Viikko 19 – Euroviisuja ja Rahapuhetta.
Jos viime viikko sijoittui melkein kokonaisuudessaan virtuaaliin, tämä viikko oli tunteiden vuoristorataa, enemmän tai vähemmän netissä pseudoelämään liittyvä 😁.
Äitienpäivä on ainoa, jonka tunteiden aiheuttajaan voin koskea fyysisesti. Loput ovat wannabe, mitä jos ja keinotekoisesti itselleen aiheutettuja sydänsuruja. Kakistakaa se jo ulos: jos viikon ainoa huoli on Käärijän voitto Euroviisuissa, niin Muumilaaksossa on kaikki vielä varsin hyvin.
Äitienpäivää
Tänä vuonna äitienpäivää vietettiin kaikessa rauhassa kotosalla. Ilma on ollut muutaman päivän jotenkin kleno, kuin olisi likaisen pilven sisällä. Vaikkei suoranaisesti sadakaan, ei oikein tee mieli lähteä ulos. Kai sitä saa tehdä äitienpäivänä juuri sitä, mitä haluaa 😁.
Poika heräsi aamuvarhain ja juoksi pitkin kämppää ees-taas, haki jotain piirustustarvikkeita. Tajusin hetken päästä, että hän askartelee jotain. Sitten sain kortin: äidin lempiväreissä (laventelia ja kultaa) ja lempieläinorigamilla (kissa) koristettuna. Diplomaattisesti toteutettu 💞.
Yritin kuvata parvekkeella kukkia ja kortin samanaikaisesti, mutta tuuli niin paljon, ettei puhelin pysynyt käsissä, puhumattakaan kortista.
Mieli oli synkällä tolalla tämän vuoden äitienpäivänä. Silloin, kun arki pyörii ympärilläni, pystyn melkein unohtamaan maailmanmenon surkean tilan. Mutta kun jokin juhla koputtaa oveen, kaikki tulee ryöpyllä mieleen.
Tänä vuonna missään vaiheessa ei päässyt sivuttamaan Ukrainan sotaa. Siihen törmää jatkuvasti ja juuri niin kivuliaalla tavalla, että hetkeksi lamaantuu. Oliko se sitten äitienpäivä tai Euroviisut. Sen takia tämän vuoden äitienpäivän kirjoitukseni on mustanpuhuva.
Euroviisut
Olisi ollut kivaa, jos Käärijä olisi voittanut Euroviisut. Hän on periaatteessa voittanutkin: yleisöäänestyksessä hän pesi Loreenin mennen tullen.
Tänä vuonna oudointa oli se, että hyviä laulajia oli paljon, mutta hyviä esityksiä tosi vähän. Laulajille epäedullisia säveliä, köyhiä lavastuksia – hyvänkin esiintyjän suoritus riippuu paljon siitä, miten kokonaisuus on rakennettu.
Euroviisut ovat osoittautuneet sellaiseksi laulukilpailuksi, jossa laulutaidot eivät ole (enää) ratkaisevassa asemassa. Olen kuunnellut putkeen monen vuoden Euroviisujen voittajia, ja mielestäni kovin yksinkertaisella biisillä kilpailua ei enää voiteta. Vaikka laulaja itse ei olisikaan joukon paras, mutta sävelmässä pitää olla tarpeeksi elementtejä ja merkitystä tai tietynlaista draivia, että se pääsee suosioon ja voittoon.
Hyvä esimerkki on vuoden 2015 Ruotsin voitto, jolloin sympaattinen, mutta keskinkertainen laulaja Måns Zelmerlöw nappasi palkinnon, vaikka samassa kisassa lauloi myös palkittu ja palvottu jääkuningatar Polina Gagarina.
Gagarina on tämän hetken yksi suurimpia nimiä maailmalla ja teknisesti viihdemaailman huippua, mutta hänen frigidit esitykset eivät herätä suurempaa innostusta yleisössä. Hän usein laulaa niin, kuin olisi nielaissut japanilaisen miekan. On tosin yksi kappale, jonka hän laulaa hieman enemmän läsnäolevana, ja silloin suoritus aiheuttaa kyyneleitä ympäri maailmaa. Ai niin, Gagarina on huomattavasti parempi laulaja, kuin Loreen, sen takia mainitsin.
