Millainen on menestyvä blogi?
Lyhyesti:
- Aito kiinnostus omasta aiheesta
- Suuri linjaus paikalleen – niche vs lifestyle
- Kunnioita Lukijaa – panostaa laatuun
- Promoaminen
- Verkostoituminen
- Ei turhaa stressaamista bloggaamisesta
- Huomioi hakukoneita – SEOta
Menestyvä blogi.
1. Menestyksen määritelmä
Ensitöikseen määriteltäköön menestymisen käsite bloggaamisessa. Periaatteessa menestyminen tässä tapauksessa on täysin subjektiivinen asia. Jokaisen on määriteltävä itselleen omat menestymisen kriteerinsä ja ne päämäärät, joita kukin haluaa saavuttaa bloggaamisessaan.
Kriteerinä voi olla taloudellinen hyöty, lukijoiden määrän kasvattaminen tai vaikkapa omien ilmaisutaitojen kehittäminen. Ja vielä ties mitä.
Minulle yksi menestyvän blogin merkeistä on se, että bloggaaja jaksaa inspiroitua ja inspiroida vielä vuosien päästä.
Inspiroivia kommentteja, onnistuneita yhteistöitä, uusia paikkoja ja ystävyyksiä – se on bloggaamista parhaimmillaan.
Eli minusta menestyvä blogi on tasapainoinen, mielenkiintoa herättävä teos, jossa on aiheesta kiinnostuneet kirjoittaja ja lukijakunta, hauskoja ideoita, tasokasta tekstiä – niin sielua ja sydäntä pelissä.
2. Suuri linjaus
Blogin formaatti antaa aika lailla vapaat kädet tehdä mitä vain. Siinä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Blogissa pitää olla jokin kehys, jonka päälle kokonaisuutta rakennetaan. Blogeiksi sanotaan monenlaisia luomuksia, aina aidoista päiväkirjoista yritysblogeihin.
Toki, blogin pitäisikin olla vapaan itseilmaisun kanava, jossa jokaisella on tilaa olla rauhassa oma itsensä. Silti, ihan mitä vain omassa kanavassa ei kannata väläyttää. Vastaan tulee lakeja: kunnianloukkauksia, toisten henkilöiden arkaluonteisten tietojen paljastaminen sekä liiketaloudellisten salaisuuksien jakaminen ja blogin kautta suoritetut petokset voivat tietää mojovia sakkoja tai vakavampia rangaistuksia.
Henkilökohtaisuuden aste on jokaisen bloggaajan oma päätös. Kuitenkin, kirjoittajan kokonaan pois kuvioista pysyminen tekee blogista kasvottoman.
Samalla kaupallisuuden määrä on bloggaajan oma linjaus eikä sitä saa pitää itseisarvona. Blogin pitää ensin olla itsestään eheä kokonaisuus, että se kiinnostaa sekä lukijaa että mainostajaa.
Blogin aihepiiri voi olla aika kapea (niche) tai hyvin laaja (lifestyle). Se riippuu täysin siitä, missä bloggaaja tuntee olonsa mukavammaksi. Yleensä hetki menee haparoiden, mutta puolessa vuodessa suuri linja pitänee löytyä.
Se, kuinka nopeasti bloggaaminen löytää uomiinsa, on hyvin yksilöllinen asia. Oman äänen löytäminen vie oman aikansa, mutta yleensä kirjoitustyyli vakiintuu ja blogin runko muovautuu muutaman kuukauden sisällä.
3. Aito kiinnostus aiheesta
Tärkeintä blogin sisällön tuottamisessa on aito kiinnostus kyseisestä aiheesta. Rivien välistä paistaa kaikki.
Omassa tapauksessani olen päätynyt kirjoittamaan fuusio-blogia, eli lifestyleä ja matkailua useista eri syistä.
Ensinnäkin matkailu, valokuvaus ja kirjoittaminen ovat olleet intohimoni vuosikymmeniä. Halusin yhdistää ne kaikki samaan blogiin, vaikka se olikin suhteellisen riskialtis teko. Sillä tavalla sain blogistani monipuolisemman ja näin mielenkiintoisemman useammalle lukijalle.
