Miten valita matkakohde koko perheelle?
Täydellistä matkakohdetta ei ole olemassa. Ei ainakaan sellaista, joka olisi täydellinen jokaiselle perheelle.
Kun puhutaan perhematkailusta, vastaan tulee usein sana lapsiystävällinen. Lapsiystävällinen hotelli, lapsiystävällinen ranta, lapsiystävällinen kaupunki ja kokonainen lapsiystävällinen maa. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Yhdelle perheelle täydellinen loma on hotelli, jonka pihalla on kolme uima-allasta, vesiliukumäkiä ja lastenkerho. Toisessa perheessä kukaan ei halua viettää päiväänsä hotellialueella. Yksi lapsi viihtyy museoissa, toinen haluaa uida aamusta iltaan ja kolmas on onnellinen, jos lomalla saa kulkea metrolla, syödä jäätelöä ja tutkia suurkaupunkia.
Meidänkin tapamme matkustaa on muuttunut vuosien aikana. Pienen lapsen kanssa matkakohteelta tarvittiin aivan eri asioita kuin nyt, kun mukana matkustaa teini. Lelut ovat jääneet pois matkatavaroista, reititä ei tarvitse suunnitella päiväunien ympärille ja itsellä on nyt täysi työ pysyä innostuneen teinin perässä. Samalla matkalle on tullut yksi täysivaltainen mielipide lisää. Sitä ei missään nimessä kannata sivuuttaa. Senkin lisäksi teinimme on usein oikeassa.
Aloita siitä, mikä lomalla ärsyttää
Matkakohdetta valitessa mietitään tavallisesti sitä, mitä lomalta halutaan. Aurinkoa, merta, kulttuuria, hyvää ruokaa, luontoa tai huvipuistoja?
Minusta vähintään yhtä hyödyllistä on miettiä, mitä lomalta ei haluta.
Jos perheen hermot kiristyvät jatkuvissa siirtymissä, ei ehkä kannata suunnitella kiertomatkaa, jossa majoitus vaihtuu joka toinen yö. Jos kukaan ei pidä kuumuudesta, Etelä-Euroopan kaupunkiloma heinäkuussa tuskin muuttuu ihanaksi vain siksi, että hotellissa on ilmastointi. Jos ravintolan etsiminen kolme kertaa päivässä aiheuttaa riitoja jo toisena lomapäivänä, huoneisto keittiöllä voi olla parempi valinta kuin hotellihuone keskellä ravintolakorttelia.
Kaikki perheet eivät myöskään rentoudu samalla tavalla. Toiset tarvitsevat ohjelmaa, toiset mahdollisimman vähän aikatauluja. Joissakin perheissä aikainen aamu on mahdollisuus nähdä enemmän, toisissa varma tapa pilata kaikkien päivä.
Kun tunnistaa oman perheen pahimmat lomastressin aiheuttajat, moni matkakohde karsiutuu pois aivan itsestään.
Matkan pituus ei kerro, kuinka raskas matka on
Kartalla lähellä oleva kohde ei aina ole helposti saavutettava. Vastaavasti kauempana olevaan paikkaan voi päästä yllättävän vaivattomasti.
Me matkustamme paljon eri kulkuneuvoilla: autolla, junalla, laivalla ja lentäen. Milloin mikäkin on se paras vaihtoehto. Joten itse ajattelen matkakohdetta lähes aina yhdessä reitin kanssa. Miten sinne päästään? Kuinka monta siirtymää tarvitaan? Pitääkö lähteä keskellä yötä? Kuinka paljon matkatavaroita voi ottaa mukaan? Voiko matkan varrella pysähtyä?
Joskus matkanteko on vain pakollinen osuus ennen loman alkamista. Toisinaan se voi olla osa itse matkaa. Automatkan etuna on vapaus pysähtyä ja muuttaa suunnitelmia, mutta sekään ei sovi kaikille. Toiselle 700 kilometrin ajopäivä on täysin normaali, toiselle ajatuskin siitä kauhistuttaa.
Kannattaa siis arvioida matkaa oman perheen, ei niinkään kartan mittakaavassa.
Majoitus voi ratkaista koko loman onnistumisen
Hyvä matkakohde ja vääränlainen majoitus on yllättävän huono yhdistelmä.
