Tekniset kompastuskivet

Vuosiraportti 2020 – Tekniset kompastuskivet bloggaamisessa

Tekniset kompastuskivet bloggaamisessa

kompastuskivet bloggaamisessa

1. Kirjoittaminen

Jos olet kirjoittanut edellisen kerran ylioppilaskokeissa ja siitä on vierähtänyt vuosikymmenen (tai pari) aikaa, kannattaa harjoitella tekstin tuottamista hetken. Toisille  on hyötyä kirjallisuuden tai luovan kirjoittamisen kursseista, erikoisesti jos kokemusta kirjoittamisesta on varsin vähän. Kirjoittamista voi oppia missä vain iässä, samaten kuin kielioppia. Tässä tapauksessa palaute on tärkeä. 

Itse olen harjoittelut paljon ja hartaasti. Minulle suurimpana haasteena oli se, että kieliä, joita olen oppinut käyttämään, oli kerrallaan ainakin kaksi. 

Suomen kieli on kielioppiohjelmistoille vaikeaa. Paras kieliopin tarkistus on Googlen Docsissa (tällä hetkellä). Myös uusin WordPress on ihan OK. Vaikka kumpikaan ei tunne ihan kaikkia sanoja. Ongelmia niille tuottaa verbien perfekti ja yhdyssanat. Joitakin sanoja suomen kielessä ei ole lainkaan virallisella tasolla. Esimerkkinä diginomadit ja diginomadius tai diginomadismi. Bloggaaminen ja bloggaajat sinne on jo hyväksytty. 

Oikoluku on hyvä työkalu, mutta se ei ole kovin monien saatavilla. Itse kirjoitan aina ensin Docsiin ja vasta kun teksti on korjattu, siirrän sen WP:siin. Erinäköinen formaatti auttaa löytämään ne virheet, jotka olisivat jääneet huomaamatta (joskus oikoluvustakin huolimatta).

2. Maksullinen tai ilmainen aloitus

Suosittelen lämpimästi aloittamaan ilmaisella alustalla, jonka voi helposti konvertoida maksulliseksi, jos sellainen fiilis tulee. WordPress.com on yksi niistä. (Tarkemmin täällä: Bloggaamisen edellytykset ja seuraamukset: Osa 1. Unelma elää). Monet ihmiset käyttävät ilmaisia alustoja vuosia. 

Markkinointi-bloggaamiselle ilmainen aloitus sopii huonosti, mutta vapaata kirjoittamista voi harjoitella millä vaan alustalla. Ei-kaupallisille blogeille suositellaan heti maksullista alkua omaa etua silmällä pitäen. Maksullisten alustojen tarjoajat maksavat muhkeat affiliaatti-provisiot vahvistetuista kaupoista. Esim. Bluehost:in tai TMDHosting:in 2.95€/kk on voimassa vain silloin, kun palvelusopimus maksetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. WordPress:in hostingin hinnat ovat jokseenkin samat, tosin maksu suoritetaan vuodeksi kerrallaan. 

Laajasti erilaisia domainpäätteitä (mm .fi-päätteisiä) ja sivutiloja tarjoaa myös kotimainen Easylinehost. Tarjolla on erilliset WordPress-sivutilat, jotka helpottavat sivuston ylläpitoa. Jos ylläpitoon ei tarvitse apua, niin heidän edullisin WordPressille sopiva sivutila on Gold-paketti 3,20 e/kk+alv.

Suomen ehkä tunnetuin (tai suurimmalla rahalla mainostettu) provideri Zoner.fi on ollut meillä käytössä joskus (kun .fi -päätettä käytimme). Jossain vaiheessa tuli huomattua, että hinta/laatusuhde ei ollut enää aivan huippua. Kun nykyään hallinnoimme omia servereitä, kaikki muu tietysti tuntuu aika vaatimattomalta.

Jos blogin kautta haluaa myydä paria tuotetta, ilmaisen pikkuputiikin saa perustettua tässä: Oma kauppa (LL Verkkokoulutusalusta, tee-se-itse -periaatteella valmiille kauppa-alustalle). Isompia kauppaprojekteja varten kannattaa kääntyä ammattilaisten puolelle. 

Eli, jos pysyy kohtuudella maksullisten pluginien määrässä, bloggaaminen ei silti tule maksamaan satasta enempää vuositasolla. 

3. Julkaisuhetki

search console tulos
Indeksointi

Toisin kuin yleinen ohjeistus on, mielestäni blogi kannattaa julkaista aika aikaisessa vaiheessa. Kun odottaa, että tekstiä kertyy ja vasta silloin painaa julkaise-nappia, pettymys voi olla suuri. Kukaan kävijä ei löydä blogiasi ennen kuin se on indeksoitu. Indeksoimiseen menee hetki. Tämän blogin tapauksessa meni 5-6 viikkoa, ennen kuin indeksointi oli valmis ja sivustolle tuli elämää. Maksetulla mainonnalla tulos olisi varmaan nopeampi, mutta en halunnut aloittaa heti tekohengityksestä. Eli minulla oli hyvin aikaa kirjoitella. Ennen 29.12.2019 blogissa oli 37 eripituista artikkelia.  