Lifestyleä on sekä mielekkäämpää kirjoittaa että se sitoo lukijoita eri tavalla kun matkailu. Matkailu on taas hyödyllisempää heille, jotka ovat juuri sillä hetkellä kiinnostuneita tietystä kohteesta. Tai ovat suunnitteluvaiheessa ja hakevat vaihtoehtoja, mihin voisi suunnistaa tältä erää.
Tästä johtuen käy niin, että lifestyle-postauksilla on erittäin lyhyt taival. On harvinaista, että niihin eksytään vielä vuosia julkaisupäivän jälkeen (vaikka sitäkin tapahtuu, myös omassa blogissani, jos postauksen teema on sellainen, joka puhuttelee monia). Sellaisia postauksia tulee ulos suhteellisen harvakseltaan kuitenkin.
Kun taas matkailuun liittyvät postaukset eivät välttämättä kerää suurta lukijajoukkoa heti ilmestyessään, mutta vuosien varrella niihin palataan aina vain uudelleen. Ne ovat myös hakukoneiden suosikkeja.
Mielenkiintoisen lifestyle-postauksen kirjoittaminen ei ole vaikeaa, mutta matkailu-postauksen on. Asiallisuuden, informatiivisuuden ja mukaansatempaavan tekstin yhdistelmä on sellainen taitolaji, jota saan harjoitella vielä vuosikausia.
4. Itselleen sopiva formaatti
Blogi valikoitui omaksi formaatikseni juuri sen takia, että siinä saa luvalla pyöräyttää pitkiäkin tekstejä. Tekstiä voi aina värittää kuvilla ja se sopii minulle mainiosti, koska valokuvaus yhtä suuri intohimoni kuin kirjoittaminen.
Formaatin pitää olla itselleen sopiva. Jos olet hyvä kuvataiteessa, niin formaattina voi olla Instagram. TikTok on heille, joilla onnistuu parhaiten luoda lyhyitä ja ytimekkäitä videoita. YouTube on pidempiä ohjaustöitä varten, joissa pääsee harjoittamaan myös käsikirjoitusta, editointia ja elokuvaleikkausta. (Tuntikausia, jos sopii mainita.)
Tunnen bloggaajia, jotka löysivät itsensä juuri Instagramissa tai Tiktokissa näiden dynaamisen ja hetkellisen luonteen takia. Myös heitä, jotka ovat siirtyneet YouTubeen, koska videoiden ohjaaminen ja editoiminen tuntui hauskemmalta.
On liikennettä myös toisinpäin: on ihmisiä, jotka eivät viihtyneet suuressa somessa yhtään ja ovat palanneet bloggaamisen pariin.
5. Kunnioita Lukijaa
Postauksen pitää olla laadukas ja eheä kokonaisuus.
Lukija yleensä olettaa, että bloggaaja pysyy oman suuren linjauksen rajoissa edes jotenkuten.
Suuria suunnan muutoksia on otettava varovaisesti. Voi myös ajatella kokonaan uutta blogia, rinnakkaista tiliä instagramissa tai tiktokissa, vaikka se on suhteellisen epäedullinen, tupla työtä vaativa päätös. Mutta yhteen formaattiin tottuneita lukijoita on vaikea viehättää toiseen formaattiin tai aiheeseen: vaikuttaa siltä, että jokaisella some-alustalla hengailee eri porukka eikä se oikein sekoitu keskenään.
Onnistunut tai epäonnistunut teos jää kummittelemaan bittiavaruuteen vuosiksi, ellei sitä erikseen poisteta. Blogin postaus on helposti löydettävissä hakukoneilla eikä se ole mikään instagram-päivitys, joka häviää digiversumin mustaan aukkoon muutamassa päivässä, viimeistään.
6. Promoaminen
Ilman minkäänlaista promoamista blogi jää unholaan alta aikayksikön. Miksi? Kilpailu. On satoja (joissakin laskuissa tuhansia) muitakin bloggaajia, jotka työntävät sisältönsä ulos kiitettävällä vauhdilla. Toki, on olemassa pieni joukko faneja, jotka lukevat jokaisen kirjoituksen, pariinkin otteeseen. Mutta suurin osa ihmisistä hakee blogeista vain sen, mitä heitä kiinnostaa juuri sillä hetkellä. Ja voi olla, että uusin postaus onkin juuri se, mikä puhuttelee sillä hetkellä.
Primäärinen promoaminen ei kuulu omiin suosikkeihini, mutta senkin on tehtävä.