Perheen kanssa matkustaessa majoituksella on usein suurempi merkitys kuin yksin tai kahden aikuisen voimin. Pienessä hotellihuoneessa yö tai pari voi sujua mainiosti, mutta jo viikon jälkeen seinät alkavat helposti tulla vastaan.
Meille oma tila ja jonkinlainen mahdollisuus valmistaa ruokaa ovat usein tärkeitä. Toiselle perheelle tärkeintä voi olla hotellin aamiainen, uima-allas tai se, ettei lomalla tarvitse koskeakaan tiskiharjaan.
Kannattaa miettiä ihan käytännön arkea. Tarvitaanko erillisiä makuutiloja? Pesukonetta? Keittiötä? Pysäköintipaikkaa? Ilmastointia? Parveketta tai pihaa? Onko tärkeämpää asua keskellä kaupunkia vai saada enemmän tilaa hieman keskustan ulkopuolelta?
Näitä asioita ei ehkä näy matkakuvissa, mutta juuri ne ratkaisevat usein sen, millaiseksi tavallinen lomapäivä muodostuu.
Viisivuotias ja viisitoistavuotias eivät tarvitse samaa lomaa
”Sopii lapsiperheille” on melko epämääräinen määritelmä. Minkä ikäisille lapsille? Millaiselle perheelle?
Pienen lapsen kanssa lyhyet etäisyydet, turvallinen ympäristö ja helppo päivärytmi voivat olla tärkeimpiä asioita. Kouluikäinen taitaa jo kaivata enemmän tekemistä ja elämyksiä. Teini taas ei hevin innostu lastenaltaasta tai maskottien vetämästä iltaohjelmasta, jos lainkaan.
Toisaalta teinin kanssa matkustaminen avaa aivan uusia mahdollisuuksia. Päivän aikana voi kävellä enemmän, museoissa viipyä pidempään ja ravintolaan lähteä myöhemmin illalla. Myös kohteita voi valita aivan eri tavalla.
Lasten kasvaessa olen huomannut yhden asian: perhematkasta tulee onnistuneempi, kun kaikkien ei tarvitse olla kiinnostuneita kaikesta. Riittää, että jokaisella on matkalla jotakin, mitä hän itse odottaa.
Älä katso vain lämpötilaa
Säätä tarkistaessa katse osuu helposti yhteen lukuun: päivälämpötilaan. Se kertoo kuitenkin yllättävän vähän siitä, miltä kohteessa oikeasti tuntuu.
Kolmekymmentä astetta meren rannalla ja kolmekymmentä astetta suurkaupungin betoniviidakossa ovat kaksi eri asiaa. Kuiva kuumuus ja korkea ilmankosteus tuntuvat erilaisilta. Tuuli voi tehdä helteestä miellyttävän tai viileästä päivästä epämukavan.
Myös sillä on merkitystä, mitä kohteessa on tarkoitus tehdä. Rantalomalla kuumuus kuuluu asiaan. Kaupunkilomalla sama lämpötila voi tehdä pitkistä kävelypäivistä raskaita.
Toisaalta mukavan lämpimän tuntuinen päivä eteläisessä kohteessa voi päättyä inhottavasti auringon polttamaan ihoon, jos ei muista suojautua kunnolla.
Entä jos sataa kolme päivää?
Kaupungissa se ei välttämättä haittaa kovin paljoa. Museoita, kahviloita ja muuta sisätekemistä löytyy. Pienessä rantakohteessa tilanne voi olla toinen.
Siksi ennen varaamista kannattaa tutkia muutakin kuin kuukauden keskimääräinen päivälämpötila.
Halpa matkakohde ei aina tarkoita halpaa lomaa
Matkan hintaa arvioidaan helposti katsomalla kahta suurta kulua: matkustamista ja majoitusta. Paikan päällä käytetty raha voi kuitenkin muuttaa laskelman kokonaan.
Paljonko maksaa ravintolassa syöminen? Entä pysäköinti? Julkinen liikenne? Museot, huvipuistot ja muut pääsyliput? Tarvitaanko vuokra-auto?
Perheen kohdalla pienetkin kulut kertautuvat nopeasti.
Siksi itse arvostan kohteita, joissa kaikkea tekemistä ei tarvitse ostaa erikseen. Uiminen, rannat, kävelyretket, puistot, kaupunkien tutkiminen ja omatoimiset päiväretket voivat täyttää suuren osan lomasta eivätkä rasita lompakkoa turhaan.
