Säästövinkit kokeilussa: Kannattaako nähdä vaivaa?

Säästövinkit kokeilussa

Olen lukenut ja kokeillut monia säästökonsteja viimeisen 2 vuoden aikana Ekologisuus Arkipäivässä -projektini yhteydessä. Minua kiinnosti, mikä oikeasti toimii, mikä ei ja mikä auttaa minua saavuttamaan omia päämääriä. Mielellään sekä säästämisessä että ekologisuudessa. Aina nämä kaksi asiaa ei onnistu nappaamaan yhtä aikaa. 

Tässä muutama yleisesti esiintyvä säästövinkki, joita olen kokeillut. 

Tämä on fiksu neuvo. Olen itsekin tehnyt samaa vuosia. Mustaa valkoisella, yhteen laskettuna, luvut näyttävät karun totuuden. Silloin on helpompi paikallistaa ne kohdat, joissa voi säästää.
Onnistumisprosentti on 70%.
Miksi niin matala? Koska omista, turhistakin tavoista on aika vaikeaa oppia. Siihen tarvitaan tahdonvoimaa.

Tämä on varsin järkevä neuvo. Säästöä siitä ei synny kovin paljoa kukkaroon, mutta turhaa niitä pennejä silti on pois heittää. Suurin hyöty on ekologisuudelle. 

Niin hassua kuin se onkin, kaupan kestokasseja olen ostanut ensimmäistä kertaa Puolasta, jolloin Suomessa kukaan ei vielä niitä keksinyt. Oliko se vuosi 2004? En ole sen jälkeen käyttänytkään mitään muuta kuin kestokasseja. Yksi hyvä kestokassi (hinta n. 1€/kpl) kestää jokapäiväisessä käytössä monta vuotta. Kestokassi on kätevämpi silläkin saralla, että se kestää enemmän painoa. Ei ole mitään sen ärsyttävämpää kuin hajoileva muovikassi. Ja tukeva kahva ei painu ihon sisään. 

Onnistumisprosentti on 99%.

Hätätilanteita varten minulla on muutama pieni kokoontaitettava kestokassi (niitä myy ainakin Prisma, Rimi ja Pakendikeskus, 1-1.5€/kpl), jos kauppaan joutuu extempore. Niitä on autossa, käsilaukussa, pyörälaukussa, matkatavaroissa… Yksi hyvä kassi kestää 2-3 vuotta vähäisessä käytössä. Kovemmassa käytössä se on varmaan vajaa vuosi. Mutta kätevä kapistus.

Niin, meidän perheessä maitoja ja leipiä ei täydennetä joka toinen päivä lähikaupasta, jos kauppaan ei pääse kävellen tai pyöräillen järkevässä ajassa. Enkä nyt lähde kaatosateessa mihinkään tarpomaan. Meillä on yleensä ollut kaksi jääkaappia, jos asuimme omakotitalossa keskellä metsää. Kerran viikossa hyvin suunniteltu kauppareissu riittää. Nyt kaupunkialueella asuessamme käymme isommassa marketissa kerran 7-10 päivässä, mutta hedelmiä, maitoa ja jotain pientä saa lähikaupasta, joka on suunnilleen 7 min kävelymatkan päässä. Se on mukava iltalenkki, jos ei tarvitse raahata sieltä kilopaupalla tavaraa. Läheskään joka viikko ei tarvitse lähikauppaan edes turvautua.

Tämä on hassu neuvo, jonka olen dumpannut vuosia sitten. Meillä on toki omat rutiinit kaupassa. Säästääksemme aikaa ja vaivaa käymme aina samassa ruokakaupassa, jossa hyllypaikat ovat entisestään tuttuja. Lähdemme yleensä jokainen eri suuntaan, joskus meillä on myös jokaisella oma kärry mukana. Jokaisella perheenjäsenellä on tavallaan oma ostoslista, oma osa-alue, minkä hän toteuttaa. Ruoat suunnitellaan vasta kaupassa sen mukaan, mikä on tänään tarjouksessa.  

Onnistumisprosentti 85%.

