Pakkaaminen matkalle.
Mitä helleloma opettaa pakkaamisesta
Lomasesonki on täällä ja kaapista kaivetaan nuo kaikista ihanimmat kesähepenet. Valkoista pellavaa, kauniita nahkasandaaleja, olkihattu, aurinkolasit ja pieni määrä tarkasti valittuja vaatteita, jotka sopivat kaikki yhteen. Lomalle pakkaaminen näyttää mielikuvissa kevyeltä ja kauniilta.
Todellisuus voi olla vähän vähemmän esteettinen. Tässä olen koonnut muistiinpanoja itselleni seuraavaa lomaa varten.
Muutama yleinen matkailijan pakkausvirhe
Moni matkailija pakkaa vaatteita sen mukaan, millaista säätä toivoo – ei sen mukaan, millainen sää oikeasti voi olla. Tämä on yllättävän yleinen virhe. Itselläni on yleensä mukana riittävästi kevyitä vaatteita ulkona liikkumista varten, mutta en lainkaan ajattele sisätiloja. Monissa paikoissa sisällä oli selvästi viileämpää kuin olin odottanut, ja lopulta huomasin palelevani liian ohuissa vaatteissa. Tämä on hyvä muistutus siitä, että matkalle kannattaa pakata ainakin yksi kunnollinen lämmin kerros ilmastoituja sisätiloja varten. Kun mennään +35C helteestä sisälle +18C ilmastoituun jääkauteen, tulee aikamoinen vilu.
Aurinkorasva
Niillä on näköjään eroja eikä ilmoitettuja lukuja kannattaa luottaa sokeasti. Parasta on, että matkalla mukana on tuttu ja turvallinen, hyväksi havaittu purki. Meidän äskettäisellä Albanian-matkalla kävi ilmi, että upouusi Douglasin puikko ei suojannutkaan luvatusti: SPF50 merkinnästä huolimatta illalla kaulassani loisti punertava läikkä juuri siellä, mihin tätä puikkoa olen levittänyt aamulla. En enää uskaltanut sitä käyttää, siirryin Lancasterin rasvaan.
Helle tekee vaatteista kertakäyttöisempiä kuin haluaisi
Kun lämpötila nousee kunnolla, ihminen hikoilee. Kun ihminen hikoilee, vaatteet eivät ole enää seuraavana päivänä “ihanan raikkaat” – lue hädin tuskin käyttökelpoiset. Ne ovat joko pesussa, kuivumassa, nihkeitä tai suoraan sanottuna sellaisia, joita ei enää huvita pukea päälle.
Siinä vaiheessa minimalistinen pakkaaminen alkaa tuntua vähemmän tyylikkäältä ja enemmän huonolta laskutoimitukselta.
Vaatteita pitää siis olla enemmän kuin etukäteen haluaisi uskoa. Ei välttämättä paljon enemmän, mutta sen verran, ettei aamulla tarvitse valita kahden vaihtoehdon välillä: puenko päälle vielä kostean vai jo hieman haisevan paidan. Molemmissa on oma tunnelmansa, mutta kumpikaan ei ole erityisen lomamainen.
Valkoinen pellava on ihana – ja armoton
Valkoinen pellava on ihana. Se näyttää kesäiseltä, raikkaalta ja huolettomalta. Juuri sellaiselta kuin lomalla kuuluisi näyttää.
Mutta valkoinen pellava on myös armoton.
Se rypistyy, kuultaa läpi ja kerää itseensä jälkiä ruoasta, juomasta, aurinkovoiteesta ja elämästä yleensä. Erityisesti aurinkorasvan kanssa kannattaa olla varovainen, sillä valkoisiin vaatteisiin jää helposti kellertäviä tahroja, jotka eivät lähde pelkällä hyvällä tahdolla.
Lisäksi valkoinen pellava voi olla yllättävän läpinäkyvä. Se ei välttämättä haittaa rantakahvilassa, mutta kaupungilla kävellessä asiaa voi joutua miettimään uudelleen. Alusvaatteet kannattaa siis valita sen mukaan, mitä kangas oikeasti tekee päivänvalossa – ei sen mukaan, miltä asu näytti makuuhuoneen pehmeässä valaistuksessa.
Valkoiset nahkakengät eivät ole helleloman paras asuste
Sama koskee kenkiä.
Valkoiset nahkakengät näyttävät hyvältä kotona, lentokentällä ja ehkä vielä ensimmäisenä iltana. Pölyisillä, paahtavan kuumilla kaduilla niiden viehätys vähenee nopeasti.
