Psst… Lentämälläkin pääsee

Lentämälläkin pääsee - lentokone

Lentämälläkin pääsee.

Minä en ole se, joka tämän keskustelun aloitti, mutta haluan ehdottomasti liittyä siihen, koska se koskee minua sekä suoraan ja epäsuoraan. Olkoon, että olen jonkin sortin matkabloggaaja, mutta myös tavanomainen keskiluokkainen perheellinen turisti sekä yrittäjä, joka haluaa säilyttää oikeuksia ja mahdollisuuksia matkusteluun, sekä työn että lomailun perässä. 

Matkabloggaajat ovat matkailualan kaikista tahoista pienin, mutta äänekkäin ja tällä hetkellä vaikutusvaltaisin ryhmä. Sen takia kehotan kaikkia halukkaita ilmaisemaan oman mielipiteensä asiasta. Muilla matkailusta elantonsa saavilla ei välttämättä ole mahdollisuutta saada ääntänsä kuuluviin. Siihen luen isojen tahojen eli matkatoimistojen, -järjestäjien ja lentoyhtiöiden lisäksi ne pienet tahot, jotka palvelevat paikan päällä, eli majoittajat, ravintoloitsijat, tapahtumajärjestäjät, elämysten myyjät, eli infrastruktuuri, jota ilman kotimaankaan matkailu ei tule pelaamaan.  

Synninpäästö

Lentämälläkin pääsee - lentokone

Matkustamisesta ja erityisesti lentämisestä on tehty kuolemansyntejä, eikä niistä enää pystytä puhumaan niin, ettei kuola lennä. Nyt tarvitaan kuitenkin konstruktiivista, avointa ja rehellistä keskustelua aiheesta eikä syyllistämistä ja häpäisemistä, mikä ei johda mihinkään muuhun kuin salailuun ja viherpesuun.

Silmätikuksi on joutunut tällä kerralla lomamatkailu. Sen kuulemma voisi kieltää kokonaan, koska… Nyt ei ole edes koronaa. Mikä syy siihen keksittäisi?

Rehellisyys tarkoittaa myös sitä, että relevantteihin tilastoihin ja lukuihin suhtaudutaan oikealla asenteella. Nyt tässä on käynyt niin, että yksittäinen tekijä revittiin kontekstista ja ruvettiin syyttämään maailman tuhoamisesta. 

Lentoliikenne aiheuttaa pari prosenttia maailman päästöistä. Kuinka monta prosenttia siitä on lomailijoita, on pelkkä arvio, koska nämä tilastot koostuvat kumulatiivisista luvuista eri toimijoilta. 

Olen tapani mukaan tarkistanut kaikki luvut, joihin törmäsin kollegoiden kirjoituksissa (referenssilista alla), ja ne ovat täysin vedenpitäviä ja laajasti tutkittuja. Hyvä lähde, jonka löysin jo mainittujen lisäksi, on tämä raportti: Aviation And Climate Change.  

Kultaa keskitiellä

Lentämälläkin pääsee - kiitorata

Elämää ei mene niin, että istun täällä kotonani ja kasvatan omaa marih… eiku yrttejä, yrttejä ne oli! Ratkaisuja ei tehdä taantumalla tai pistämällä päätä hiekkaan. 

“Turha meillä Suomessa mitään tehdä koska Kiina…”  Niin Kiina. Kiina ei lähde takaisin riisipellolle, koska joku suomalainen näin käskee. Ainoa keino on keksiä ja myydä heille sellaista teknologiaa, jolla he matkustavat kestävämmin.

Muuten Kiina. Kiinassa asutaan tiiviisti, jos en sanoisi ahtaasti. Kulutetaan varsin kohtuullisesti ruokaa, koska heille se on kallista. Kiinan maakohtaiset CO2- päästöt ovat maailman suurimpia, mutta ne eivät juuri ylittä suomalaisten päästöjä per capita. Ja suurin osa meidän käytössä olevista vempaimista ovat peräisin Kiinan tehtaista. 