Jos valmista menua on helpompaa suunnitella jo ennen kuin lähdetään kotoa, voi tarkistaa netistä voimassaolevia tarjouksia. Suurin osa kaupoista julkaisevat ne omilla sivuillaan. Valmisteluihin menee jonkun aikaa, mutta se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Ottaen huomioon, että ruoka ja päivittäistavarat ovat talouden suurimpia menoeriä, niin säästöä kertyy vuodessa runsaasti. 

Joskus olen laskenut, että 10-25% ruokamenoista pääsee säästämään sillä tavalla. Tilastojen mukaan tavallinen lapsiperhe jättää ruokakauppaan vuodessa liki 10 000 euroa.

Tämä on kyllä hyvä neuvo. Tietysti ensin olisi pitänyt aloittaa tupakointi. Tupakointi on todistetusti haitallista terveydelle, samalla kun eurot hupenee kirjaimellisesti savuna ilmaan. Tupakointi on haitaksi myös ympäristölle ja ympärillä oleville ihmisille. Myös passiivinen tupakointi altistaa lapsia erilaisille hengitysteiden taudeille sekä kasvuhäiriöille. 

Tupakoinnin lopettaminen harvoin onnistuu ilman tuskaa, mutta se ilmiselvästi kannattaa, vaikka itse lopettaminen voi hetkellisesti nostaa kuluja. Mitä tupakoiminen nykyään maksaa? Jotain 3000€ vuodessa kuulemma pelkkiä savukkeita, siihen pitäisi vielä lisätä korkeampia hammaslääkärin kuluja sekä tiuhempia lääkärikäyntejä ja syöpäriskin kasvu. 

Minulla on vaikea sanoa, miten paljon alkoholin käyttö maksaa Suomessa. Kun itse en käytä, en tiedä. Tilastojen mukaan alkoholia menee yli 9 L per asukas (yli 15v), mikä tekee liki 700 euroa vuodessa koskenkorvassa laskettuna. Jos juoman alkoholi maksaa suhteessa enemmän, niin säästö kasvaisi geometrisessa propotiossa kulutuksen vähentämistä vastaan. 

Se on toki jokaisen oma asia, käyttääkö vai ei, mutta ilmiselvästi överit on aina haitaksi. 

Se on kaksipiippuinen neuvo. Onnistumisprosentti on 5-75%. Se riippuu talouden koosta, työpaikan kulttuurista ja muista pikkuseikoista. 

Perheellisen ihmisen, joka muutenkin kokkaa kotona paljon ja kenen työpaikassa syödään joko jokainen eri aikaan tai muutenkin on tapana syödä omat eväät taukotilassa, on ilman muuta kannattavaa tuoda omat eväät töihin. 

Ihminen, joka asuu yksin, joutuu muutenkin maksamaan kaikista ruokatarvikkeista enemmän (jos ostaa vähemmän kerralla) tai sitten pitää ostaa perhepaketti ja syödä samaa ruokaa koko viikon kolme kertaa päivässä (mukaan lukien tuo työpaikkalounaan).  

Vielä yksi kompastuskivi on työpaikan luonastottumukset. Jos muu porukka syö aina ruokalassa, mutta itse joutuu popsimaan lounansa yksin toimistossa, niin tilanne on vaikea.

Yksin asuva saattaa säästää lounaskuluja n. 2500€ vuodessa. Oletuksena, että hän kokkaa kotona päivittäin. Harva yksinasuva tosin jaksaa tehdä ruokaa kotona aivan joka päivä, on parempaakin tekemistä. Tunnen tapauksia, joissa Helsingin keskustassa asuva kaverini teki ruokaa suunnilleen vain vieraille, vaikka hän on itse asiassa tosi hyvä kokki. Lähikaupasta ei saanut kovin laadukkaita eikä millään tavalla edullisia ruokatarvikkeita, isoon markettiin hän pääsi aniharvoin autottomana, eikä ihan vaan itselleen ruoan tekeminen kiinnostanut kovin paljoa. 

Toki, silloin kun on ihan pakko säästää jostain, niin 5-10€ päivässä on iso raha, josta pienellä panostuksella pystyy nipistämään. 