Promoamisella en tarkoita välttämätöntä maksullista mainontaa. Jaot asianmukaisissa Facebook-ryhmissä, Instagramissa ja muilla omilla kanavilla, blogi-listauksiin kuuluminen yms. ovat useimmille ihan käypä vaihtoehto.
Maksullisella mainonnalla haetaan yleensä potkua näkyvyyteen, mutta itse en kokenut sitä tarpeelliseksi muutaman alkuajan kokeilun jälkeen. Orgaaniset tavat ovat toimineet minulla paremmin.
Eli omasta mielestäni itsensä saa luvalla pitää esillä asiallisella tavalla.
7. Sitkeyttä, pitkää pinna ja intohimoa
Näitä kyllä tarvitaan roppakaupalla.
Kaikki asiat eivät aina suju mallikkaasti. Ei ensimmäisellä eikä toisella yrityksellä.
Moni asia voi mennä pieleen monestakin syystä. Joskus tekninen osa tökkii, joskus kirjoittaminen ei luonnistu. Välillä tulee sellaisia kommentteja, että apua, ollaan edes samalla planeetalla.
Aina joskus iskee paniikki ja tuntuu, että nyt koko maailma kaatuu niskaan, niin sillä hetkellä tarvitaan itsehillintää ja stressinsietokykyä. Myös vankkaa uskoa itseensä ja omaan näkemykseen asiasta.
Joskus taas inspiraatio ei löydä perille eikä teksti miellytä millään, ja sitä tulee väännettyä tuntikausia uuteen uskoon. Ja auta armias, jos kyseinen postaus on osa yhteistyötä ja sillä on olemassa deadline.
Joskus yhden artikkelin parissa vierähtää viikko jos toinenkin ennen kuin teksti on edes oikoluku-valmis. Pitää tarkistaa faktat, löytää oikeat linkit ja lähteet. Eivätkä kaikki tekstit edes näe päivänvaloa.
Bloggaamisessa olen kokenut impulsiivisuuden haitaksi. Ei se, että olisin itse kovin äkkipikainen, mutta totuuden nimessä on pakko myöntää, että joissakin kohdissa itsellekin on tullut mieleen, että lopetan nyt tältä istumalta. En jaksa enää tapella. Mutta ihme kyllä kaikkiin ongelmiin on aina löytynyt ratkaisu, aikaisemmin tai myöhemmin.
Bloggaaminen vaatii luovuutta. Se ei nyt ole pelkkää sellaista idyllistä flow-tilaa, jolloin aika tuntuu pysähtyvän ja koko maailman viisaus valuu juuri tähän loistavaan ajatukseen. Eipä ei. Se on samanlaista luovuutta, jota vaaditaan monessa tylsässä päivätyössäkin. Mitä tekisit, jos kuvia ei ole otettu viikkoihin tai mikään niistä ei sovi aiheeseen? Tai jos hartaasti suunniteltu ja asiallisesti toteutettu kuvaus epäonnistuu, ja sen huomaa vasta kuvia purkaessa. Joskus tekniikka pettää tai sää ei suosi. Ja joskus se on vain inhimillinen tekijä. Ja miten ihmeessä tavallisesta arjesta ja koti-kauppa-koulu -oravanpyörästä saa luotua materiaalia blogiin.
Nuo kaikki taidot tarvitaan monessa muussakin elämäntehtävässä. Ja niiden kehittämisessä bloggaaminen voi olla avuksi.
8. Tekninen osa ja SEO
Parasta bloggaamisessa on kirjoittaminen ja kuvittaminen, näin mielestäni. Tekninen osa ja mainostyöt eivät kuulu suosikkilajeihini. Pakko nekin on silti tehdä.
Teknisesti blogin pitää olla kunnossa. Ulkonäkö, eli teema, sen skaalaus, päivitykset, turvallisuusvaatimukset. Se, että sivu edes aukeaa laitteissa, jotka vaativat turva-asetuksia kuntoon. Se on osa teknistä osaamista, mitä jokaisen bloggaajan on hallittava, metatyötä, jota kukaan ei näe, ei lukija eikä mahdollinen mainostaja. Ja sitä on paljon. Valitettavasti.
Erilaisia oppaita, miten bloggaamista aloitetaan, maailmalla on jo tarpeeksi. Sekä itse olen oman kokemukseni jakanut että muita kirjoituksia voin suositella. Mm. Taija-Tiia blogissaan listasi kattavasti askelet blogin aloittamiseen.
