Uusia trendejä matkailussa.
Alkusanat
Tämän artikkelin idea lähti siitä, että olen törmännyt pariin itseäni kiinnostavaan trendiin ja alkanut tutkimaan niitä tarkemmin. Olen puhunut asiasta myös alan ammattilaisten kanssa ja saanut niistä keskusteluista eväitä ajatuksilleni.
Matkailuala, kuten moni muukin industria, kehittyy kahdesta suunnasta: muuttuvan kysynnän kautta sekä ammattilaisten esille tuomien uudistusten myötä.
Kehityssuuntia on myös tuotu esille eri näkökulmista, riippuen siitä kuka tutkii, missä maassa tutkija on ja onko heillä omaa nappulaa pelissä.
Tässä näkökulmaksi on valittu kuluttajan kokemus, ei niinkään ammattilaisen röntgenkatse. Olen myös tietoisesti päättänyt luopua tekstien kuivasta asiatyylistä, jolla kaikki lukemani artikkelit ovat kirjoitettu.
Viimeiset vuodet matkailualalla olivat myrskyisiä ja se tuskin on jäänyt keneltäkään huomaamatta. Nyt on kulunut vasta vuosi siitä, kun koronarajoitukset alkoivat poistumaan suurimmassa osassa maailmaa. Lyhytaikaisia trendejä ovat olleet hintojen nousu, tarjonnan diversiteetin supistuminen sekä vahva kallistuminen epäekologiseen suuntaan. Tilanteen kuitenkin uskotaan tasoittuvan ajan kanssa. (Lisää aiheesta artikkelissa: Kriisistä toiseen: minne matka?)
Tässä artikkelissa kyse on kuitenkin luonnollisista ja pitkäaikaisista trendeistä, jotka kehittyvät hitaasti ja muokkaavat alaa vastaamaan muuttuvaa kysyntää ilman suurempia draamoja. K-sanaa ei enää mainita tästä eteenpäin (noh, kerran vielä joudun ihan lopussa).
Uusia trendejä matkailussa
Tässä listassa tuskin on mitään uutta alan ammattilaisille tai niille ihmisille, jotka seuraavat matkailualan kehitystä hyvin tiiviisti (esimerkiksi matkabloggaajille). Tavallisille matkailijoille voi olla paljonkin uutta.
Osa on myös ilmiöitä, josta olen jo kirjoittanut erikseen ja joita itsekin olen harrastanut tietämättä sitä, että niillä on jokin erillinen nimitys. Osa trendeistä on jo saanut nimensä suomennetuksi, toiset eivät.
Usein on myös mahdotonta sanoa, milloin mikäkin suuntaus on saanut alkunsa ja missä, kuinka kauan se on ollut olemassa ennenkuin joku on huomannut antaa sille nimen ja kutsua sitä uudeksi trendiksi.
Yleisin koko elämänmenoa koskeva muutos on hiipinyt elämäämme vaivihkaa. Uusien teknologioiden käyttöönotto on ollut matkailualalla yksi nopeampia. Erilaisia appseja, hakukoneita, push-ilmoituksia ja muistutuksia, check-in in-app tai itsepalvelussa, kontaktittomia maksuja ja sisäänkirjautumisia, automaattisia maksupalveluita, virtuaalikorttien ja lompakoiden käyttöä, virtuaalisia kanta-asiakaskortteja, mobiili-boarding yms. on tullut monelle matkustajalle tutuksi.
Toki vempaimien suurta käyttöä yritetään aina selittää asikaskokemusmukavuuden lisäämisellä, mutta ilmiöllä on myös toinen puoli. Nimittäin osaavaa henkilökuntaa paikan päälle työskentelyyn on erittäin vaikeaa löytää.
Appsit ja automaatio myös lisäävät tuottoa pidemmällä aikavälillä, joten se lienee toinenkin syy niiden suosioon.
Tässä tärkeäksi seikaksi on noussut ohjelmiston yhteensopivuus mobiililaitteiden kanssa: läppäri matkakumppanina on menettämässä suosionsa.
Ilmiö on aiheuttanut muutosta markkinoinnissa: kohderyhmien tavoittaminen on helpompaa, joten matkoja pystyy personoimaan paremmin.
Kaikki yllä mainittu koskee tavalla tai toisella suurimpaa osaa aloja ja miltein jokaisen ihmisen elämänmenoa. Sen takia en ole eritellyt teknistä kehitystä juuri matkailualan trendiksi.