Sitä varten, että voin omia valintojani tehdä, minulla pitää olla asiasta kuin asiasta relevanttia tietoa. Uskon myös, ettei sitä tarvitse ihan omana tietonaan pitää, vaan voi vapaasti jakaa muiden kanssa. Tämä on matkabloggaajien yksi tehtävistä. 

Uskon siihen, että keskustelu maailman ekologisesta tilanteesta pakottaa isompiakin tahoja panostamaan vastuullisuuteen ja kestävyyteen. Lentoliikenne on uusimpia tulokkaita liikennöitsijöiden joukossa, joten sen kehitys on ollut valtavaa, ottaen huomioon että kaupallinen lentoliikenne on vasta 50 vuotta vanha juttu. Pelkästään 1990-luvulta lähtien suihkumoottorin hyötysuhde on melkein tuplaantunut. Läpimurtoa on tapahtunut turvallisuuden ja polttoaineiden kehittämisessä. 

CO2-pahikset ja mukavaa lomailua räntäsateessa

Lentämälläkin pääsee - lentokone

Pahimmat saastuttajat ovat kuitenkin tieliikenne (27%), josta suurin osa on yksityinen autoilu, sekä lämmityskulut ja sähköntuotanto (25%). Teollisuus ja maatalous ovat omat lukunsa. Eli matkailun sijaan pitää kieltää työliikenne omalla autolla, kotien lämmitys ja valaistus sekä teollisuus. Tervetuloa Kivisten ja Sorasten kylään!

Heti, kun on lähtenyt ulos, vapaa-aikaa pääsee viettämään mukavasti räntäsateessa lenkkeillen. Etelä-Suomessa ja Virossa ainakin (ne alueet joita tunnen suht hyvin) talvikausi on tylsä, harmaa ja kolea. Pitkä pimeä jakso, jolloin lunta voi tulla hetkeksi, mutta sitten se taas sulaa likaiseksi mössöksi. Tiet ovat jäässä ja loukkaantumisvaara on suuri. Tuulen kanssa mikään vaatetus ei oikein pidä. Järkevästi maata pitkin ei pääse oikein mihinkään sellaiseen paikkaan, että aurinkoa voisi nähdä edes kerran puolessa vuodessa.

Lähin paikka, jossa aurinkoa voi tavoittaa talvisin, on Ranskan Riviera. 

Matka laivalla, bussilla ja junalla Tallinnan tai Tukholman kautta kestää kaksi vuorokautta. Ja vielä pitää päästä takaisin. Hinta on oma ongelmansa. Periaatteessa sellainen matkanteko on  mahdollista (hyväkuntoisille ja verrattain nuorille aikuisille). Kaksi vuorokautta tien päällä kehnoilla unilla – ja olet perillä. Parin päivän päästä pitää lähteä takaisin. Sinne meni se lomaviikko. 

Tällaisen taipaleen kulkeminen ei ole mitään järkeä tehdä juosten. Itse olisin lähtenyt, jos minulla olisi esimerkiksi kuukausi lomaa. Pysähtyisin eri kaupungeissa edes muutamaksi tunniksi ja paluumatkalla taas eri paikoissa. Viikko olisi mennyt yhteen suuntaan. 

Bussit, junat ja laivat eivät ole päästöttömiä nekään. Samaiseen Nizzaan pääsee suoralla lennolla kolmessa tunnissa. Lentokoneen polttoaineenkulutus jaettuna matkustajien määrällä saattaa yllättää. Se ei olekaan sen enempää kuin autolla kulkien.

Ihmisille pitää antaa mahdollisuus lomailla pidempään kerralla tai tehdä työtä etänä, että tällaiset rupeamat olisivat järkeviä ja toteutettavissa. 

Mitä oikeasti voi tehdä?

Lentämälläkin pääsee - bussissa

Mihin todellisuudessa asiakas voi vaikuttaa omilla valinnoillaan matkailun kehityksessä? 