4. Kohderyhmä

Kohderyhmän määrittäminen on aina vaikeaa, sen takia dataa myydään ja ostetaan suuremmilta ja pienemmiltä tekijöiltä. Silloin, kun kyse on bloggaamisesta markkinointimielessä, sen tiedon joutuu ostamaan. Euroopassa GDPR suojaa jonkin verran tuosta datan keruusta. Huom! Facebook ei ole velvollinen noudattamaan GDPR:ia, eli se kerää ja myy eteenpäin kaiken mikä irtoaa 🙂 Euroopassa dataa pääsee ostamaan tilastoyrityksiltä, jotka keräävät niitä maksettujen kyselyiden kautta (sekin on jokin keino tienata vähän rahaa). En ole lähtenyt sille tielle, koska minulla ei ollut edes mitään tarjota.

Lähdin liikkeelle näppituntumalla. Se on keino, jolle nyrpistetään nenää ammatillisissa ympyröissä. Päätin, että kirjoitan perheellisille, matkustamisesta, hyvinvoinnista,  teknologiasta ja paikkariippumattomuudesta kiinnostuneille ihmisille. Samanlaiselle kuin meidän perheenjäsenet. 

5. Tilastot 

Tilastot ovat kaikkein suurin kompastuskivi. Seurantaohjelmia on paljon. Google Search Consolen ja Google Analyticsin lisäksi on sivuston sisäiset pluginit ja ulkopuoliset ohjelmistot. Hyvin pian huomasin kuitenkin, että jokainen tilasto-ohjelmisto näyttää omiaan. Se riippuu algoritmista ja asetusmahdollisuuksista. On plugineita, joissa voi esim. jättää pois omasta IP:osoitteesta tapahtuva liikenne, robotteja tai epäkelpoja sivustoja. Silti, lopputulos vaihtelee jonkin verran sekä kävijöiden määrässä että geolocationissa. 

Kävijämäärän lisäksi poistumisprosenttia (Bounce Rate) pidetään tärkeänä muuttujana. Se on yksi kiistanalaisimpia tekijöitä, erikoisesti bloggaamisessa. Uskollisimmat seuraajat lisäävät blogisi poistumisprosenttia melkein yhtä paljon kuin robotit: viimeisen postauksen luettuaan he poistuvat sivulta. Jos sivulla ei ole mainoksia tai linkkejä, jonne menisi, ihminen lähtee tyytyväisenä lukemaan seuraava lempiblogiaan. Google Analytics tulkitsee sen välittömänä poistumisena, koska sen algoritmi ei pysty seuraamaan yhdellä sivulla vietettyä aikaa: vieritystä ylös-alas tai kuvien katselua.  

Palveluita ja tavaraa tarjoavilla sivustoilla välittömän postumisen prosentti on tärkeä muuttuja seurattavaksi, koska se korreloi suoraan kaupanteon kanssa. Bloggaamisessa suuri poistumisprosentti voi olla merkki kahdesta vastakkaisesta ilmiöstä: huonosta sisällöstä tai suuresta määrästä vakituisia kävijöitä ja hyödyllisestä tiedosta. Tässä esimerkkejä:

  • Tiheästi seurattujen bloggaajien sivustoilla lukija on kiinnostunut vain tuoreimmasta artikkelista, koska edelliset hän on jo lukenut. Esimerkki: Sara Tickle 
  • Netinkäyttäjä hakee ratkaisua ongelmaan tai vastausta kysymykseen. Silloin, kun hänen tarpeensa on tyydytetty, hän jatkaa omia hommia eikä jää lueskelemaan teknistä tietoa pursuavaa sivustoa, vaikka hän todennäköisesti palaa samaan paikkaan uudelleen, jos hänen eteensä tulee uusi ongelma. Esimerkki: SEO for everyone • Yoast 

Tätä asiaa pallotellaan netissä yleisesti, mutta tuloksetta. 


Kuvitus: Happy Color

Lähteet:

Miksi verkkosivuja pitää päivittää? 

Yoast - SEO for everyone

kompastuskivet bloggaamisessa

Tässä sarjassa:

Bloggaaminen (Suomi) Archives

Blogin ensimmäinen vuosipäivä (11/2020) (tämä artikkeli)

Neljännesvuosiraportti 8/2020
Bloggaaminen Puolen vuoden raportti
Uusi alku: Blogimme konsepti

kompastuskivet bloggaamisessa

Subscribe to our newsletter!

Tekniset kompastuskivet bloggaamisessa

Tekniset kompastuskivet bloggaamisessa

Tekniset kompastuskivet bloggaamisessa

10 vastausta artikkeliin “Tekniset kompastuskivet

  1. Kiitos tästä postauksesta! Itse vain kirjoittelen blogia enkä ole hirveästi miettinyt sen kummemmin asiaa. Mielenkiintoista lukea blogimaailman koukeroista ja mikä parasta myös oppia niistä!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.