Luokituksia on useita ja eri paikoissa ilmiöitä ymmärretään hieman eri tavalla. Tässä on kuitenkin yleisin, sanoisin mainstream-luokitus.
1. Slow Travel
Slow Travel on juuri niitä ilmiöitä, jotka ovat olleet olemassa vuosisatoja, mutta saivat trendikkään nimensä vasta äskettäin.
Aikaisemmin trendi ei ollut kovin yleinen, koska harvalla oli varaa matkustaa pitkiä aikoja, eivätkä kulkuneuvot olleet niin kehittyneitä, että nopeat siirtymät olisivat olleet edes mahdollisia.
Maailmanympäri 80 päivässä matkustaminen teki tiukkaa vielä vuonna 1872. Nyt saman tempun pääsee tekemään parissa päivässä haluttaessa.
Paitsi se ei ole enää trendikästä.
Slow Travel trendinä tarkoittaa hitaampaa ja läsnäolevampaa matkustustapaa, joka mahdollistaa syvempää tutustumista matkakohteeseen sekä paikalliseen kulttuuriin ja elämäntapaan. Siinä arvostetaan kokemuksen laatua enemmän kuin määrää.
Slow Travelia pidetään myös ekologisempana, eettisempänä ja kestävämpänä matkailutapana. Sen äärimmäinen muoto on diginomadismi.
2. Bleisure
Bleisure on myös trendi, jota harrastettiin epävirallisesti vuosikausia. Ehkä niin kauan, kuin liikematkailu on ollut olemassa.
Bleisure on ilmiö, jolloin työmatkaan lisätään muutama ylimääräinen päivä kohdemaan tutustumista varten. Ero aikaisempiin vuosiin on siinä, että nyt työnantajalta voi pyytää sellaista järjestelyä suoraan vedoten vaikkapa työssä viihtyvyyteen ja työyhteisön hyvinvointiin.
3. Niche-matkailu
Niche-trendi on kehittynyt matkailualalla hitaasti viime vuosikymmenillä. Erilaisia suuntia on myös tullut lisää vuosien varrella, kun lomailu ja matkailu ylipäänsä lakkasi tarkoittamasta pelkkää ihon polttamista rusinaksi suositulla uimarannalla.
Tämän trendin leviämistä edesauttoivat sekä asiakkaiden yksilölliset vaatimukset matkailukohteille että täsmämainonta tiettyjä kiinnostuksen kohteita silmällä pitäen.
Niche-matkailun todellinen nousu tapahtui vasta digitaalisen mainonnan kehityksen myötä: näin erilaisia kohderyhmiä on pystytty tavoittamaan tarkemmin. Pirstaloituminen tulee ilmeisesti jatkumaan edelleen, sen mukaan, miten uusia harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita ilmenee maailmalla.
Ensimmäisiä niche-trendejä erkaantui mainstremista jo 70-luvulla ja ne olivat mm:
- Aktiivilomailu (esim. surffaus, sukeltaminen, laskettelu, patikointi)
- Extreme (esim. vuorikiipeily, koskenlasku, maastopyöräily)
- Harraste-matkailu (esim. kalastus, ratsastus, jooga, lintubongaus, muoti – ja shoppailu)
2000-luvulla kehitys jatkui entistä pienempiin kohderyhmiin:
- Gastro Travel, eli makuelämysmatkailu, jolloin lähdetään vaikka maailman toiselle laidalle maistamaan jotakin paikallista erikoisherkkua autenttisessa ympäristössä. Tähän lukeutuu myös kuuluisien viinitilojen tai seutujen maistiaiset.
- Science Travel. Tällä trendillä on monia pienempia alatrendejä. Esimerkiksi on ihmisiä, joiden harrastukseen kuuluu käydä kaikissa maailman yleisölle avoimena olevissa observatorioissa. On edelleen extremejä lintubongareita, luonnonpuistojen keräilijöitä, tietyn aikakauden arkkitehtuurin harrastajia yms.
- Culture Travel, eli kulttuurimatkailu. Se on myös hyvin monimuotoinen trendi, joka on ollut olemassa kautta aikojen. Paitsi aikaisemmin kulttuurikohteisiin laskettiin suunnilleen vain kuuluisia teattereita, ooppera- ja balettitaloja sekä suuria kansainvälisiä festivaaleja, esim. Broadway Theatre, La Scala, Brigitta Festival Burning Man yms. Nyt joukkoon on lisääntynyt myös starrojen bongaus, TV-sarjojen kuvauspaikkojen kiertely, kuuluisien kirjojen ja leffojen tapahtumapaikkavierailuja, Euroviisut, erilaisia Walk of Fame -kohteita. Myös omien suosikkiesiintyjien seuraaminen kaupungista toiseen on sen alatrendi.