Euroviisut ovat toki myös politiikkaa ja mielten ilmaisemista. Ukrainan viime vuoden voiton uskotaan tulleen enimmäkseen säälipisteien ansiosta. Mulla on kuitenkin sellainen epäilys, että säälipisteiden lisäksi pelissä oli sekin seikka, että sävel osui lähelle monien Itä-Eurooppalaisten sydäntä. Se kumartaa vahvasti sen alueen folkloren suuntaan ja myös sanoitus on helposti ymmärrettävää ja puhuttelee slaavilaisia kieliä puhuvia kansoja.
Loreenin esityksestä en varsinaisesti tykännyt. Sekä masentava aihepiiri ja lavastus että Freddy Kruegeria muistuttava puku ei ollut lainkaan mieleeni. Sekin oli outoa, että biisi oli Loreenin kykyihin nähden varsin yksinkertainen. Se ei vetänyt vertoja vuoden 2012 Euphorialle.
Tänä vuonna oli myös paljon puhetta taustalaulajien roolista esityksissä. Ei siellä juuri kukaan laulanut yksin ja monessa soundtrekissä oli jo valmiina nauhoitettu sivuääniä. Se on yleistä.
Yleistä on myös se, että virheitä tapahtuu laulaessa. Lauluääni ei ole mikään laite, että se toimii käskystä ja virheettömästi, vaikka esiintyjä jännittää, väsyttää tai potuttaa. Virheettömästi olen kuullut vain harvojen legendojen laulaneen.
Se on muuten yleinen harha, että on olemassa erikseen oopperaääni ja popääni. On vain osaavia ja osaamattomia laulajia. Osaava laulaja pystyy mukautumaan mihin vain tekniikkaan. Olen nähnyt sellaisenkin videon, missä Ozzy Osbourne ensin lämmittelee ääntään ja sitten esittää oopperakappaleen La Scala -tasolla.
Äänilihas, kuten mikä vain lihas, tarvitsee treenaamista. Moni tunnettu ja menestynyt esiintyjä ottaa laulutunteja koko uransa aikana.
Nuottien vieressä lauloi Euroviisuissa moni muukin, kun Käärijä. Hänellekkään pari ylimääräistä laulutuntia ei olisi pahitteeksi. Lavastus oli sen sijaan täydellinen ja erottui edukseen kaikesta, mitä tänä vuonna on nähty.
Joka tapauksessa esiintyjänä hän on varmistanut itselleen paikka Suomen (ja ehkä koko Euroopan) viihdemaailman auringon alle vuosiksi. Työtä hän joutuu tekemään silti paljon pysyäkseen tämän jäävuoren huipulla käräyttämättä itseään rusinaksi potltavissa parrasvaloissa.
Rahapuhetta
Rahapuheissa on paljon kaksinaamaisuutta. Alennusten perässä juokseminen ja punalappuisten tuotteiden hamstraaminen on trendi. Nuukuus arkipäivässä on myös muodissa: Miten saan koko perheen vatsat täyteen alle 3 eurolla vinkit myy hyvin.
Kysymys kuuluu, mutta miksi?
Rahahuolet ovat monien arkipäivää, vaikka harva on valmis sitä tunnustamaan avoimesti. Eikä kyse ole edes köyhistä, pitkäaikaistyöttömistä tai sairaista enää. Ei edes opiskelijoista. On muodostumassa kokonainen luokka, joka ei pärjää palkallaan, jos ei nuukaile.
Maa on menossa siihen suuntaan, että keskiluokka ei enää pärjää tuloillaan. Rahaa tavallaan riittää, mutta eletään kädestä suuhun. Tarkoin suunniteltu talous kestää niin kauan, kunnes jokin suurempi projekti pompahtaa eteen.
Senkin takia tietämystä oman talouden hallinnan instrumenteista on tarpeellista ja ajankohtaista päivittää:
Matkustelusta
Viime aikoina tutkimuksen alla oli paljon hieman erikoisempia matkakohteita, kuten Kiinaa, Hong Kongia ja Etelä-Koreaa.
Nuo ovat kuitenkin helposti lähestyttävissä olevat maat, jonne pääsemistä ei rajoita mikään muu kuin resurssien riittävyys. Euroopasta katsottuna ne ovat kaukokohteita, joten sinne matkustaminen vaatii huomattavaa rahallista ja ajallista investointia.
Minua jäi ihmetyttämään tämä asia: ne ihmiset, jotka väittävät käyneensä kaikissa maailman maissa, joita UN laskun mukaan on nyt 193. Miten ihmeessä he pääsivät sellaisiin maihin, joiden rajat ovat kiinni, joissa soditaan tai sellaisiin, joissa vierailijat eivät ole tervetulleita syystä tai toisesta.