“Parturoi itse omat ja lasten hiukset niin säästät pitkän pennin”

Tuota niin, kampaajalla ja parturissa käyntien sekä muiden palveluiden käytön vähentäminen on yksi yleisimpiä neuvoja, joita itse vastustan kovasti. Toki, jos haluaa mennä au-naturel sekä itse että lapset, niin miksipä ei. Silloin sekä itsellä että lapsilla (molempia sukupuolta) tulisi olemaan pitkät käsittelemättömät hiukset tai siilitukka, koska mistään muusta leikkauksesta amatööri ei yleensä selviä. Muuten, pelkät ammattikäyttöön tarkoitetut parturisakset maksavat 100-500€.

Sama koskee muiden hyvinvointi- ja kauneuspalveluiden käyttämistä. Jos omaan naamaan vielä pysty tekemään jotain (aparaattikosmetologia on tietty pois pelistä), niin koita sitten opetella itsehierontaa. Erityisesti selän puolella.

Onnistumisen prosentti on 0-25%.

En oikein suosittele muuta kuin ylläpitää hiuksia kotona niin, että kampaajakäyntejä voisi hieman harventaa. Ostaa mahdollisimman laadukkaita kosmetiikkatuotteita, että kosmetologilla olisi vähemmän työtä. 

Lapsen hiukset voi antaa leikata opiskelijalle, jos lapsi ei ole kovin pieni ja pystyy olemaan paikallaan vaaditun ajan. Harjoittelijan työ on yleensä edullisempaa, eikä jälki ole välttämättä sen huonompi kuin mestarilla, mutta se on aina hitaampaa. Joten kärsivällisyyttä peliin.

Laatuun panostamisesta olen kyllä aivan samaa mieltä. Huonolaatuiset ostokset eivät kannata missään tapauksessa. 

Paitsi laatu ja laatu voi olla ihan eri asia. Panosta oikeasti laatuun eikä tunnettuun merkkiin tai brändiin. Tämä vinkki vaatii paneutumista, mutta se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Tästä tarkemmin: Säästövinkkejä, jotka nostavat elämänlaatua. 

Onnistumisen prosentti on 95%. 5% voi silti mennä pieleen syystä tai toisesta. Kaikki mikä kimaltaa, ei ole kultaa. 

Tämän vinkin avulla pystyy säästämään paljon rahaa, mutta varsin tylsää se on. Säästökuuriin kannattaa ryhtyä silloin, kun jokin tapa on budjetille erittäin haitaksi. Se voi olla jokapäiväinen latte, johon ei ole varaa (100€/kk) tai leivos, joka jää vyötärölle ikiajoiksi. 

Sanoisin, että noin 75% pystyy toteuttamaan. Eikä kieltäytymisen edes tarvitse olla täydellistä, jos on varaa kuluttaa muutama kymppi kuukaudessa ulkona syömiseen.  

Miten ulkona syömisen voi järkeistää? 

Kotikaupungissa voi yrittää olla säästäväinen ja ottaa eväät mukaan puistoon, rannalle tai leikkipaikalle. Omissa nurkissa on myös helpompaa tietää, missä sijaitsevat ne kaikkein hinta-laatusuhteeltaan parhaimmat paikat. 

Monen sadan euron juhlaillalliset huippuravintoloissa voi jättää niihin hetkiin, jotka ovat elämässä ainutlaatuisia. 

Kotimaassa matkustaessa perheen kannattaa suunnistaa huoltoasemien ruokaloihin. Ne ovat yleensä laadukkaampia kuin pikaruokalat (Hesburger tai McDonalds), mutta huomattavasti edullisempia ja nopeampia asioida kuin a la carte. Huoltoasemilla on usein vierekkäin ruokaravintolan ja hampparipaikan tiski. Tekee pahaa katsoa kun topakka äiti vie nälkäisen perheensä Hesen tiskille, kun vierestä saisi terveellistä, oikeaa ruokaa salaattipöydän kera.

