Nälkäpalkka ja muita alan etuja

Nälkäpalkka ja muita alan etuja -Matalapalkkaiset alat Suomessa ja maailmalla

Matalapalkkaiset alat Suomessa ja maailmalla.

Miten Suomessa?

Miksi matalapalkka-aloilla työskentelevät aina vaativat lisää liksaa? Olisiko kaikki ongelmat ratkaistuna sen jälkeen, kun he saavat palkanlisän?

Ehkä kaikki ei, mutta moni ongelma olisi.

Välillä on vaikea kuvitella, kuinka paljon vaivaa ja aikaa vie tulojen ja menojen sumpliminen silloin, kun palkka juuri ja juuri riittää elämiseen. Eikä me nyt puhuta edes heistä, joiden elämäntilanne on vielä jokseenkin keskeneräinen, kuten vaikkapa opiskelijat. Opiskelijan elämään ikään kuin kuuluu nälkäjakso nuudeleineen. Olen itsekin ollut siellä.

Suomessakin on paljon ihmisiä, joiden palkat jäävät alle maan keskitason (juuri nuo varhaisopetuksen opettajat ja sairaanhoitajat sekä siistijät). Heidän joko pitää ponnistella niin, että palkkaan tulisi jotain lisiä (vuorotyö, ylityö, yötyö, lisätyö) tai sitten pitää yrittää sopeuttaa elämänmenonsa siten, että raha ei riitä juuri mihinkään.

Kaikki epäsäännöllisyys, kuten vuorotyö, kuormittaa elimistöä. Sen takia  vuorotyöläisen kuukausi on vain 20 tai 22 työpäivää. Siitä tulee niin vähän rahaa, että lisätienestejä yritetään hankkia lisäämällä työtaakkaa. Kehnoin seurauksin yleensä. 

Ongelmana on se, että maassa, jossa keskipalkaksi lasketaan tuo noin 3000 euron tilipussi, kaikki hinnat on mitoitettu vastaamaan sitä. Ravintolaillalliset, lääkärikäynnit, leffaillat, hoidot ja muut maksulliset huvit on hinnoiteltu siten, että ne tuntuvat kohtuullisilta keskipalkan saajille ja siitä varakkaammille sekä kattaisivat Suomen suuret palkkamenot. 

Näin mennään Mäkkäriin, vuokrataan kotikatsomosta leffa pakastepizzan kera ja urheiluksi käy laskujen pyörittely iltamyöhään sekä tarjousten perässä juokseminen paikallisissa kaupoissa.

Diginomadien uraputki

Entä maailmalla?

Suomessa olisi ollut muitakin matalapalkkaisia aloja, mutta osa niistä on siirretty pysyvästi ulkomaille. Suurin osa tehtaita on lopetettu Suomessa ja pystytetty niihin maihin, joissa työn kustannukset ovat kohtuullisempia, mutta paikallisille se on kuin lottovoitto. Suomesta sinne lähetetään asiantuntijoita, joiden tehtävänä on johtaa uusia työpajoja kukoistukseen.

On olemassa muitakin, vähemmän fyysisiä ja näkyviä hommia. Moni toimittaja ja asiakaspalvelija on siirtänyt asuinpaikkansa ulkomaille. Toimittajat, valokuvaajat, some-, IT- ja muut digialan asiantuntijat, joilta odotetaan freelansausta (lue: yrittäjyyttä Suomessa), eivät saa tiliänsä täytettyä siihen malliin, että siitä riittäisi Suomessa elämiseen. Esimerkiksi tavallisen suomenkielisen asiakaspalvelun työntekijän palkka on 1600€/kk. Eihän sillä sinivalkoisen lipun alle ole mitään asiaa.

Palkat näillä aloilla jäävät usein niin vaatimattomiksi, koska niillä joutuu kilpailemaan muun maailman kanssa. Ja maailmalla hyvin harvassa maassa keskipalkka on 3000€/kk. 

Vaikka suomen kieli kuuluu kalliisiin, marginaalisiin kieliin, sillä tehdystä työstä ei haluta maksaa suurempaa palkkaa, mitä vaikkapa englannista. Se lisää paineita tällä saralla. Työnantajat eivät ole halukkaita pulittamaan lisää marginaalisista kielistä, niinpä marginaalisen kielen osaajat joutuvat etsimään erilaisia ratkaisuja siihen pulmaan.  

Näin Espanja, Portugali, Viro, Puola, Malta ja moni muu edullisempi asuinmaa ovat voittajina maahanmuutossa, siellä missä Suomea uhkaa demografinen katastrofi. Aivot valuvat sinne, missä 1000-1500€:n kuukausipalkalla saa elettyä ihmisarvoista arkea. 

Viime aikoina Suomessa on otettu käyttöön erilaisia helpotuksia pienyrittäjille, joiden tulot jäävät alle 20000€ vuodessa. Ongelmana on edelleen se, ettei näillä rahoilla kotimaassa pärjää mitenkään loistavasti.

Minä en tiedä, ovatko suomalaiset päättäjät huomanneet tämän ilmiön. Uutisoinnista päättelen, että eivät ole. Valtakunnallisesti asiaan ei ole vielä herätty. Vaikka olisi syytä havahtua, ennen kuin on liian myöhäistä. 

Matalapalkkaiset alat Suomessa ja maailmalla.

Referenssit:

Kuvitus: Happy Color ®

4 vastausta artikkeliin “Nälkäpalkka ja muita alan etuja

  1. Itse uskon, että Suomessa tilanne olisi toinen, jos asumiskustannukset olisivat toiset. Silloin sillä pienelläkin palkalla tulisi paremmin toimeen. Minullakin menee palkasta yli puolet vuokraan.

  2. On tosiaan totta, että Suomessakin on suuri joukko ihmisiä, jotka elävät kädestä suuhun. Näin silti, että Suomessa valtion velka on yli 130 miljardia ja lisää tulee koko ajan. On kyllä hankala yhtälö.

  3. Artikkeli niin täynnä asiaa. Ei sinänsä mitään lisättävää. Kauheaa, jos palkka ei riitä elämiseen. Sellaista minun lapsuus osin. Moni on taitava penninvenyttäjä tahtomattaan. Yllättäviä kuluja ei parane silloin tulla. En tiedä miten ne palkat saisi ylemmäs. Vai kulujen hinnat alemmas.. kaiken hintalappu vaan nousee samalla kun palkat junnaa. Huono yhtälö – monelle.

    1. Huonoa johtamista se silti on. Esimerkiksi Viron malli terveyshuollossa on tosi hyvä. Kaikki toimii ihan niin kuin pitää. Jos joku valittaa asiasta, niin yleensä itse on luulosairas, ei muuta. Minun 7 Tallinnan vuoden aikana ei ollut sanakaan pahaa sanottavaa. Toinen hyvä terveyshuollon malli on Maltalla. Siellä on myös hyvä koulujärjestelmä, joka sallii myös yksityistä koulutusta.

      Nyt on se hetki, jolloin kansalaiset pääsevät äänestämään jaloilla. Toivottavasti se herättää suomalaisia päättäjiä.

Vastaa