Puhutaan rahasta – Tuunaa taloutesi kurssi.
Tämä artikkelin inspiraationa oli Tuunaa taloutesi -kurssi (lisätietoa: Talous tiukalla riittääkö rahat? – Kurssikeskus Kinanen).
Rahasta puhutaan todellakin liian vähän. Rahapuhe hävettää. Rahaa on joko liian vähän tai liian paljon. Kumpikin hävettää joka tapauksessa. On häpeällistä ja pelottavaa tunnustaa, että rahaa on liian vähän – hädin tuskin riittää elämiseen, jos sitäkään. Hävettää myös tunnustaa, että sitä on liian paljon. Niin paljon, että voi törsäilläkin vapaasti.
Köyhyyttä ja varakkuutta halveksutaan yhtä paljon.
Näin ääripäät kasaantuvat omiksi ryhmikseen: köyhiä ja tosi köyhiä sekä rikkaita ja ökyrikkaita kuppikuntia. Joka ryhmässä on omia ongelmia eikä sitten toisistaan pääse oppimaan, koska kosketuspintaa ei juuri ole.
Raha-asioista ei puhuta myöskään koulussa. Koulussa kotitalous tai home economics tarkoittaa leipomista ja kukkien istuttamista. Ehkä nuo ovat hyviä taitoja, mutta nykyajan vaatimukset ovat erilaisia. Pitää osata taloustieteiden perusteita ja ymmärtää sellaisten asioiden päälle kuten sijoittamisen alkeet, laina- ja säästötilien korot, tilien hoitokulut, osakkeiden ja arvopapereiden lajit sekä kotitalouden raha-asioiden suunnittelua ja hallintaa.
Suomessa yrittäjyyden ja talouden opinnoista kouluissa on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta tähän mennessä niitä ei sisälly kunnolla edes yhteiskuntaoppiin. Opettajiakin sillä saralla on koulutettu.
Ensisilmäyksellä se kuulostaa vaikealta ja tarpeettomalta, mutta jokainen meistä aikaisemmin tai myöhemmin joutuu silmitse näiden käsitteiden kanssa.
Pitää pikkuhiljaa oppia se, mitä eläminen maksaa, mikä on ruoan, vaatetuksen ja asumisen kustannukset, miten niissä pystyy säästämään, millaisia vaihtoehtoja on, mikä on kestävää taloutta.
Se, että lapselle annetaan viikkorahaa ja käsketään oppia käyttämään ne siten, että raha riittää koko viikoksi, opettaa elämään kädestä suuhun. Ei muuta. Viimeistään yläkouluun siirryttäessä lapsen pitää oppia, ettei raha ole vain fyysinen määrä kolikoita taskussa.
Ensimmäisenä tulee taloussuunnittelu ja säästäminen. Ellei hopealusikka kuulunut äitiyspakkaukseen oman taloudellisen elämän joutuu aloittamaan nollasta. Kenties opintolainasta. Tai opintotuesta. Joka tapauksessa jo sinä hetkenä tulee oppia miten tulot ja menot saa tasapainoon.
Olkoon, ettei opiskelijan talous ikinä pidä. Tulee heräteostoksia, baari-iltoja kavereiden kanssa ja spontaaneja matkoja, joihin ei olisi ollut varaa. Tulee kuukausia nuudeleilla elämistä ja satunnaisia käyntejä vanhempien tykönä.
Se kaikki kuuluu elämään.
Mutta usein vastuuton kuluttaminen siirtyy myös aikuiselämään, jolloin pitää aloittaa rakentamaan ikiomaa tulevaisuutta.
Tähän hätään tällainen Tuunaa taloutesi -kurssi tarjoaisi oivia puitteita oppia hallitsemaan omia raha-asioita paremmin.
Tuunaa taloutesi -kurssi
Silloin, kun aloitin katsomaan kurssin ensimmäisiä videoita, mietin, että voi vitsi, tätä olisin halunnut kuulla joskus koulunpenkillä, ettei olisi tarvinnut oppia kaikkea kantapään kautta.
Olen elänyt nuoruuteni lama-aikana ja sekasorron keskelläkin, joten oppimista oli paljon. Opiskeluaikoina rahaa ei riittänyt kunnolla ruokaan, puhumattakaan mistään ylimääräisestä. Jokaista parinkympin vaatekappaletta varten piti säästää kuukausia.
Runollisesti sanottuna Siperia opetti (en tosin koskaan käynyt Siperiassa). Budjetoinnin, taulukot ja viikon ruokien suunnittelun olen keksinyt itse vajaa parikymppisenä, jolloin perheen taloudellinen vastuu siirtyi minulle äitini sairastuessa äkillisesti ja vakavasti.