Valkoinen nahka ei varsinaisesti rakasta hiekkaa, pölyä, aurinkorasvaisia sormenjälkiä eikä sitä, että jalkakäytävät ovat välillä enemmän ehdotus kuin tasainen kulkuväylä. Harvoin käytetyt sandaalit voivat myös hiertää ikäviä rakkoja jalkoihin, erityisesti pitkillä kävelylenkillä.
Tällaisissa oloissa kumiset varvastossut tai muut helposti pestävät kengät voivat olla paljon parempi valinta. Ne tuskin voittavat eleganssikilpailussa, mutta ne kestävät todellista lomaa paremmin kuin kengät, joita pitäisi varjella jokaiselta askeleelta.
Kaunis saa olla – mutta kaiken ei tarvitse olla arkaa
Tämä ei tarkoita, etteikö lomalle saisi pakata mitään kaunista. Totta kai saa.
Lomavaatteissa saa olla iloa, väriä, valkoista, pellavaa ja kaikkea sitä, mikä saa mielen kesäiseksi. Mutta niiden rinnalle kannattaa pakata myös vähän realismia.
Sellaista realismia, jossa ymmärretään, että helteessä vaatteet likaantuvat nopeasti. Että valkoinen ei pysy valkoisena vain siksi, että se näyttää hyvältä kuvissa. Että yksi ainoa “kätevä ja monikäyttöinen” kenkäpari voi olla täysin väärä valinta, jos kadut ovat pölyisiä ja kuumia. Ja että pyykin kuivuminen ei aina tapahdu silloin, kun itse sitä tarvitsisi.
Käsimatkatavarat ovat käteviä – mutta rajansa kaikella
Ehkä paras pakkausneuvo hellelomalle on lopulta yksinkertainen: pakkaa mukaan sekä mielikuvaa että todellisuutta.
Mielikuva saa sisältää valkoista pellavaa, kauniita kenkiä ja kevyttä kesätunnelmaa.
Todellisuus tarvitsee vaihtovaatteita, helposti pestäviä kenkiä, toimivaa aurinkosuojaa ja sen verran väljyyttä matkalaukussa, ettei koko loma pyöri pyykinpesun ympärillä. Koska lomalla on tarkoitus levätä eikä tehdä aamuisin kriisipalaveria siitä, mikä vaate on vähiten kamalassa kunnossa.
Seuraavalla kerralla saattaa olla järkevää panostaa kunnolliseen kabiinilaukkuun, jotta mukaan mahtuu hieman enemmän.
Kasvorasvaa ei kannata aliarvioida
Kasvorasvaa mulla on mukana usein liian vähän ja se on lisäksi liian kevyt omaan ikääni ja ilman kuivuuteen nähden. Helteissä tuntuu usein siltä, että hikoileminen ikään kuin vähentää kosteutuksen tarvetta.
Todellisuudessa tuntuu siltä, että kasvot, kädet ja jalkapohjat suorastaan rutisevat kuivuuttaan. Aurinko ja kuiva ilma tekevät tehtävänsä. Kevyt voide ei oikein riitä ja seuraavalla matkalla mukaan lähtee paksumpi versio ja hieman suurempi määrä.
Dataa kuluu enemmän kuin luulee
Yksi ärsyttävimmistä yllätyksistä liittyy mobiilidataan.
Olen jo toistamiseen arvioinut datankulutuksen selvästi alakanttiin. Kartat, navigointi ja viestit kuluttivat dataa huomattavasti enemmän kuin olen ajatellut.
Seuraavalla matkalla EU:N ulkopuolelle sisältäisi kaksi vaihtoehtoa: suurempi datapaketti tai paikallinen SIM-kortti heti matkan alussa.
Käteistä on usein liikaa
Toinen pieni yllätys on käteinen.
Albanian-matkalle olin varannut varmuuden vuoksi melko paljon käteistä, mutta lopulta kortti toimi lähes kaikkialla. Matkan lopussa huomasin, että käteistä oli jäänyt käyttämättä selvästi enemmän kuin olisi ollut tarpeen.
Tämä on ehkä niitä matkailun klassisia virheitä: varmuuden vuoksi otetaan hieman liikaa.
Lopuksi
Täydellistä pakkauslistaa ei kai ole olemassakaan, ja vaikka olen matkustanut verrattain paljon, aina tulee opittua jotain uutta pakkaamisestakin jokaisella matkalla. Ehkäpä tässäkin yhteydessä elinikäinen oppiminen on se juttu 😉.
Pakkaaminen matkalle.
Mikä matkalla toimii – ja mikä ei
Referenssit:
Discover more from Via Per Aspera Ad Astra
Subscribe to get the latest posts sent to your email.