- Sports Travel, eli urheilutapahtumien kiertely. Toki tapahtuman pitää olla sen väärti. Nuo ovat Formulakisat, motocross-tapahtumat ja rallit, suuret jalkapallo-, jääkiekko-, tennismestaruudet yms. Vaikka tuntuu, että trendi on vanha, urheilutapahtumien TV:stä seuraaminen vaihtui varsinaiseksi paikan päältä tsemppaamiseksi vasta 2000-luvulla. Eri urheiluilajille annetaan täysin erilaista arvoa, riippuen missä maassa ollaan.
- Luontomatkailu oli mainittu erilliseksi trendiksi vain suomenkielisissä kirjoituksissa.
4. Kauneus ja hyvinvointimatkailu
Tässä on myös kyse vanhasta ja jo hyvin unohdetusta trendistä, joka on päässyt uuteen nousuun suotuisammassa ympäristössä.
Se sai alkunsa jo 1800-luvulla, jolloin Euroopan kerma matkusteli kuuluisiin parantoloihin hörppimään mineraalivettä ja kylpylöihin pulahtamaan termaalivesilähteisiin. Poliittisesti epästabiili 1900-luku lopetti matkustelun huvikseen melkein vuosisadaksi.
Uusi alku koitti 1970-luvulla hippikulttuurin ja jooga-retriittien suosion myötä. Pariinkymmeneen vuoteen harrastus oli suhteellisen harmitonta: pahimmassa tapauksessa asiakas sai nyrjäytettyä nilkkansa osaamattoman joogaopettajan käsissä yrittäen päästä lootusasentoon. Varjopuolena oli enemmän tai vähemmän epäonnistuneet yritykset tuoda Eurooppaan erilaisia huumausaineita.
1990-luvulla kauneutta alettiin ymmärtää enemmän ulkoisena kuin sisäisenä seikkana. Joten siitä lähtien kauneusturismi käsitti kasvavin määrin plastiikkakirurgisten klinikkojen perässä matkustamisen. Trendi kehittyi kahteen eri suuntaan: he, joilla oli tarpeeksi rahaa, matkusti maineikkaisiin klinikoihin, ja he, joilla ei ollut, yrittivät löytää haluamansa toimenpidettä ulkomailta sopuhintaan. Kauhutarinoita asiasta on riittämiin.
Trendi ei näytä mitään laantumisen merkkejä, vaikka kauneuskirurgian vaarat ovat yleisessä tiedossa. Silikonejaan ei vaan enää esitellä niin polleana kuin 2000-luvun alussa.
Onneksi myös vanha, hyväksi havaittu spa-suuntaus on nousemassa uusiin korkeuksiin.
5. Kestävän kehityksen matkailu ja aktiivinen ekomatkailu
Tässä kohdassa matkailuala mukautuu yleiseen kehityssuuntaan ja yrittää vastata kasvavaan kysyntään ekologisista matkakohteista ja kulkuneuvoista. Tehtävä ei ole helppoa, koska matkustaminen huvikseen ei ole mitään kestävää kehitystä apriori.
Tämän trendin pääteeseihin kuuluu kysymyksiä siitä, miten matkailua saa muutettua suurimmasta ekologisista rasitteesta hyödyksi ja miten suosittuja turistialueita saa kestämään matkailua ylipäänsä.
Aktiiviseksi ekomatkailu muuttuu silloin, kun eko-aloite lähtee myös asiakkaalta itseltään, ei vain matkailualan toimijalta.
6. Agriculture Travel & Local Experience
Toinen nimitys on Like a Local. 1980-luvulla tällaisia matkoja ihmeteltiin televisiosta, nyt niitä pääsee toteuttamaan itsekin.
Personoitu, paikallisiin tapoihin perehdyttävä matkakokemus on uusimpia trendejä tässä listassa. Se derivoi tahdosta saada ainutlaatuisia matkaelämyksiä mahdollisimman ekologisesti ja oppia samalla jotain uutta.