Kuten olen jo useaan otteeseen maininnut, en ole kieltämisen kannalta. Valistaminen, kehittäminen ja vastuullisuus ovat avainsanojani. Pystyäkseni tekemään vastuullisen valinnan, minulla kuluttajana pitää olla asiasta tarpeeksi tietoa sekä valinnanvaraa. 

Toisin sanoin, jos minä en matkusta (lentäen, meritse tai maitse), ei niillä aloilla tapahdu mitään kehitystä. Jos matkustan vastuullisesti, ohjaan omilla valinnoillani niiden kehityksen suuntaa. Mitä enemmän käyttää tietynlaista kulkuneuvoa, sitä suurempi on vaikutus per capita.

Reittiliikenne

Lentämälläkin pääsee - lentokone

Reittiliikenne on asia, johon on kaikista helpointa vaikuttaa omilla valinnoilla. Ainakin kaksi mahdollista suunta on tarjolla: matkustamista voi välttää (1) tai käyttää tuplateholla (2).

Ratkaisuja

NETIN VOIMALLA – Online palaverit (1)

Moni asia, jonka takia lennetään pariksi päiväksi toiselle puolelle maailmaa, voi hoitaa etänä. Palavereja ja aivoriihiä, papereiden allekirjoituksia, koulutuksia ja jopa messuja ja tuote-esittelyjä varten ei oikeasti tarvitse lähteä minnekään. 

Tietysti ei kaikkea pääse oppimaan ja tekemään netin välityksellä, mutta etätöiden lisäämiseen voi pyrkiä. Jos ajatusta kehitetään hieman eteenpäin, niin junalla tai bussilla hoituvat työreissut eivät ole täysin päästöttömiä. Joten niitäkin pitäisi välttää.

Bleisure – UUTTA JA TRENDIKÄSTÄ (2)

Bleisure on toinen lähestymistapa. Työreissuun voi yhdistää hieman lomailua, vaikka vapaan viikonlopun tai pari extra päivää. Silloin pakottava tarve lähteä toisenlaisiin maisemiin vaikka viikonlopuksi ei vaivaisi niin paljon.

Antamalla työntekijälle (tai yrittäjänä niitä voisi järjestää itselleen) pari ylimääräistä päivää työmatkan varrella voi samalla kuitata lomareissun. Bleisure tutkitusti vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin. Pienen vapaan hetken lisäksi se antaa arvostusten tunnetta ja vakuutusta siitä, että työnantaja luottaa työntekijäänsä. 

Rahtiliikenne

Rahtia liikkuu maailmalla valtavan paljon. Tuntuu siltä, että kaikki roina on pakko ensin siirtää toiselle puolelle maailmaa, että sen voi myydä. 

Rahtia hoidetaan sekä lentäen että maitse ja meritse. Tällä hetkellä muuten tilanne lentorahtikentällä on tosi vaikea, koska juna-  ja rekkaliikenne Venäjän kautta on häiriintynyt. Rahtia ajetaan nyt joko Turkin kautta tai lennätetään.

Ratkaisuja

Älä osta Kiinasta äläkä syö eksoottisia hedelmiä

Argentiinalaista lihaa tai espanjalaisia tomaatteja voi vielä teoriaansa tuoda Pohjolaan maitse/meritse, mutta hedelmiä ja kiinalaista roinaa lennätetään. (Onko kuukausia pakkasessa ollut argentiinalainen liha edes hyvää ostettavaa?) Toki, suuret määrät tuontikauppaa Kiinasta ja muualta Kauko-Idästä tulee Eurooppaan meriteitse. Mutta yksityisten AliExpressin ja Amazonin ostokset tuodaan lentorahtina. Joten omasta lähikaupasta ostettu kiinalainen tuote on ekologisempi (mutta hintavampi) kuin erikseen tilattu kappale. 

Syö paikallista tai lähellä tuotettua

Suomen sekä muiden pohjoismaiden ruokatuotanto on omillekin asukkaille riittämätöntä. Onneksi vieressä on Puola, hieman kauempana Italia ja Espanja, jotka tuottavat paljon ruokaa vientiin. Minä tiedostan ihan hyvin, että pelkkiin kotimaisiin tuotteisiin ja luomuun harvalla on varaa. Vaikka niiden suosion on väitetty kasvavan, hinnat eivät koskaan ole lähteneet laskusuuntaan.

