Nouseva trendi – Slow Travel.
Mikä on Slow Travel ja miksi valitsisin yhden pidemmän loman monen lyhyen sijaan?
En kyllä itse keksinyt tätä termiä, vaan olen poiminut Tanjan Please Be Seated for Takeoff -blogista. Tuskin hänkään on konseptin keksijä, mutta vannoutunut seuraaja – kyllä.
Miksi puhun tässä Slow Travel -konseptista? Koska monille ajatus diginomadin elämästä on varsin vieras, jopa pelottava. Periaatteessa pitäisi olla niin, että diginomadi elää vailla vakituista osoitetta, suunnilleen kiertolaisen elämää, tekee työtä kahviloissa ja hotellihuoneissa, nukkuu missä sattuu ja syö matkalaukun päältä.
Käytännössä sellainen elämäntapa on erittäin harvinaista, ja suurin osa diginomadeista pysyy paikallaan kuukausia ja jopa vuosia. Heitä yhdistävät tekijät ovat paikkariippumaton työ ja seikkailunhalu.
Diginomadismia miedompi ilmiö on juuri Slow Travel. Jos elämäntilanne vain sallii, hidastettu matkustaminen on mainio tapa nähdä matkakohde syvemmältä, eri näkökulmista ja eri tilanteissa.
Sen lisäksi, että hitaasti edeten on mahdollisuus perehtyä paikan historiaan, nähtävyyksiin, kulttuuriin ja tapoihin, on aikaa tutustua paikallisiin ihmisiin. Toisten ihmisten kohtaaminen on asia jos mikään, joka vaatii pysähtymistä ja hetkessä elämistä.
Maailma näyttää aivan erilaiselta, jos on aikaa pysähtyä. On se tavallaan ristiriitaista neuvoa hidastamaan, kun matka-aikaa on rajoitetusti. Toisaalta näin säästyy myös aikamoiselta lomakrapulalta, jolloin kotiinpaluun jälkeen pitää oikein vetää henkeä päästäkseen takaisin työkuntoon.
Huomasin myös, että välillä lomalla tulee syötyä aivan liikaa. Toki ruoka maistuu, kun liikkuu jonkin verran enemmän kuin arjessa, maut ovat erilaisia kuin kotona, sekä ylisuuresta ravintola-annoksesta on noloa jättää puolet syömättä. Kyky nauttia uusien ruokien mauista tietoisesti on myös osa hidastetun matkustelun elämäntapaa.
Ymmärrän toki, että diginomadius sellaisenaan on ajatuksenakin monille mahdotonta. Käytännön asioitakaan ei pysty helposti järjestämään pitääkseen kuukausien pituista lomaa tai etätyöjaksoa. Sen takia voisi ajatella yhtä hieman pidempää lomaa muutaman lyhkäisen sijaan, että perillä ei tarvitse juosta tukka putkella ehtiäkseen nähdä kaikki pakolliset must see -kohteet. Joka tapauksessa mihinkään muuhun aikaa ei jää, eikä paikallisiin erikoisuuksiin keretä perehtymään.
Slow Travel trendinä nousee vielä senkin takia, että pidempi loma on huomattavasti ekologisempi vaihtoehto kuin monta pienempää. Myös hitaampia matkustustapoja voi käyttää hyväkseen.
Slow Travel on myös mahdollisuus kokeilla diginomadin elämää turvallisesti. Kuka tietää, voi olla, että se houkuttaa loppujen lopuksi tielleen?
Nouseva trendi – Slow Travel.
Referenssit:
Itse myös vallitsen aina pidemmän lomailun kun lähden Krakovaan. Muutoin meillä on aika paljon niitä lyhyitä visiittejä. Tosin moni kohde on jäänyt kiinnostamaan sen verran paljon, että ollaan suunniteltu pidempiä käyntejä tulevaisuudessa.
Itsellä elanto ei vielä tällä hetkellä tule kokonaan sellaisista töistä, joita on mahdollista tehdä etänä. Mutta menen ja pyrin koko ajan sitä kohti, että diginomadin elämä olisi mahdollista. 🙂
En kuitenkaan tiedä, miten haluaisin todellisuudessa toimia, jos olisin töiden puolesta paikkariippumaton. Yhtälössähän on tietenkin myös puolisoni, jolla on sanansa sanottavana tähän asiaan.