Kun alkuun on päästy, vaikein työ luulisi olevan ohi. Tosi on kuitenkin se, etteivät ylläpitotyöt koskaan lopu.
Asiat muuttuvat digitaalisilla aloilla vinhaa vauhtia ja mukana on suosiolla pysyttävä.
Teknisiä osioita availen näissä artikkeleissa:
- Olen SEOnnut – Hakukoneoptimointi bloggaamisessa
- Tekniset kompastuskivet
- Bloggaaminen: Tekniset – Teknisten osien yhteensovittaminen
9. Ansaitseminen blogilla
Maksettua sisältöä neuvotaan olemaan eri lähteissä 10-30 % kaikista blogin postauksista, muuten lukijat alkavat äänestämään jaloin. Jostain käsittämättömästä syystä se pitää paikkansa ainakin Suomessa. Vaikka maksettu sisältö olisi kuinka hyvää tahansa.
Ansaitseminen blogilla ja bloggaamisella on mahdollista, mutta tähän pätee sama sääntö, kuin missä vain työssä: bloggaamisestaan pitää tehdä kokopäiväinen työ, jos meinaa elää sillä. Palkat alalla ovat todistetusti alta keskitason. Suurimmalle osalle tarjotaan ensin aineellista palkintoa (esimerkiksi karkkipussin tai munarasian – tosiatapauksia kumpikin). Joten useimmiten palkinnoksi saa vain pussillisen tavaraa, joka pitää vielä lisätä veroilmoitukseen saatuna luontaisetuna. Kai tiesitte, että sen voi myös vähentää artikkelia varten ostettuna työkaluna/aineistona?
Tässä kohdassa minua voi syyttää siitä, että kun en tee blogillani tukkua rahaa, niin yritän väkisin keksiä jotain selityksiä. Ei, en tienaa blogilla elantoani yksinkertaisesti sen takia, etten tee tarpeeksi työtä sen eteen. Bloggaamisella tienaaminen vaatii paneutumista vähintään sen päivätyön verran. Se vaatii aktiivista asennetta, 8-12 h työtä päivässä ja pitkää pinnaa.
Myös yhteistöiden valitseminen on verrattain vaikeaa. Harva niistä todellakin innostaa eikä aina sovi edes blogin teemaan.
Näin ollen rahallisesti tulokas blogi on raskasta työtä, paljon ylitunteja ja itseään venyttämistä äärimmilleen.
Blogin pitäminen on kuitenkin luovaa työtä. Sitä ei pysty tekemään vasemmalla takajalalla puolikuntoisena. Se paistaa tekstistä läpi heti. Mikään AI ei myöskään pysty huijaamaan ihmisen kirjoittamaa tekstiä vieläkään.
Tässä on osa syistä, miksi suurin osa bloggaajia ei koskaan jätä palkkatöitään. Säilyttääkseen valinnanvapautensa bloggaamisessa, on pakko kieltäytyä suurimmasta osasta tarjouksista.
10. Verkostoituminen
Verkostoituminen on elintärkeä.
Muilta bloggaajilta saa tukea, kannustusta, heiltä voi oppia paljon ja vaihdella ajatuksia. Samat säännöt pätevät tässä kuin muillakin aloilla.
Mihin ei kannata sortua on eristäytyminen ja vastakkainasettelu. Toki, jokaisen mieliksi ei voi olla ja omaa kantaa saa puolustaa. Asiallisesti.
Bloggaaja-yhteisö on yleisesti ottaen hyvin kannustava, yhteistyöhaluinen ja positiivinen. Uusia bloggaajia otetaan ilomielin vastaan.
11. Ei stressiä bloggaamisesta
Bloggaaminen ei saa olla vielä yksi stressinsietokykyä koetteleva tekijä muiden joukossa. Paineiden alla suorittaminen välittyy lukijalle varsin selvästi. Ei lukijakaan halua lisää stressiä kirjallisessa muodossa.
Huvittaako kirjoittaa aina silloin, kun olisi jo aika julkaista uusi postaus? Ei. Kannattaako pakottaa itseään kirjoittamiseen? Ei todellakaan. Lukija huomaa, että kirjoittaminen on hyvin väkinäistä. Jos tuntuu siltä, että tauko on paikallaan, pidän tauon.
