Ħaġar Qim ja Mnajdra Temppelit.
Maltan eteläisellä reunalla sijaitsevat muinaisrauniot eivät ole turistien välittömiä suosikkeja, vaikka sinne pääsee sekä järjestetyillä retkillä oppaan kanssa että omatoimisesti Hop On busseilla tai ihan reittilinja-autoilla nr. 74 ja 201.
Kaikki kuusi Maltan megaliittista temppeliä ovat maailman vanhimpia ja näin ovat päässeet UNESCOn maailmanperintöluetteloon jonottamatta. Niistä olen tähän mennessä itse kerennyt vierailla Hagar Qim ja Mnajdra kompleksissa sekä Ta’ Ħaġrat ja Ġgantija temppeleissä. Pojat kävivät talven aikana myös Tarxien:issa.
Vaikka Maltalla on paljon sen ajanjakson raunioita, tämä oli yksi vaikuttavimmista ja parhaiten säilyneistä. Monesti vuosituhansien varrella rakennuksista ei jää mitään jäljelle. Useimmiten ihmisten käden kautta. Maltalla ongelmana on se, että rakennusmateriaalina käytetään paikallista kalkkikiveä, joka on suhteellisen pehmeää laatua. Se on parempi lämpöeristeenä, mutta kestää kehnosti säätiloja. Tosin jos ottaa huomioon temppelin iän, päälle 5500 vuotta, niin sekä rakentajien taidot että materiaalin kestävyyden alkaa nähdä eri valossa.
Hieman historiaa
Malta asutettiin jo noin 5000 eaa. Ħaġar Qim oli rakennettu Ggantija-vaiheessa, noin 3600-3200eKr. Ħaġar Qim on rakennuksista vanhin. Mnajdra ja sen Etelätemppeli koverine julkisivuineen valmistuivat sen jälkeen. Viimeisenä rakennettiin Keskitemppeli keinotekoiselle alustalle kahden aikaisemman rakennuksen väliin.
Tällaisia temppeleitä oli pystytetty n. 2500 eaa asti. Tarxien-vaiheen aikana 3000–2500 eaa. temppeleitä rakennettiin ennätysmäärä. Mutta muutaman sadan vuoden päästä ne kaikki hylättiin.
Tähän päivään asti säilyneitä temppeleita on kuusi:
- Ġgantija
- Ħaġar Qim
- Mnajdra
- Skorba
- Ta’ Ħagrat
- Tarxien
Millaisia muinaisiin uskontoihin kuuluvia rituaaleja on temppeleissä suoritettu, on nyt vaikea kuvitella. Temppelien arkkitehtuuri, runsaat hahmot ja patsaat paljastavat mahdollisia kytköksiä hedelmällisyyteen liittyviin rituaaleihin. Kaivauksissa löydettiin myös koristeltua keramiikkaa.
Suuri merkitys on annettu myös auringon sijainnille taivaalla eri ajankohtina. Mnajdran Etelätemppeli rakennettiin siten, että sen pääoviaukko on linjassa auringonnousun kanssa kevät- ja syyspäiväntasausten aikana (20. maaliskuuta ja 22. syyskuuta). Talvi- ja kesäpäivänseisauksen aikana (21. kesäkuuta ja 21. joulukuuta) nousevan auringon säteet kulkevat pääoviaukon sivuja pitkin osuen kahteen koristeltuun laattaan ensimmäisessä kammiossa.
Temppelissä tai Ħaġar Qimia ympäröivällä alueella ei ole hautauksia, eikä temppeleistä ole löydetty ihmisluita, mutta uhrattujen eläinten luita on löydetty senkin edessä.
Pääsyliput ja miljöö
Kympillä pääsee molempiin museon temppeleihin. Koko alue on rakennettu siten, että sinne pääse pyörätuolilla ja rattailla. Temppeleiden väliä pääsee kulkemaan joko kävellen 450 metriä tai rinnettä ylös sähköautolla euron lisämaksulla.
Vuonna 2009 rauniot saivat päälle huput suojaamaan niitä ulkoilman syövyttävästä vaikutuksesta. Olen kuullut, että sateiden ja auringon aiheuttama korroosio on kaikista pahin tässä tapauksessa. Teltat ovat eduksi myös vieraille: ne suojaavat auringon paahteelta päiväsaikana.
Rakennelmat näyttävät vielä nyt, 5500 vuotta myöhemmin varsin massiivisilta. Osviittaa rakennustavoista ja temppeleiden historiasta saa 4D- leffasta, jota pääsee katsomaan museon infokeskuksessa.
Paikan päällä myydään myös paljon matkamuistoja ja turistikrääsää. Onneksi turistikaupat, joita hallitsee Heritage Malta (se on valtion omistama yhtiö), ovat suhteellisen laadukkaita. Niitä ei täytetä kiinalaisella rihkamalla, vaan siellä myydään paikallisten valmistamia tuotteita, matkamuistoja, kirjoja ja muuta tavaraa. Roinaa se silti on, mutta enimmäkseen käsintehtyä.