Joskus kalliilta vaikuttava kohde voi kokonaisuutena olla kohtuullinen. Joskus edullinen majoitus löytyy paikasta, jossa kaikki muu maksaa yllättävän paljon.
Koko loman hinta ratkaisee, ei hotellin yhden yön hinta.
Meille sopiva on tärkeämpi kuin kaikkien suosittelema
Matkakohteiden valinnassa on helppo lähteä muiden mielipiteiden perään. Tämä paikka on pakko nähdä. Tuo kaupunki ei sovi lapsille. Täällä pitää viettää vähintään viikko. Tuonne ei kannata mennä ilman autoa.
Suosituksista on hyötyä, mutta muiden perheiden kokemukset eivät ole käyttöohjeita.
Perheiden tavat, budjetit, kiinnostuksen kohteet ja jaksaminen ovat erilaisia. Myös sama perhe muuttuu vuosien varrella. Kohde, johon en olisi lähtenyt pienen lapsen kanssa, voi olla nyt erinomainen valinta. Ja paikka, joka oli joskus täydellinen, ei välttämättä enää tarjoa meille sitä, mitä matkalta etsimme.
Ennen varaamista kysyisin ainakin nämä kysymykset:
- Mikä matkustamisessa rasittaa meidän perhettämme eniten?
- Kuinka paljon siirtymisiä ja aikatauluja oikeasti jaksamme?
- Haluammeko paljon tekemistä vai aikaa olla ilman suunnitelmia?
- Millainen majoitus tekee arjestamme helppoa?
- Mitä teemme, jos sää on huono useamman päivän?
- Onko jokaiselle matkalle lähtijälle jotakin, mitä hän aidosti odottaa?
- Paljonko koko loma maksaa, kun mukaan lasketaan myös ruoka, liikkuminen ja tekeminen?
Täydellistä matkakohdetta tuskin löytyy. Onneksi ei tarvitsekaan.
Riittää, että löytää paikan, joka sopii juuri tämänhetkiselle perheelle, tämänhetkiseen elämäntilanteeseen ja tähän matkaan. Seuraavalla kerralla vastaus voi olla aivan toinen.
Miten valita matkakohde koko perheelle?
Refrenssit:
- Onnistunut perheloma Algarvessa
- Aurinkosuoja matkalla: Missä, milloin ja miten?
- Mikä matkalla toimii – ja mikä ei
- Autolla Euroopassa – Via Baltica
Miten valita matkakohde koko perheelle?
Discover more from Via Per Aspera Ad Astra
Subscribe to get the latest posts sent to your email.
Tuo on niin totta, halpa kohde ei tarkoita halpaa lomaa! All-inclusive -paketti voi olla edullinen, mutta kaikki ravintolat ja aktiviteetit 5km säteellä maksavat mansikoita tai kunnollisen joukkoliikenteen puuttuessa joutuu turvautumaan taksiin..
Onhan se niinkin, että all inclusive -hotelli voi sijaita sellaisessa korvessa, ettei sieltä pääse pois kuin helikopterilla – näin hieman liioitellen. Me pidämme paljon enemmän omatoimisista lomista, joilla saa mennä ja tulla omaan tahtiin ja viettää aikaa omassa rauhassa.
On siinä aina paljon pohdittavaa ja päätettävää, kun lähtee matkoille. All inclusivit on kokematta, mutta luulen ymmärtäväni niiden houkutuksen. Jos kävisimme viikon pituisilla matkoilla, niin voisihan se jollain kertaa olla kokeilun arvoinen. Kunhan lapsilla olisi oma huone, heh. Minulle loman yksi tärkeimmistä on hyvät yöunet. Niistä ei tässä iässä enää tingitä ja mitä vähemmän porukkaa samassa huoneessa, sen paremmat unet.
Aika harvoissa hotelleissa on varsinaisia perhehuoneita, joissa lapsille on oma erillinen huone, mutta niitä kyllä löytyy. Ainakin Tallink City Hotelissa Tallinnassa on tällaisia huoneita. Varmasti löytyy myös hotelleja, joissa voi yhdistää perhehuoneen ja all inclusive -palvelut.