Senkin takia osa postauksista pitää olla hakukoneystävällisiä, vaikka se vie aikaa eikä näy paljain silmin.
12. Bloggaamisen parhaat puolet
Mitä itselleni tärkeitä merkkipaaluja olen saavuttanut bloggaamisessa viiden vuoden aikana? Mitä arvostan bloggaamisessa? Ja mitä tämä harrastus on antanut minulle?
- Tapasin uusia ihmisiä. Vaikka suurimpaa osaa heistä en ole tavannut oikeassa elämässä, he ovat minulle hyvin tärkeitä. Tiedättekö, kun silloin joskus oli kirjeenvaihdon kaverit. Eli ilmiö ei ole täysin uusi. Se on vain tiiviimpää ja interaktiivisempaa mitä ennen vanhaan oli. Ei tarvitse odottaa kuukausitolkulla, että kirje saapuu perille.
- Aloin ymmärtää teini-ikäistä poikaamme paremmin. Hänellä ei ole kovin montaa kaveria oikeassa elämässä, mutta hänellä on tiivis kaveriporukka, jossa on samanikäisiä ja samoista asioista kiinnostuneita teinejä ympäri maailmaa. Ymmärsin, miksi hän ei halua tuhlata aikaansa kaverisuhteisiin, jotka eivät anna hänelle mitään. Hän saa kavereita helposti reaalielämässäkin, mutta perinnöllisesti introverttinä hän valikoi kavereita tarkkaan ja siinä ehdottomasti laatu korvaa määrän.
- Olen kehittänyt monia taitoja, joita pääammattissani ei juuri enää tarvita, kuten erilaisten tekstien tuottaminen ja valokuvien käsittely.
- Moni elämänhallintataito on saanut uutta potkua kehityksessään. Olen oppinut olemaan kärsivällisempi ja kehittänyt omia organisointitaitojani. Opin olemaan avarakatseisempi muita ja kriittisempi itseäni kohtaan. Väittäisin myös että oma sisäinen kriitikkoni on nyt valistuneempi, eli omia virheitä näkee paremmin, korjaa helpommin ja myös antaa anteeksi kevyemmin.
- Olen käynyt sellaisissa paikoissa, joissa ei muuten olisi tullut käytyä. Sekä yhteistöiden että blogin tuottamisen merkeissä uusia kokemuksia on kertynyt kiitettävästi.
Menestyvä blogi.
Millainen on menestyvä blogi?
Kuvapankkikuvat: Depositphotos®
Kuvitus © 2019-2025 VIA PER ASPERA AD ASTRA
Hei kiitos jälleen erinomaisen hyvästä koonnista! Minusta menestyvän blogin a ja o on se, että kirjoittaja on oikeasti kiinnostunut sekä kirjoittamisesta että aiheista, joista hän kirjoittaa. Blogilla on konsepti, ja kirjoittaja tuntee sen (usein oman elämänsä) kuin taskunsa. Konsepti taipuu moneen ja on muokkailtavissa ja sovellettavissa moneen. Kapeasti tai laajemmin, kuten kirjoitit.
Toinen itselleni tärkeä asia on se, että kirjoitus tempaisee mukaansa – se on kokonaisuus, joka koukuttaa alusta loppuun. Se on huolella kirjoitettu ja siksikin helppolukuinen.
Kolmanneksi sanoisin monikanavaisuuden: jotta blogi lähtee lentoon, on varmaan hyväksi, että sitä ns. markkinoi monissa kanavissa. Verkostoituu samalla.
Vautsi, olipa hassu bongata oma postauksensa tuolta tekstin seasta! Kiitos paljon kehusta 🙂 <3
Kattava ja mielenkiintoinen postaus, ja noista linkeistä bongasin monta uuttakin välilehdille luettavaksi. Oma bloggaaminen on täysin harrastuspohjainen – ei stressiä paljonko laskuttaisi kilometriltä – mutta on silti kiinnostavaa lueskella markkinoinnista ja hakukoneoptimoinnistakin. Todellakin jatkuvasti muuttuva ala, koko sosiaalinen media. Tulevaisuus näyttää mihin suuntaan blogienkin tie vie, kun uusiakin syntyy ja ihmiset löytävät pikkuhiljaa takaisin niiden äärelle!