Ulkomailla syödä kannattaa turistirysän ulkopuolella. Yleensä riittää, että siirryt pari kilometriä sivuun pääkadulta tai päänähtävyydeltä. Kaikkein edullisin hintataso on yleensä ostareiden ruokamaailmoissa (Food Garden). Niitä on nykyään joka maailman kolkassa. En nyt edes muista, missä ei olisi (en ole vielä käynyt kaikissa 195 maassa). 

Hyvät ruokapaikat erottaa siitä, että ne ovat täynnä paikallista väkeä. 

Ajatus ilmaisista, puhtaista ja luonnollisista herkuista on kiva. Toki, jos metsää sattuu olemaan lähellä. Niin, vielä pitää olettaa, että niitä marjoja ja sieniä siellä metsässä on (tänä vuonna).

Tätä säästövinkkiä pitää toteuttaa enemmän liikunnan kannalta. Jos saaliin oletetusta hinnasta vähentää kuljetuksen kustannukset (yleensä sinne metsään mennään omalla autolla) sekä aika, mitä siihen on kulunut (yleensä koko päivä), niin siinä se säästö onkin.

Tätä vinkkiä kannattaa käyttää, jos metsä on oikeasti varsin lähellä, tykkäät itse hommasta, haluat viettää päivän metsässä koko perheen voimin, tiedät, missä niitä metsän antimia kasvaa parhaillaan. 

Onnistumisprosentti noin 50%.

Miten olen onnistumisprosenttia parannellut itse? Kävimme metsässä silloin, kun se oli joko suoraan takapihalla (Paimiossa) tai helpon pyörämatkan päässä (Tallinnassa). En muista, että mitään olisi tullut kotiin asti, kaikki saalis syötiin yleensä paikan päällä. Paimiossa saattoi olla niin paljon mustikoita, että riitti piirakkaan. Poika tykkää erityisesti metsämansikoista, niin niitä ei koskaan ollut liikaa. Metsäpäivän pystyi yhdistämään kivasti rantapäivään esim. Kaberneemellä tai Piritalla.

Kyllä se kannattaa, paitsi pitää muista lukea pientä tekstiä ja varmistaa, mitä palvelu oikein sisältää. 

Muutama euro on mahdollista säästää. 

Onnistumisprosentti on 65%. 

Sähkösopimuksissa on varmaan kaikkein suurin ero. Omalla sähkösopimuksella on myös mahdollista vaikuttaa ympäristöasioihin. Siinä on jokaisen oma asia, päättääkö edullisuuden tai vaikkapa ekologisuuden puolesta.

Vakuutuksissa on myös eroja. Vakuutuksia on kaikkein vaikein verrata, koska se on ihan kuin tahallaan tehty monimutkaiseksi. Vakuutusten sisällössä voi olla eroja, oli sitten kyse auto-, terveys- tai matkavakuutuksesta. Myös keskittämisestä palkitaan alennuksilla, joten jos otat paljon vakuutuksia, siinäkin voi olla säästöä. Vakuutusasioissa neuvoisin valita sen, mikä vastaa parhaiten omia tarpeita, eikä suinkaan edullisin. Se halvin vaihtoehto ei ole se edullisin korvaustapauksen sattuessa. 

Puhelinliittymät ovat kaikkein helpoin verrattava, koska jokainen tietää ihan hyvin, mitä tarvitsee, missä ja milloin ja mitä liittymä sisältää. Liittymä pitää valita tarpeen perusteella, niin sen jälkeen voi verrata samantapaista liittymää kaikilla operaattoreilla. Erot ovat yllättävän pieniä itse asiassa. 

Mihin kannattaa tarttua, on sisäänheittotarjouksia, joita kaikki yllämainitut toimijat laskevat välillä markkinoille. Yleensä muihin verrattuna tosi edullinen tarjous, joka kielii aggressiivisesta tavasta lohkaista itselle lisää markkinaosuutta. Lue sopimukset tarkkaan joka tapauksessa.