En ole itsekään koskaan valinnut all inclusivea, vaikka olemme yöpyneet paikoissa, joissa se olisi ollut tarjolla. En vain kuulu niihin ihmisiin, jotka viihtyvät altaan reunalla päivästä toiseen. Useimmiten olemme koko porukalla aamusta iltaan jossain seikkailemassa, joten hotellin ruokapaketti jäisi meillä helposti vähälle käytölle.
No sehän se on. Jotenkin hankala ajatus, että söisi illasta toiseen samassa paikassa..
Joskus huvikseen olen katsellut hotellien huoneita loma-ajaksi ja toden totta, kunnollisia neljän hengen huoneita ei ”tunneta”. Tietenkin sitä tarjotaan mille on kysyntää ja ison huoneen hinta karkaa helposti käsistä.
Totta, ei sitä jaksa syödä päivästä toiseen samassa buffetissa. All inclusive -hotellissa taas tuntuu, että siellä pitäisi syödä kolme kertaa päivässä, tai muuten rahaa menee tavallaan hukkaan.
Niinpä, neljän hengen hotellihuoneet ovat usein aika ankeita. Mekin siirryimme jo vuosikymmeniä sitten yksityisiin asuntoihin silloin, kun lapset olivat mukana reissuissa. Niissä hinta-laatusuhde on paljon parempi, kun kyseessä on suurempi majoitus.
Tunnistan tästä jutusta niiiiiin monta asiaa. Olen huomannut, että ns. täydellinen matkakohde muuttuu muun muassa lasten kasvaessa. Se, mikä toimi taaperon kanssa, ei enää innosta teiniä – ja toisin päin. Toisaalta myös oma vanheneminen vaikuttaa jonkin verran matkakohteen ”täydellisyyteen” ja houkuttelevuuteen. Summa summarum: parasta on, kun jokaisella on lomalla jotain, mitä odottaa (pidän melko pitkälle suunnitelluista lomista). Silloin yleensä koko reissu onnistuu ihan kivasti.
Juuri näin – täydellinen matkakohde on aika liikkuva käsite ja muuttuu elämäntilanteen mukana. Lasten iällä on siinä iso merkitys, mutta kyllä omatkin mieltymykset ja jaksaminen muuttuvat vuosien mittaan. Meilläkin toimii parhaiten se, että jokaiselle löytyy matkalta ainakin jotakin omaa odotettavaa. Yleensä emme suunnittele matkat kovin tarkkaan, että jäisi tilaa myös pienille yllätyksille.
Olet osannut listata tärkeät mietinnän aiheet tosi hienosti. Me varasimme kerran lasten ollessa n. 10- ja 12-vuotiaita matkan jossa ajettiin omalla autolla määrättyyn kohteeseen. Valitsimme kohteeksi Italian ja paikan nimi oli Lido Adriano. Ajomatka sujui hienosti ja kaikki olivat tyytyväisiä. Kohteessa oli meillä huoneisto jossa keittiö ja muutenkin mahtavat tilat. Mutta kun sadetta jatkui ja jatkui päivä toisensa jälkeen, niin emme halunneet olla paikassa koko maksamaamme aikaa, vaan lähdimme kesken pois. Mitä opimme? Ainakin sen ettei Etelä-Euroopassa välttämättä vielä touko-kesäkuun vaihteessa ole aina aurinkoista ja lämmintä ja etteivät kaikki paikat välttämättä ole vielä silloin auki.
Se on totta, säälle ei voi mitään. Etelä-Euroopassa kesä jatkuu usein kesäkuun lopulta aina lokakuun puoliväliin saakka. Se, milloin kesä oikeastaan alkaa, riippuu paljon esimerkiksi meriveden lämpötilasta ja sateiden määrästä. Monissa Etelä-Euroopan maissa keskikesääkin juhlitaan vasta elokuussa.
Meillä eniten rasittaa tällä hetkellä se, että kaksi perheestä elää omaa elämää toisessa kaupungissa. Ainut lapsi taas aika vähän matkustelee enää meidän kanssa, eikä häntä pakoteta siihen. Haluaa hyödyntää ajan siihen, että saa olla sisarustensa kanssa.
Tällä hetkellä siis ainut ongelma on se, että ylipäänsä saadaan aikataulut sellaisiksi, että päästäisiin kaikki yhdessä perhelomalle jonnekin. Tällä hetkellä lomat kuitenkaan ei ole sopineet siihen.