Plussat: teltat raunioiden päällä, isot siistit vessat, ruokapaikkoja sekä jäätelöauto.
Meidän vierailun aikana parkkipaikalla oli vain muutama auto. Myöhemmin tuli myös pari bussillista turisteja, mutta paikka on niin iso, erityisesti Maltan mittakaavassa, että raunioita sai ihastella kaikessa rauhassa.
Ħaġar Qim ja Mnajdra Temppelit.
Referenssit:
Kiinnostava paikka. Voisin nähdä itseni tutkimassa tuolla. Esihistorialliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Kiehtovaa.
Siellä oli tosi mielenkiintoista käydä.
Tänään oli vuorossa hyvin moderni ajanjakso, jos tuohon verrattaisi. 1670-1850 lukuja.
Suomalaisena hämmentyy ulkomailla siitä historian määrästä joka jo kaduilla tulee vastaan. Väliin tulee mieleen hassuja ajatuksia, että voiko nää edes olla totta… Meidän maan historia kun on niin niin lyhyt
Totta se on, Suomi on historian mittapuussa vasta äskettäin asutettu alue. Ihmisen elämän mittapuvussa historiaa on silti kerennyt kertyä paljon. Vaikka tuo meidän Paimion kirkko, sehän oli vihitty käyttöön vuonna 1689. Ja se on tullut meille päivittäin vastaan työmatkalla 🙂
Täällä Maltalla tulee koulumatkalla vastaan Roomalaisen (n. 300 eaa.) seinän pätkiä ja esihistoriallisten asukkaiden kivirakennelmia vuosista 3000 eaa. 😁
Käsittämättömän vanhoja. En edes tiedä, mistä suuresta antiikin kulttuurista nuo ovat ottaneet vaikutteita, ei ehkä mistään. En tiennyt, että Malta olisi ollut mikään kulttuurin kehto, joten historian tuntemuksessani on tässä kohden iso aukko.
Emme tiedä, mitä kulttuuri olisi mahdollisesti ollut kehittynyt maapallolla ennen tuota aikaa. Ei ole mitään arkeologista näyttöä eikä muita todisteita siitä. Aika on voinut pyyhkiä pois maanpinnalta vaikka mitä.
Malta ei ole tuttu saari ollenkaan, joten en olisi arvannut, että siellä on näin vanhoja ja hyvin säilyneitä arkeologisia kohteita. Ja vielä Unescon listalla! Mielenkiintoisilta näyttävät nämä temppelit.
Gozolla kävimme Ggantijassa loistavan oppaan seurassa ja olihan tuo vaikuttava alue, etenkin kun ymmärsi, että nämä rakennelmat ovat ajalta ennen Gizan pyramideja!
Muihin ei aika riittänyt – tai joissain tapauksissa pääsaarella aika olisi riittänyt, mutta kaikki vierailuajat oli myyty loppuun, eli aika oli pitänyt ymmärtää varata pari kuukautta ennen reissua!
Nyt kaikki rajoitukset ovat poistuneet, joten vierailemaan pääsee aika vapaasti minne vain. On edelleen jotain paikkoja, jonne ei pääse suoraan, mutta nuo rajoitukset ovat turvallisuuden takia olevia. Tietääkseni Hypogeum ja jotkut luolanähtävyydet ovat sellaisia.
Näitä temppeleitä tuli Maltalla aikoinaan käytyä katsomassa. Jotenkin se iso teltta vie osan tunnelmasta ja se fiiliksen että nämä on tänne jälkeenpäin tehty verrattuna siihen olisivat olleet ilman niitä rakennelmia. Toisaalta ymmärtää että ne halutaan säilyttää pidempään, mutta ne ovat kestäneet paikalla jo useita tuhansia vuosia..
Ymmärtääkseni nämä temppelit säilyivät niin hyvin sen takia, että ne oli suurimman osan ajasta maan peitossa. Nyt kun ne ovat kaivettu päivän valoon ja sateiden alle, niitä joutuu suojamaan. Toinen mahdollisuus olisi rakentaa kokonaisen talon niiden päälle. Minua se teltta ei haitannut yhtään, erityisesti kun se suojasi omaakin päätä auringon paisteelta 😁.
Onpa nuo temppelit hienosti säilyneet! Ja tuo Maltan kieli on kyllä jännä, tai ainakin kirjoitusasultaan. Vielä kun pääsis joskus kuulemaan, Maltalle kun olis kiva jonain päivänä päästä… Voi että kun maailmassa on niin monta paikkaa missä haluais vielä käydä 🙂
Historialliset nähtävyydet kiinnostavat aina kovasti. Nämä kummatkin olisivat Maltalla varmasti kohteita, joissa tulisi vierailtua, kun siellä viimein tulee käytyä. Eikä hintakaan kuulosta lainkaan pahalta.
Maltalla olisi oikeasti pulassa valittaessa se kaikista mielenkiintoisin kohde.
Malta on historiasta kiinnostuneiden mekka. Kaikki tunnetun historian ajanjaksot ovat edustettuna. Historialliset nähtävyydet ovat täällä myös varsin kohtuuhintaisia.