Periaatteessa itselläni ei ole vaikeuksia pysyä raha-asioissani kuosissa silloin, kun tulot ovat säännöllisiä, terveys on kunnossa (eli töitä pystyy tekemään normaalisti) eikä mitään pahempia katastrofeja (kuten koronapandemia) ole meneillään. Rahaa myös jäi säästöön mukavasti.
Minulla on siihen omia instrumentteja, joista osa on samoja, mistä kurssilla puhutaan. Käytän excel-taulukoita, joissa seuraan omia tuloja ja menoja, suunnittelen tulevia menoeriä ja pystyn näkemään heti, mihin rahani oikeasti on kulutettu.
Halusin kuitenkin osallistua kurssille, koska ainahan voi oppia jotain uutta, sellaista, mitä itse ei tullut edes ajatelleeksi. Näin kävi tässäkin tapauksessa.
Kieltämättä koronasta yrityksellemme aiheutunut harmi pisti monen asian uusiksi. Tällaisiin globaaleihin ja pitkäkestoisiin kriiseihin ei pysty varautumaan millään tavalla. Mikään laina ei olisi auttanut pidemmällä aikavälillä (pakkohan se on takaisin maksaa) eikä mikään vakuutus korvaa näin pitkää toimimattomuutta. Joten monia asioita joutui järjestämään uusiksi.
Olen sitä mieltä, että esimerkiksi kurssin yksi tehtävä, menojen viikkoseuranta, olisi erittäin hyödyllistä aika monille. Kun alkaa kirjaamaan omia menoja yksityiskohtaisesti, monia yllätyksiä voi tulla vastaan. Sen takia vältänkin käteisellä maksamista, koska edes päivän päätteeksi en muista, minne ne rahat ovat menneet. Puhumattakaan kuukaudesta.
Uutta minulle oli se, että rahamenojen kohdalla pitää merkitä myös oma reaktio kyseiseen menopykälään. Se on sinänsä luonnollista, että ostos kuin ostos herättää tunteita. Mutta miten nerokas ajatus! Suurin osa kulutusta onkin meille tunnesidonnaista, vaikka usein yritämme välttää tunnustamasta sitä.
Esimerkkinä heräteostokset. Pikavippi siihen heräteostokseen… Kierre on valmis.
Kurssi on tällä hetkellä vielä täydessä vauhdissa. Kurssi on ilmainen ja toteutetaan yhdistelmämuodossa, sekä verkossa että livenä.
Puhutaan rahasta – Tuunaa taloutesi kurssi.
Referenssit:
Lisäinfoa kursista:
Linkkejä omiin instrumentteihin raha-asioiden hallintaan:
Eiiii, ei puhuta rahasta, en mä kestä puhua siitä, heti nousee stressikäyrä.
No harmi 😉
Rahapuhe on kyllä tosi tärkeää! Mie kuuntelen muutamaa podcastia yrittäjyydestä ja rahasta ja ainut asia joka mua “menneisyydessäni” harmittaa on se, että en nostanut opintolainaa. Silloin olin hurjan ylpeä, siitä miten sain 420€/kk opintotuen ja asumislisän kanssa elettyä ihan kivaakin opiskelija elämää yksiössäni. Ja kun sain töitä koulun ohelle, aloin saamaan rahaa säästöönkin, toki ne säästöt menivät sitten bensoihin kun menin työssäoppimaan 30km päähän, paikka oli kyllä ihana ja sen arvoinen 🙂 Mutta olisinpa tiennyt jotain sijoittamisesta ja rahastoista, olisin voinut nostaa edes jonkun tonnin lainasta ja pistää kasvamaan pientä pesämunaa, kun mun unelma on kuitenkin aina ollut olla kotiäiti, joten se olisi ollut ihan järkevää.. Mutta turha nyt on jossitella 😀 Kurssi kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! otan tän tunnejutun käyttöön! 🙂
Kotoa periytynyt ajatusmalli aika usein estää sen, että uutta tietoa rahasta ja mahdollisuuksista tulee hankittua. Se on harmi. Sen takia on tarpeellista kouluttaa itsensä aika ajoin uusiin malleihin.