Mitä itse olen tehnyt asialle? 

Bleisure

Ihmiset, jotka lukevat blogiani pidempään, tietävät varmaan, että meidän ratkaisu oli, sanoisin, hieman poikkeava. Me emme lämmitä kämppäämme kuin pari päivää vuodessa, emme lennä kuin työksi ja matkustamme  sinänsä paljon, mutta matkakohteemme sijaitsevat yleensä bussimatkan päässä. Eli ryhdyimme diginomadiksi.

Suomalaisia diginomadeja ja etäyrittäjiä on maailmassa muutamia. Osa pitää päämajaansa Suomessa, toiset – muissa maissa. Etenemistahti on jokaisella oma. Toiset vaihtaa maata useammin kuin paitaansa, toiset viihtyvät vuositolkulla samassa paikassa.

Tämä on tietysti aika extreme ratkaisu monelle. Helpompiakin keinoja löytyy.

Etätyö, kokonainen tai osittainen. Se sopii monille toimistotyöntekijälle ja yrittäjälle. Itsekin olen siirtänyt omat työt nettiin jo vuonna 2017, vaikka kävin toimistolla muutaman kerran viikossa aina vuoteen 2019. 

Työnantajat ovat edelleen epäileväisiä, pystyykö työntekijä suoriutumaan tehtävistään ilman heidän valvovaa silmää. Kokemukset näyttävät, että varsin mainiosti ja etuajassa. 

Hitaampi matkustaminen, eli Slow Travel. Se trendi on nousemassa maailmalla. Silloin samassa paikassa viihdytään pidempään ja näin päästään tutustumaan siihen syvällisemmin.

Samaan trendiin kuuluu myös suosittujen turistipaikkojen välttäminen. Se on yllättävän helppoa, koska turistikeskittymät ovat harvoin kovin laaja-alaisia. Case Malta, jota ensisilmäyksellä voi pitää yhtenä pahimpina turistirysänä. Turistien määrä per saaren neliökilometri romahtaa puolen kilometrin päästä pääkaupungin keskustasta.  

Bleisure (ks. yllä). Tarkemmin tässä: Matkaan lapsen kanssa

Summa summarum

Rehellistä, avointa ja konstruktiivista keskustelua kaivataan kipeästi. 

Matkailualalle pitää antaa instrumentteja kehittymään entistä kestävämmäksi. 

Pitää kehittää siihen tarkoitukseen sopivia teknologioita, antaa ihmisille mahdollisuuksia hitaampaan matkustamiseen, sekä kenties kääntää katsettaan niihin suuntiin, joissa parantamisen varaa on vieläkin enemmän. 

Etätyöinstrumenttien kehittäminen antaa selvän edun ja mahdollisuuden vähentää kaikista saastuttavinta matkustamista, eli työmatkailua. Jos Suomessa ruuhkia näkyy vain PK-seudulla, niin isommissa metropoleissa niitä on silmien kantamattomiin. Paikalla seisovat autot tupruttavat CO2 ilmaan tuntikaupalla turhaan päivästä toisen. 

Yksityisautoiluunkin voi vaikuttaa monella eri tavalla, enkä nyt tarkoita lisäverotusta tai kallistuvaa polttoainetta. Vaihtoehtojen pitää olla sellaisia, että ihminen hyödyntää sitä mielellään eikä pakon edestä.

Uusi trendi voisi olla nollapäästösopimukset. Jos olet hankkinut tehokkaan laitteiston uusiutuvan energian tuottamiseen, vastavuoroisesti saisit hyvällä omalla tunnolla matkustaa jonnekin vaikka lentämällä.

Monesti kehitystä jarruttaa myös lainsäädännön puute. Se on usein suuri este uuden tiellä.