Tämän trendin seuraaja haluaa kokea paikallista elämää kokonaisuudessa, sisältäen makuja, kulttuuria, tapoja, arkea ja juhlaa.
Nimityksen Agriculture Travel se sai siitä, että hyvin usein matkaohjelmaan sisältyy vierailuja eläin- ja puutarhatiloilla ja farmeilla. Myös erilaiset tuotantolaitokset (kuten viinitehtaat), pajat ja oppilaitokset ovat vierailijoien suosioissa.
7. Staycation
Staycation on myös viime vuosikymmenellä levinnyt trendi, joka on tavallaan matka lähiympäristölle.
Turistina omissa nurkissa tai viereisessä kaupungissa oleminen voi olla hyvin antoisaa uusien näkökulmien löytämiseksi.
Staycation on myös yksi ekologisimmista matkailumuodoista.
8. Elämysmatkailu
Elämysmatkailu on noussut suosioon uudella vuosituhannella aivan eri mittasuhteissa. Milleniaaleista peräti 72% kertoo satsaavansa mielellään elämyksiin kuin materiaan.
Elämysmatkailua pidetään myös hyvin ekologisena vaihtoehtona, koska se ei välttämättä edes sisällä itse matkaa. Palvelujen ostaminen fyysisten tavaroiden sijaan edistää matkailun kestävyyttä omalla tahollaan.
Kuumailmapallolla lentäminen, benjihyppy, erikoisessa museossa käynti – mikä vain voi olla uutta ja ainutlaatuista elämystä, kunhan siihen osataan asennoitua oikein. Jokaisen kokemus on vahvasti subjektiivinen, joten ei voi tarkasti määritellä, mikä on kenellekin elämystä.
9. Transformative travel
Sen sijaan, että matkustaessa raahaudutaan yhdestä turistinähtävyydestä toiseen tai maataan rannalla kaiket päivät, matkustamiselle etsitään nyt myös uutta merkitystä. Esimerkkinä on vapaaehtoistyöhön osallistuminen matkan aikana, kulttuurivaihto, uusien taitojen oppiminen paikallisilta tai muu aktiviteetti, jolla on merkitystä matkailijalle myös henkisesti.
10. Virtuaalimatkailu
Virtuaalimatkailu tulee nousemaan suosioon, vaikka 3D tekniikka ei mitään huippuluokan elämystä vielä pysty tarjoamaan.
Sohvamatkailu nuosi suureen suosioon koronan myötä, mutta sen suosiossa pysymiselle on monia syitä.
Yksi syy lienee yleinen turvattomuuden tunne, joten ihmiset pysyvät mielellään kotoisalla.
Toinen syy on kai yhtä yleinen tulotasojen laskeminen yhdistettynä hintatason nousuun.
Kolmantena syynä olisin nimennyt koronan psykologisen vaikutuksen: suurten väkijoukkojen keskellä oleminen saattaa tuntua vastenmieliseltä, epämukavalta ja jopa turvattomalta.
Onhan se eri asia, nautitaanko museosta yksityisesti kaikessa rauhassa (vaikka paikan päällä on vain näennäisesti läsnä) vai yritetäänkö taistella itselleen kyynärpäät ruvella muutaman sekunnin kuvaussessio mestariteoksen edessä.
Uusia trendejä matkailussa.
Tässä oli kuitenkin hyvin lyhyt katsaus matkailun maailmassa vallitsevista trendeistä. Pisimmillään asian tutkimusta riittäisi väitöskirjaksi asti.
Mainitsen tässä vain osan trendeistä, ehkä kaikista yleisimmät. Aihetta tutkitaan suhteellisen paljon, mutta tuloksissa on ilmennyt huomattavia eroja sekä suunnissa että luvuissa. Maakohtaisia eroja on myös paljon, joten yhteisymmärrykseen on välillä vaikea päästä.
Sekin on selvää, että tavanomainen, turistinähtävyyksiä suosiva matkailu pysyy pinnalla edelleen, vaikkakin sen suosion povataan hiipuvan lähivuosina. Se saadaan nähdä. Tiettyjen matkakohteiden ja trendien suosio kohenee ja toisten hupenee. Ilmiö on kuin aallokko ja sillä on myös suuria maantieteellisiä eroja.
Myös sekin on harvinaista, että matkaan sisältyy vain ja ainoastaan yksi piirre. Suurin osa matkailijoista yrittää optimoida oman kokemuksensa sisällyttämään erilaisia aiheita, nähtävyyksiä, aktiviteetteja ja elämyksiä. Sen takia se on aina eduksi, että täsmätarjontaa on paljon. Se palvelee myös inkluusiota matkailussa.