Ehkä Suomessa on ollut oletus, että rahataidot opitaan kotona, mikä ei välttämättä ole fiksuinta. Itse pyörittelin hevostallia yläasteella ja lukiossa, rahaa piti saada, jotta pääsi kilpailemaan. Missä koulutusta yrittäjyysopettajille on tarjottu? Nykyäänkin voi opiskella yrittäjän ammattitutkinnon (jos nyt vielä sillä nimellä), johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ammattiopistoissa. Itse olen DI ja pääaineenani oli yrittäjyys Lappeenrannan yliopistossa. Toimin laadunhallinnan opettajana Turun AMK:ssa. Lisäksi olen sisällyttänyt opettamiini opintokokonaisuuksiin myös sisäisen yrittäjyyden, joten kyllä meitä yrittäjyysopettajia on edelleen olemassa!
Kotoa tarttuu rahatiedon kaava, jota vanhemmat ja ehkä isovanhemmatkin ovat käyttäneet. Se ei aina ole hyvä sellaisenaan, koska puitteet ovat eri eri sukupolville. Sen takia omia tietoja on hyvää päivittää.
Yrittäjyyden opettajille ei ollut tarjolla erillistä koulutusta. Meitä koulututtiin taloustietteiden kandeista ja maistereista sekä yrittäjistä. Piti suorittaa pedagogiset opinnot min 60 op. Omat tein silloin HAMKissa. Kun sinä olet DI ja opetat, niin pakko sullakin olla pedagogiset suoritettuna, joko oman päätutkinnon osana tai lisäkoulutuksena 😁.
Silloin 2000-luvun puolivälissä oli aikomus, että kouluihin tulee yrittäjyys erillisenä oppiaineena tai ainakin osana monia muita aineita. Sitä ei kuitenkaan koskaan toteutettu suurimmassa mittakaavassa. Itse en koskaan tehnyt sitä työtä, koska sinä hetkenä Turun seudulla ei ollut ensimmäistäkään paikka tarjolla, joten se jäi sikseen.
Rahasta pitäisi opettaa kouluissa ainakin niin kauan kun tämä kapitalistinen yhteiskuntamalli kukoistaa, muutoin ruokitaan vain rikkaammaksi heitä, jotka ovat rahaan syntyneet ja oppineet sen perheessä jo. :s
Ajatusmalli periytyy tosi tehokkaasti, joten päästäkseen irti oravanpyörästä, pitää todellakin saada tietää, että se ympyrä ei olekaan umpinainen.
Tuo on kyllä erinomainen ajatus, että kirjaa ylös omat reaktionsa asioihin joihin kuluttaa. Siitähän hyötyy oikeastaan jokainen, ei ainoastaan he, joilla rahan kanssa on tiukkaa. Rahasuhde voi olla vääristynyt, vaikka varaa runsaaseen kuluttamiseen olisikin. Silloin on varmasti hyödyllistä pohtia, mitä aukkoa elämässään sillä kuluttamisellaan oikeasti täyttää.
Se on aivan totta: monien suhde rahaa on vääristynyt, vaikka se ei välttämättä ole köyhyyttä tai varakuutta. Kyky halita omaa taloutta on nykyaikana kullanarvoista.
Kuulostaa hyödylliseltä kurssilta. Sama juttu täällä, eli silloin kun on töitä ja terveys kunnossa, niin rahat riittävät. Välillä kyllä sitä myös menee ihan vähän turhiinkin juttuihin. En ole ikinä kyennyt excel-taulukoimaan menojani.. saatan jopa kuitit heittää heti pois, kun osto on tehty. Vaikka tiedän, että seuraamalla menojani säästäisin varmasti. Huh, vieläköhän tämän joku päivä oppisi!
Monissa pankissa on nykyään sellainen lisätoiminto, että maksut järjestyy tilillä automaattisesti menoluokkiin. Muistaakseni S-Pankissa ja Danskessa sellaisia juttuja oli (ainakin joskus). Excel-taulukot ovat jo hifistelyä tai pakottavaa tarvetta 😉.
No, turhaa ja turhaa. Voi itselleen luvata pieniä iloja, jos siihen on varaa.
Niin totta se että taloustaitojen entistä vahvempi liittäminen koulun oppimistilanteisiin, voisi olla tukemassa siinä kohtaa kun omaa taloutta lähtee hoitamaan. Joissakin paikoissa on olemassa yrittäjyyteen liittyviä opintokokonaisuuksia, joissa keskitytään enemmän talouden näkökulmiin ja tehdään kokeiluja.
Hyvä kuulla, että kurssi herättää ajatuksia 🙂
Joo, jossain päin Suomea yrittäjyysopinnot-pilotti oli otettu käyttöön. Mutta jostain syytä se ei laajennut niin paljon, mitä oli tarkoitus. Joten suurin osa yrittäjyysopettajista on työttömiä tai muissa omissa.