Itse olen vaihtanut viime kerran meidän kaikki puhelinliittymät uudelle operaattorille, koska he tarjosivat puolet halvempia palveluita. Diili oli varsin hyvä jopa nyt 2 vuotta myöhemmin, vaikka kaikki hinnat laskivat jokseenkin samalle tasolle siinä ajassa. Olen kuitenkin kerennyt nauttimaan varsin edullisesta tarjouksesta, erinomaisesta palvelusta ja kylkiäisistä sen aikana. 

Tässä on järkeä. Niin kauan, että oma palkka ylittää jotain 50€/tunti. Silloin kannattaa jo harkita. Mutta täällä käyrän keskiosassa kaikki oman käden jälki on vielä kotiinpäin. Silti, jossakin menee kannattavuuden raja.

Onnistumisprosentti on 75%.  

Tähän vinkkiin pitää suhtautua kuin työhön. Itselleen pitää valita ne tehtävät, joita pystyy suorittamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti: simppelit ja nopeat arkiruoat, perussämpylät. Leivonta, säilöntä ja muut krumeluurit on kivaa harrastusta silloin, kun on runsaasti aikaa panostaa lopputulokseen. Yhden juhlakakun valmistamiseen menee 3-4 tuntia ja pienikin virhe voi tuhota koko projektin. 

Tässä on sallittua pieni fuskaaminen: lihaa voi ostaa kaupasta valmiiksi jauhettuna, kanaa – valmiiksi marinoituna (jos marinadissa ei ole mitään sellaista, mille perhe on allerginen), lehtitaikinaa – pakastettuna, vihannekset – pussitettuna. Alusta asti kaikki itse tehtynä on täyspäiväistä työtä, josta ei vain makseta palkkaa.

Kuntosalijäsenyys, Netflix & Co, Beautyboxit (yms): en voi ottaa kantaa, koska en koskaan ole sortunut siihen. Kuntosaliin olen ostanut sarjalippuja, jos se tuli edullisemmaksi kuin kertakäynti, TV-ohjelmisto tulee nykyään kylkiäisenä nettipaketin kanssa, testereitä saa ilmaiseksikin pyydettäessä, kun ostaa kempsuja. 

Kuukausilehtejä olen tilannut vain siinä määrin, mitä luin. En enää tilaa niitäkään. Tiedän hyvin, etten ehdi lukea/kuunnella/käyttää mitään palvelua edes sen kuukausimaksun edestä, joten en sorru. 

Näen tässä neuvossa toki järkeä: turha maksaa sellaisesta, jota ei käytä. Jos vielä muistat, mitä kaikkea olet tilannut, mietti, tarvitsetko niitä.

Tulisin hulluksi ilman autoa. Helsingin keskusta on varmaan ainoa paikka Suomessa, jossa pärjää ilman omaa kulkuneuvoa. Parin tunnin kauppareissu fillareilla on kiva lämpimänä kesäpäivänä, kun parempaakaan tekemistä ei ole. En minä nyt ole ihan varma, onko se yhtä kivaa marraskuisessa loskassa tai hyisessä pakkasessa. 

Onnistumisprosentti on 20%.

Suomessakin suurimpien kaupunkien keskustoissa autottomana voi pärjätä jo varsin hyvin. Erikoisesti jos työpaikka sijaitsee strategisesti hyvän julkisliikenteen yhteyden päässä. 

Polkupyörään voi hankkia talvirenkaat.

Elämää helpottaa myös kauppakassipalvelut, lämpimien ruokien kotiinkuljetukset, ruokaboxi yms. Näiden palveluiden heikkous on edelleen se, ettei palveluja toimiteta ihan joka paikkaan (ei ainakaan mihinkään korpeen) eikä kovin edullisiksi niitä voi sanoa. 

Voi myös heittäytyä etätyöläiseksi, jos työ ja työnantaja sallii sellaiset järjestelyt. Se ainakin auttaa säästämään autoilun kuluissa. 

Auton omistaminen Suomessa on aika kallista. Amortisaatio (auton arvon alennus) sekä vakuutukset ja huollot maksavat helposti 5000-6000€/v. Halvempi auto ja huonommat vakuutukset ovat suurempi riski joutua maksumieheksi, jos menopeli hajoaa.

Sepä on törkeä neuvo. 

