Onko minimalismi yhtä kuin värittömyys ja muodottomuus?

Minimalismin värit ja muodot

Silloin, kun asiaa tutkii vain pinnallisesti, väri ja muoto näyttävät olevan kirosanoja minimalismiaatteessa. Onko asia oikeasti niin mustavalkoinen?

Väri

Minimalismi värit ja muodot - värit

Minimalismin tulkinnoissa tuntuu olevan suuria eroja siinä, miltä minimalismin kuuluu näyttää. Itsekin vuosia olen luullut, että minimalismin aate ei siedä värejä tai käyriä linjoja. Niin sisustuksessa kuin pukeutumisessa. Eikä missään tapauksessa kuoseja.    

Minimalismin värittömyydellä on yhteyttä siihen ajatukseen, että värit vaikuttavat meihin eri tavalla. Musta, valkoinen eivätkä niiden välimaastossa olevat harmaan sävyt ole värejä, jos nyt oikeaoppisesti katsotaan. Ne sisältävät paletin kokonaisuudessaan, mutta itse ovat omalla tavallaan neutraaleja. Musta ja valkoinen yhdistetään tiettyihin käsitteisiin, mutta ei tunneperäiseen värioppiin. Sillä tavalla mustavalkoinen skaala antaa tilaa tuoda esille omia ajatuksia ja tuntemuksia, siellä missä väriloisto dominoi ja aiheuttaa sisäisen myrskyn. 

Eri ihmiset reagoivat värien määrään ja intensiivisyyteen eri tavalla ja eri voimakkuudella. Sen takia sisäiselle minimalistille riittää piristeeksi yksi turkoosi tyyny tai viherkasvi, ja maksimalistin pää vaatii kolme-neljä väriä yhtä aikaa, että ajatukset lähtevät liikkeelle. 

Suurin osa ihmisistä sijoittuu jonnekin välimaastoon. Värien sietokykyyn vaikuttaa kasvuympäristö, henkilökohtaiset ominaisuudet sekä elämäntilanne. Eri elämänvaiheissa ihminen voi olla kiinnostunut eri väreistä ja sävyistä. 

Huomasin sen myös itsestäni. Erityisesti pukeutumisessa minulla oli erilaiset vaiheet: täydestä mustasta villiin väriloistoon. Sisustukseen harvoin pääsin vaikuttamaan niin paljon, että se olisi viimeisen päälle omaan makuuni.

Muoto

Minimalismi värit ja muodot - sisustus

Minimalistista pukeutumista mainostetaan meille pelkistettynä sekä värin ja muodon että räätälöinnin osalta. Välillä tuntuu siltä, että minimalistin oletetaan laskevan ompeleiden määrää eikä se saa ylittää kolmea. 

Minulle vaatteissani väriä tärkeämpi on istuvuus. Se on tähän mennessä ollut minulle kompastuskivi. Muodottomuus ja räätälöinnin puute häiritsee minua. Vaatteessa ei tarvitse olla ylimääräisiä krumeluureja, mutta muotoonommeltu se saa olla.

Roikkuvia helmoja yritetään kesyttää vöillä, tunkemalla ne housujen sisään tai solmimalla. Kuvassa sellainen asukokonaisuus voi näyttää hyvältä. Todellisessa elämässä se hajoilee pitkin päivää. Se mielestäni sotii minimalismin periaatteen kanssa: aika ja vaiva, joka tuhrautuu korjailuun, on täysin hukkaan heitettyä.

Minusta muotoilussa saa käyttää muotoviivainta ja vaatteissa sisäommelta. Se, että vaatteen voi unohtaa päälle, on sekin minimalsimin piirre.

Teorian ja praktiikan yhdistäminen  

Diginomadit ja minimalismi

Edellisvuonna, kun aloitin Ekologisuus arkipäivässä – projektini, sekä viimeaikaisen Minimalismihaasteen puitteissa munulle tuli vastaan muutama käytännöllinen haaste. En saanut niitä kaikkia ratkaistuksi, joten kaikki vinkit ovat tervetulleita.

Pukeutuminen

Mitä ihmettä teen, kun tarvitsen jonkin tietyn vaatekappaleen eikä sitä löydy kaupasta kirveelläkään? Kaupoissa kierrellessä tai nettiputiikkeja kolutessa vastaan tulee paljon muuta kivaa, jonka voisi ihan hyvin ostaa, mutta juuri nyt ihan kuin ei tarvitsisi, mutta juuri sitä etsittyä ei ole.

Toinen ongelma on istuvuus. Suurin osa Suomessa ja Virossa myydyistä vaatteista ei istu minulle, olen aivan liian lyhyt siihen. Pystyn ostamaan vaatteita edullisesti Puolasta, Italiasta tai Kiinasta. Eli periaatteessa, minun pitää ostaa koko garderobi matkoilla. Niin, ei, niistä maista vaatteita saa Suomeen/Viroon/Maltalle postitse. 