Olisi tosi kivaa kuulla heidän tarinoita.
Viikko 19 – Euroviisuja ja Rahapuhetta.
Referenssit:
- Käärijä – Cha Cha Cha (LIVE) | Finland 🇫🇮 | First Semi-Final | Eurovision 2023
- Loreen – Tattoo (LIVE) | Sweden 🇸🇪 | First Semi-Final | Eurovision 2023
- Nälkäpalkka ja muita alan etuja – Matalapalkkaiset alat
- Idioottien ammatit -haaste – In Via – Work/Työ
- Kun minusta tulee miljonääri… – In Via – Live Your Life / Paikkamme maailmassa
- Euroviisut, urheilua, kukkia ja Ukraina – In Via – Live Your Life / Paikkamme maailmassa
- Suomi unohti miellyttämisen tarpeen Euroviisuissa ja osui kultasuoneen – Käärijän suosio on viisuasiantuntijan mukaan täysin ennenkuulumatonta – MTVuutiset.fi
- Käärijä ei laula live-esityksessään yksin – Kulttuuri | HS.fi
- Euroviisut 2023: Kommentti: Käärijä ei voittanut, mutta hän teki jotain suurempaa – Viihde
- All Winners of the Eurovision Song Contest (1956-2023)
Viikko 19 – Euroviisuja ja Rahapuhetta.
Kuvapankkikuvat: Depositphotos®
olin ihan varma käärijän voitosta!
Hopea ei ole häpeää 😁
Itsekään en Loreenin kappaleesta tykännyt, se oli jo kuultu. Ja muutenkin näin synkkien aikojen aikana toivoo vähän iloisempaa…
Se oli kyllä tosi outo esitys. Ei ole ihme, ettei yleisö pitänyt siitä.
Euroviisitappio kyllä kieltämättä kirpaisi. Ehkä senkin takia, koska voittaja ei välttämättä olisi sijoittunut itselläni edes top viisikon joukkoon, se oli jotenkin vain tosi tylsä vaikkei sitä toki huonoksi voi sanoa.
Loreenin biisi oli teknisesti vaativa, mutta esityksenä oikeasti tosi tylsää. Ja synkkä kaiken lisäksi.
Mäkin niin toivoin Käärijän voittoa. Hän levitti positiivista energiaa ja sitä ihmiset nyt todella kaipaavat. Raadit pitäisi poistaa Euroviisuista!
Se on totta, positiivisuutta ja irtiottoa nyt kaivataan enemmän kuin melankoliaa. Sitä tuli jo tarpeeksi viime vuosina.
Euroviisuissa kyllä on liikaa politiikkaa ja saisi mielestäni (ja monien muidenkin) jättää raatiäänet jo kokonaan pois. Yleisö kertoo kyllä kuka voittaa ja rahalla niin kapitalismi tykkää, ja sehän oli käärijä! Ehkä raati voisi olla niin että antavat max 5 pistettä tms. Ei tätä ylivoimaa missä haluttiin vaan Ruotsiin ens vuoden Abba juhlat & annetaan ”hyvänaapurimaa” pisteitä
Munkin mielestä raatiäänestyksen pitää poistaa kokonaan. Kansa saa päättää jokaisen kilpailijan kohtaloa.
Tuttuja teemoja käsittelet. Sota ja siihen liittyvät asiat tulevat esiin päivittäin tavalla tai toisella ja siihen ei tarvita ainakaan täällä edes uutislähteitä.
Äitienpäivää vietettiin täälläkin. Joskus nuorempana en osannut siihen oikein suhtautua. Nyt kun lapset ovat aikuisia, niin sen juhlan ja huomion ottaa kyllä mielellään vastaan. Hieno päivä oli.
Kyllä se Ukrainan sota on mielessä joka päivä, kamalalta ja kuvottavalta tuntuu. Äitienpäivä oli rauhallinen meilläkin. Lasten ja anopin kanssa meni. Viihdyin kyllä Suomen Euroviisushowta katsoessa. Koska se nimenomaan oli show, ei täydellinen, mutta viihdyttävä. Voitto olisi kelvannut, mutta näin tällä kertaa.
Niin, voitto olis kelvannut. Mutta hopea ei ole häpeä 😁.
Yllättävän viihdyttävä vuosikerta Euroviisut 2023 olivat kuitenkin.