Onnistumisprosentti on 5%.

Jos nuori opiskelija, jonka oma budjetti ei veny kuin nuudeleihin, käy syömässä kotona välillä, niin sen vielä ymmärrän. Mutta normaalin, työssäkäyvän ihmisen yksipuolinen ruokakyläily toisten luona kuulostaa jo varsin oudolta. Jos tähän käytäntöön ei kuulu vastavuoroisuutta, ystäväpiiri harvenee nopeasti. 

Toki, ystäväpiirissä pääsee säästämään sillä tavalla, että syödään vuorotellen jokaisen kotona ravintolan sijaan. Lukuja on vaikea antaa, mutta ilmiselvää, että näin pystyy säästämään ravintolakuluissa.

Eli tämän neuvon muotoilisin niin, että “Pyytäkää ystäviä kahville kotiin, eikä kahvilaan”. Silloin tässä olisi järkeä ja säästöä kertyisi. 

Tämän olen keksinyt ihan itse. Jos tahdonvoimaa riittää, jätä kauppaan kaikki ostokset, jotka periaatteessa luokitellaan elintarvikkeiksi, mutta eivät ole elimistölle hyväksi niiden köyhän ravintosisällön takia: limsat, karkit, makeiset. Ne ovat myös tyhjiä kaloreita, jotka eivät poista nälkää, mutta verottavat lompakkoa huomattavasti.

Nyt tunnen jo ensimmäisen kiven osuvan otsaani. Tiedän, että ne ovat monille herkkuja. Miksi, se on minulle mysteeri. Miksi juuri karkki? Tai limska? Mikä niissä viehättää? 

Onnistumisprosentti on 70%

Jos on pakko ostaa juomia kaupasta, niin osta hyvää kivennäisvettä. Jos lapset eivät suostu juomaan vettä, sen voi värittää tuoremehulla. Tuoremehu ei ole halpaa, mutta se on huomattavasti terveellisempää kuin mehulingon huuhteluvesi, jota myydään limsapulloissa jättimäisen sokeriannoksen kera. 

Jos on pakko saada jotain hyvää, niin vaihda karkit tummaan suklaaseen (yli 70%). Suklaassa on flavonoideja, joista on hyötyä terveydelle (mm. näölle, mielialalle, aivoille). Tummaa suklaata ei vain pysty syömään koko levyä kerrallaan eikä se ole tarkoituskaan. 

Lapsille voi myös yrittää tarjota hedelmiä karkkien sijaan. Hedelmät ovat muuten kilohinnaltaan halvempia kuin karkit. Alussa joutuu näkemään vaivaa, pitää kuoria ja paloitella hedelmät sen muotoisiksi, että lapsi suostuu niitä maistamaan. Hedelmien hinnat vaihtelevat suuresti sesonkien mukaan, joten niitä kannattaa seurata. Mutta ei hätää, lapseen ei mahdu niin paljon hedelmiä kuin karkkeja. 

Tämän harjoittelun jälkeen olen huomannut, että säästää pitää viisaasti, niin että elämänlaatu ei kärsi.

Säästövinkit kokeilussa

Referenssit:

• Säästövinkkejä, jotka nostavat elämänlaatua
• Vinkkejä rahavirran huoltoon tavalliselle perheelle
• Rahapuhetta: Jos hopealusikka ei kuulunut äitiyspakkaukseen
• Alkoholin kokonaiskulutus 
• Alkoholin käytöstä
• Vinkkejä rahavirran huoltoon tavalliselle perheelle – Rahavinkkejä 
• Rahapuhetta: Jos hopealusikka ei kuulunut äitiyspakkaukseen – In Via 
• Parhaat säästövinkit (2021) – Näin säästät rahaa helposti
• 15 hauskaa säästövinkkiä!
• Säästövinkit | Ultimaattinen Lista Parhaita Säästövinkkejä 2021
• Säästövinkit – 105 parasta säästövinkkiä

Säästövinkkejä, jotka nostavat elämänlaatua

Kuvitus: Happy Color^®

Säästövinkit kokeilussa

Visits: 423