kirjoittaa välillä ylös uusia ideoita. Se koskee sekä bloggaamista että kaunokirjoittamista. Jos en pääse ulos (sataa kaatamalla, pakastuu kuoliaaksi, tai jokin lockdown meneillään, selailen kuvia. Niitä on kertynyt parikymmentä tuhatta.

PS Ohjeita kotitoimistotyön tauottamiseksi: Etätyöläisen ergonomia ja taukojumppa

Neljännesvuosiraportti 8/2020

Inspiraatiolista / Inspiration List Archives

Kuvat/Pictures Archives

Blogilla tienaaminen ja bloggaajien tulot Suomessa (Bloggaaminen)

Ammatit – Bloggaaja

Sara Vanninen on Suomen kovatuloisin bloggaaja – tällainen urapolku johti huipputuloihin (Bloggaaminen)

8 vastausta artikkeliin “Bloggaamisesta

  1. Yoast SEOn vihreät pallot eivät kerro mitään siitä kuinka hyvin teksti on hakukoneoptimoitu. Jos yrittää väkisin saada kaikki pallot vihreiksi niin päin metsä menee. Se on vain aputyökalu, joka ei edes ymmärrä suomea ja teksti voi olla loistavasti optimoitu, vaikka ei asettaisi sinne koko avainsanaa jolloin kaikki pallot ovat punaisia.

    1. Tätä sama asia olen sanonut hakuoptimointia koskevassa artikkelissa 😁 Maallikollee Yoastin liikennevalot ovat silti oiva työkalu, koska ne antaa oviittaa siitä, onko edes puita näkyvissä. Monessa tapauksessa optimointi, mikä tehdään sen avulla, on tarpeeksi hyvä ja varsin kelpo, erikoisesti jos tekijä ymmärtää itse, mitä tekee. Sanoisin, että Yoast on paljon parempi kuin ei mitään. Suurin osa bloggaajista ei tarvitse huippuammatillista SEO osaamista, koska kyse ei ole myytävästä tuotteesta.

      Suomenkieliseen WP layoutiin päivitetty Yoast on jo aika hyvä suomen kielessäkin. Toki, sijamuoto-sokeus on edelleen ongelma, mutta toivottavasti sekin korjaantuu ajan kanssa.

Vastaa