Luulen, että kiertelisimme Kreikan saaria, mannerta ja muuta Eurooppaa, hieman hitaammassa tahdissa kuitenkin kuin nyt, kun matkat ovat lomailua. En usko, että päättäisimme pysähtyä jonnekin viikoiksi saati kuukausiksi ottamaan selvä, onko se paikka meitä varten. Meidän tyylimme on ennemminkin se, että jäisimme vasta sitten, jos joku tuntuu lyhyemmän visiitin perusteella hyvältä.
Matkailuni perustuu tällä hetkellä osittain juuri siihen, että löytäisi sen paikan, joka tuntuu juuri oikealta, ja jossa haluaisi olla pidempään.
Joskus näin käy, että jokin tietty paikka lumoaa niin, että sinne tekee mieli jäädä. Mulle kävi niin pienen Gozon saaren kanssa. Kartalla se näyttää olemattomalta kiviltä, mutta sen sisu ja kauneus ovat vertaansa vailla.
Me matkaamme usein 4-5 viikkoa kerrallaan. Tosin emme matkusta slow travel -tyylisesti, vaan kaukokohteisiin matkatessa kaukolentoja ei mielellään lennä lyhyen lomareissun vuoksi. Kuvaamallasi matkustustyylillä varmasti saa hyvän käsityksen kohteesta, kun viettää siellä kiireettömästi aikaa paikallisuuksiin tutustuen.
Pääseehän 4-5 viikon aikana tutustumaan kohteeseen kunnolla, tai jopa moneen kohteeseen. Enpä juuri usko (ei sellaista fiilistä ainakaan blogistanne välittynyt), että matkustaisitte perus-turre tyylillä: Kaikki pakolliset turistipaikat juosten käyty läpi ja kotiin 😂.
Ihan paras reissu oli se, kun olin lasten kanssa kuukauden Espanjassa! Oli ihanaa olla rauhassa, kokkailla ruokaa paikallisen marketin antimista, pitää rantapäiviä ja seikkailla uudessa ympäristössä. Poissa oli kokonaan se viikon loman paine nähdä ja kokea kaikki mahdollinen lyhyessä ajassa. Hitaan matkustelun konseptia voi mielestäni soveltaa myös siten, että menee monta kertaa samaan paikkaan, koska viikon aikana oikeastaan vasta tutustuu paikkaan, joten seuraaville reissuille jää paljon nähtävää. Ennen ihmettelin keski -ikäisten ihmisten halua mennä aina samaan kohteeseen, pidin sitä kalkkisten touhuna! Nykyään alan ymmärtää mistä siinä on kyse ;D
Kiitos taas linkityksistä, Nadine! ❤️
Juu, kyllä tuo slow travel ja myös slow tourism ovat ihan yleistermejä, jotka viittaavat hitaasti matkustamiseen.
Blogini slogan ”slow food & slow travel” yhdistää ne meille tärkeimmät asiat, eli pieteetillä lähiaineksista valmistetun paikallisen ruuan, sekä tapamme matkustaa hitaasti. Pysähtyä kuukausiksi yhteen paikkaan elämään samoin kuin paikalliset. En edes pystyisi keskittymään kirjoittamiseen kahviloissa, joten asunnon vuokraaminen on ykkösvaihtoehto.
Mielenkiintoinen juttu, kiitos! Ihailen myös kuviasi. Ihan kuin pääsisi hetkeksi pois arjestaan.
Kiitoksia!
Kiva huomata, että on jotain tehnyt oikein vuosien aikana ;). Suurin osa lomistamme on ollut useamman viikon pituisia ja toteutuu kerran vuodessa. Kun pysähtyy pidemmäksi aikaa valittuun kohteeseen, niin saattaa saada paljon enemmän maasta ja kulttuurista irti. Muistaa myös käyttää pienyrittäjien palveluita, pois isoista hotelleista, niin jää eurot oikeasti paikkakunnalle. Toki ymmärrän, että kaikille pidempi irtiotto arjesta ei ole mahdollista. Mutta onpa heitäkin joille se voisi olla… Hyvä postaus tästä aiheesta!
Kiitos!
Usein pidempi lomajakso on todellakin vain järjestelykysymys. Erityisesti tämän päivän teknologian tasolla.