Uusia trendejä matkailussa.
Referenssit:
- Matkailualan käännekohta – Via Per Aspera Ad Astra
- Kriisistä toiseen: minne matka? – In Via – Live To Travel
- Psst… Lentämälläkin pääsee – In Via – Live To Travel
- Nouseva trendi – Slow Travel – In Via – Live To Travel
- Bleisure – uudempia trendejä matkailun maailmassa – In Via
- Millennials are prioritizing ’experiences’ over stuff
- The Ultimate Guide to Transformative Travel
- Staycation-suosikkini – Via Per Aspera Ad Astra – Live To Travel
Uusia trendejä matkailussa.
Kuvapankkikuvat: Depositphotos®
Itse olen ajatellut niin, että meillä tuo hitaasti matkustaminen ja etätöiden tekeminen on samalla myös ekologista, koska se vähentää liikkumisen tarvetta.
Ruokamatkailu on myös tärkeä osa meidän matkailua, mutta pelkästään ruuan vuoksi en ole kohdetta koskaan valinnut, vaikka paikallisten ruokien ja niiden viinien maistelu isossa roolissa onkin. – Blogimme sloganhan onkin slow food & slow travel. Tosin nyt kun muutamme ainakin toistaiseksi Suomeen, tulee varmasti tehtyä taas niitä lyhyempiäkin matkoja, joskin niihinkin yhdistyy työ.
Minäkään en varmaan jaksaisi lähteä pelkän ruoan perässä toiseen maahan, paitsi jos se maa on Puola 😁. Paikallista ruokaa tulee syötyä paljon ja yritämme aina löytää se aidompi ympäristö matkusteluun ja ruokailuun. Hieman hitaammin matkustaessa se onnistuu huomattavasti paremmin kuin pelkkiä turistirysiä koluttaessa.
Meillä muuttui matkailu koronan myötä ja löysimme Suomen. Mutta siitä huolimatta mietimme ja suunnittelemme koko ajan erilaisia tapoja matkustaa maailmalle. Ekologisesti ja kestävästi, mutta myös niin, että saamme siitä myös elämyksiä.
Matkailussa on kyllä aika kiemuraista yhdistää kestävyys ja ekologisuus uusiin elämyksiin, mutta uskon, että sekin on mahdollista. Uusia keinoja siihen keksitään jatkuvasti.
Korona-aika sai itseni hakeutumaan matkailualalta pois. Oli se tavallaan uskomaton tunne, että ei päässytkään enää matkustamaan. Ei tullut asiakkaita, tai että itse ei voi hypätä koneeseen. Tunnustan siis, että tuntui käsittämättömältä – tiettyyn vapauteen oli tottunut. Ei sillä, että korona-aikaan olisin mihinkään halunnut mennä. Onneksi tilanne on normalisoitunut ja taas pääsee, niin halutessaan. Staycation matkailu tuli itsellekin tutuksi juuri rajoitusten myötä. Että jotain hyvää niistäkin nimittäin lähimatkailu on hauskaa. 🙂
Vaihteeksi lähimatkailu on tosi kiva, mutta näin kolmen vuoden kokemuksella uskallan sanoa, että alkaa tulla korvista ulos 😁. On se hyvää, että pääsee lähtemään, jos siltä tuntuu, eikä mikään muu rajoittaa omnia menemisiä kuin itse.
Kiinnostava kokonaisuus. Varmasti löytää itsensä monestakin kohtaa, vaikka ensi alkuun ei olisi niin ajatellutkaan. Omat lomailut ovat usein aika rauhallista elämää erilaisessa ympäristössä ja usein luonnon keskellä. Se on itselle ja omalle psyykkeelle parasta. Siinäkin sitten huomaa eri tyylejä olevan sikin sokin 😀
Olisko se sitten luonto- vai hyvinvointimatkailua 😍?
Varsin hyvä kiteytys aiheesta. Suurin osa mainitsemistasi on myös itse tullut selvästi havaittua ja itse asiassa tunnistan monesta niistä myös itseni ja oman tapani matkustaa.
Kiitos!
Moni meistä löytää itsensä eri kategoriasta. Olisi tosi tylsää, jos matkustaisi vain yhtä tarkoitusta varten. Vaikka jotkut näin tekeekin 😁