Joka tapauksessa, minä en suostu häpeämään omaa elämäntapaani ja omia ratkaisuja. Saa kivittää hän, joka ei itse tehnyt vaarallista saastuttamisen syntiä.

Lentämälläkin pääsee - lentokone

Lentämälläkin pääsee.

Muut kirjoitukset aiheesta:

Referenssit:

Lentämälläkin pääsee.

Kuvat: Depositphotos®

Kuvitus © 2022 VIA PER ASPERA AD ASTRA

17 vastausta artikkeliin “Psst… Lentämälläkin pääsee

  1. Itse toimin ekotukihenkilönä ja kestävänkehityksen suunnitteluryhmässä, joten minulla on myös uusimmat tutkimustulokset saatavilla ja tosiaan lentäminen ei ole pahin ollenkaan, toki kaikkein paras matkustusmuoto on edelleen juna, mutta se on sitten toinen asia. Lentämisessäkin pitää ottaa huomioon monta asiaa, lyhyet matkat eivät ole hyviä ja välilaskut ovat kaikkein pahimmat….Eli kannattaa se lentoreissukin kuitenkin suunnitella hyvin.

    1. Se onkin näin, että lentäminen ihan vaan lentämisen takia ei koskaan ole hyvä idea. Jos on muita matkustusmuotoja tarjolla, niin aina pitää harkita, kannattaako lentää lainkaan. Toisaalta, joskus muualla tavalla ei pääse.

  2. Kun ilmastoasioista on kyse, niin väittäisin, että ihmisillä on niihin liittyen aivan hurjan paljon vääriä käsityksiä ja harhaluuloja. Tasaisin väliajoin nostetaan esiin yksi pahe, mutta samalla ollaan vasemmalla kädellä tekemässä toista. Hyvänä esimerkkinä tuo kiinakaupoista tilaaminen ja ylipäätään esimerkiksi jatkuva vaatteiden ostaminen. Paheita perustellaan sitten sillä, kun jättää jotain tekemättä. Voi ostaa halpakaupat tyhjäksi, kun ei tule yhtään lentomatkaa tänä vuonna jne. Toivoisin, että ihmiset perehtyisivät asioihin enemmän – hyvä kun tuot asioita esiin! 🙂

    1. Jos katsomme mitkä on saastuttavimmat teollisuuden alat, niin pahin on öljyteollisuus ja sen jälkeen heti perään vaate -ja tekstiiliteollisuus. Koko vaatteen tuotantoprosessi on kyseenalainen. EU onkin nyt lähdössä vaatimaan parempaa laatua vaatteisiin sekä haluaa poistaa viherpesun, joka jyllää vaateteollisuudessa valtoimenaan.

      1. Minäkin olen törmännyt siihen tietoon, että vaateteollisuus on sekä yksi saastuttavimpia että myös vähiten halukkaita tehdä asialle jotain. Sen sijan siellä turvaudutaan viherpesuun eikä oikeisiin tekoihin, jotka auttaisivat asiaa. Itsekin toivon, että juuri vaateteollisuus kehittyisi ympäristöystävällisemmäksi, koska se on valtava menoerä joka suhteessa. Silläkin ehdolla, että vaatteet kallistuvat.

  3. Asiaa. Totta kai ympäristöasiat ovat yksi tärkeimpiä asioita nykyihmiselle. Kattava lista tuossa keinoja miten voi elää ja matkustaa paremmin. Mutta en minäkään lentämistä silti tyrmäisi täysin. Mieluummin resursseja sen päästöttömyyden kehittämiseen. Yksi syy miksi kerran vuoteen lennän lämpimään, pidemmäksi toviksi, on tuolla aiemmin kuvailtu kappale suomalaisen vaihtoehdoista viettää vapaa-aikaansa kesäkauden ulkopuolella Suomessa, tai naapurimaissa. Harvinaisen osuva kuvaus.

    1. Moni asia voi ratkaista usealla eri tavalla. Se on tahdosta kiinni, halutaanko ottaa muita vaihtoehtoja huomioon vai pidetäänkö jääräpäisesti kiinni omasta linjasta.

Vastaa