Olen tehnyt niinkin, että olen laatinut valmiiksi listoja, mitä kenellekin perheenjäsenille pitää ostaa Puolasta. Se toki edellytti, että tiesin entuudestaan, mitä mikäkin kauppa tarjoaa. Tällainen toimintatapa vaatii kurinalaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Listalla pysyminen on välillä vaikeaa, mutta hyvin harvoin on käynyt niin, että jokin palikka olisi jäänyt löytymättä. Jos jokin asia unohtui listasta, niin se oli sitten siirtynyt seuraavan vuoden ostoslistalle. 

Ei, en suostu ostamaan kotimaista muotia, koska niissä vaatteissa näytän siltä kuin mulla olisi aina varalaskuvarjo mukana tai yritän salakujettaa oluttunnyriä festareille.

Niin, siinä tapauksessa, että jokin vaatekappale hajoaa kaikkein kinkkisimmällä hetkellä ja olet juuri silloin väärässä maassa? Luonnollisesti tämä ainoa kappale lajissaan, jonka omistat? Mitä sitten?

Omassa tapauksessani kaikkein katastrofaalisin tilanne on kenkien ja rintaliivien suhteen. Kumpaakaan lajia ei myydä ihan joka paikassa. On maita, joissa näitä kokoja ei saa lainkaan. 

Vaatehuolto

Miten ihmeessä kuuluu toimia, jos jokin vaate vaatii huoltoa/pesua, eikä ole mitään korvaavaa? Erikoisesti lapsiperheissä haaste voi olla varsin vaikea. Eihän lasta voi päästä hoitoon tai kouluun rikkinäisessä, likaisessa tai kosteassa vaatteessa. 

Olisi kiva kuulla miten minimalistinen vaatehuolto toimii, jos omistaa vaatteita varsin rajoitetusti. Minulle se on edelleen päänvaivana. Jos pyykkejä on vähän, niin niitä ei riitä täyttämään pesukonetta tarpeeksi usein. Jos pesee puolikkaita koneita, niin se sotii ekoperiaatteen kanssa. Käsinpesu on sitäkin pahempi pahe. 

Jos ainoat kengät ovat kastuneet, niin se on täydellinen katastrofi. Niin, tiedän, ne kumisaappaat. Olen omistanut kaksikin paria, mutta myin kaikki pois, koska tarvitsen niitä harvemmin kuin kerran vuodessa. Pojan lenkkarit jouduin föönaamaan viime talvena, kun hän joutuin kaatosateeseen koulumatkalla. Se on ainoa syy, miksi omistan föönin. 

Korjauttaminen

Olen törmännyt myös siihen ongelmaan, ettei vaatteiden ja asusteiden korjauttaminen ole kovin helppoa. Kädentaito on uhanalainen vara nykymaailmassa. Ammattitaitoinen ompelija, räätäli tai suutari on löytö. 

Suomessa ainoa edelleen pystyssä oleva palvelupiste, jonka voin hyvällä omallatunnolla suositella, on Skanssin suutari. Ompelija, jolla korjautin vaatteitani, lopetti jo vuosia sitten. Kosmetologini lähti töihin lastentarhaan. Tallinnassa olen jahdannut yhtä ja samaa suutaria hänen kaikille työpaikoilleen. Monia asioita ei kerta kaikkiaan pysty suorittamaan itse, ehkä ei tarvitsekaan. 

Katsojan silmissä

Diginomadit ja minimalismi

Pikkuhiljaa huomasin, että kaikista minimalismin tulkinnoista ja koulukunnista pitää valita itselleen sopiva, koska muuten minimalismi ei koskaan tule tuntumaan omaksi. Asia ei ole koruttomuudessa, vaan harmoniassa. Harmonia syntyy kuitenkin pään sisällä eikä ulkona, eli tässäkin kohdassa kauneus on katsojan silmissä. 

Joidenkin ihmisten onnistui luomaan sellaisia esineitä, joiden kauneus iskee monien silmään. He ovat sitten menestyneitä muotoilijoita ja suunnittelijoita. Joskus kauneus on äärimmäisessä käytännöllisyydessä.

On ihme, miten eri tavalla ihmiset näkevät maailman. Värien ja kuosien yhdistäminen on erikoinen lahja. Sen kai voi oppia jossain määrin, mutta jotenkin tuntuu, ettei se ole kovin helppoa. No joo, musta ja valkoinen sopii yhteen mainiosti. 

PS Riina, olisi tosi kiva lukea kokemuksistasi vaatehuollosta minimalistisessa lapsiperheessä. (Ihana maatuska).  

PSS Tanja, miten hoidat vaateostokset? Jos tarvitset tietyn vaatteen/asusteen, miten tiedät, mistä sen löytää? (Minimaattori).

Minimalismin värit ja muodot

Referenssit:

Minimalismin värit ja muodot

Minimalismin värit ja muodot

Vastaa