Etelän vaatetuksen yllätyspiirteet

Etelän vaatetuksen yllätyspiirteet

Muutto etelään mullisti käsitykseni kankaista ja muista asusteiden materiaaleista. Suurin osa vaatevarastostani meni vaihtoon ja joutui hyllytetyksi. Ei, ne eivät olleet pelkkiä toppatakkeja ja paksuja neuleita. Nimittäin puuvillatrikoo ja polyesteri ovat etelässä varsin vaikeita materiaaleja. Ja päinvastoin, kunnon villaneuleet ovat aivan mahtavia vaatteita täällä. Myös niiden peseminen ja kuivaaminen on helpompaa kuin vaikkapa puuvillan.

Pohjolan asukkaat näyttävät kesät talvet aika samanlaisilta kieliryhmästä huolimatta, missä etelän kansat erottuvat selvästi toisistaan. Portugalin Algarvessa toppatakit olivat suuressa suosiossa, mm. shortsien ja varvastossujen pariksi.

Täällä Gozolla ainakin asiat ovat juuri päinvastoin. Mikä minua on yllättänyt tähän päivään asti, on täkäläisten ihmisten pakottava tarve omistaa talvisaappaat. Erikoisesti naisilla on farkkujen päälle vedetty pitkävartiset saappaat. Sellaiset, joihin olen vaihtanut yleensä nollan alapuolella. Talvitakkeja täällä ei käytetä yleisesti, vaikka toppatakkeja myydään täälläkin joka kadunkulmassa. Kai joku ostaakin. Eli paikalliset kulkevat saappaissa ja villaneuleissa pitkin talvea. 

Olen lukenut Maltan Fb ryhmässä, ettei täältä löydy kaupoista kumisaappaita. Ainakin Gozolla niitä on yllin kyllin. En tosin ole huomannut tarvitsevani sellaisia. 

Itselleni vaikein vaatetuksen piirre on kuitenkin se, että kesät talvet pitää olla kurkkuun asti napitettu eikä missään saa näkyä paljasta pintaa – täydellinen vastakohta Algarven anteliaalle tyylille. Onhan täällä kesällä kuuma. Sain aika monta kummaksuvaa katsetta, kun yritin käyttää shortseja farkkujen sijaan. 

Vaatteiden materiaalitkin käyttäytyvät aivan eri tavalla ja sopivat eri tarkoituksiin kuin mihin olen tottunut. 

Polyesteri

Polyesteri on kaikkein turhin materiaali etelässä. Näissä vaatteissa on joko kylmä tai kuuma, mutta ei koskaan mukavaa. Hiostava materiaali sai pääsyn vaatekaappiini oman kuolemattomuutensa takia. Polyesterista tehty vaatekappale pysyy uudenveroisena ikuisesti. Värit eivät haalistu, kangas ei kulu eikä rypisty matkalaukussa. Vaatetta on helppo pitää puhtaana – siitä liat voi pyyhkiä märällä paperilla, vähän kuin muovisesta pöytäliinasta. Se myös kuivuu silmänräpäyksessä. Olen toki omistanut tähän mennessä suurimmaksi osaksi kalliista ja laadukkaasta polyesterista tehtyjä vaatteita, jotka hengittävät edes sen verran, että niissä pystyy olemaan. 

Polyamidi

On urheiluvaatteiden materiaali, joita jouduin käyttämään täällä välillä, kun mikään muu vaihtoehto ei ole hyvä. Pidemmät päivät vuoristoissa olivat sillä tavalla haasteellisia, että aamulla lähtiessä on kylmä ja iltapäivällä aurinko paistaa niin, että hikoilee. Tatralla oli vielä hauskempaa: kesän alussa eri korkeuksilla lämpötilaerot ovat jopa yli kymmenen astetta: kaupungissa on yli 20 astetta lämmintä ja 2000+ metrin korkeudella – hädin tuskin +10 ja lumet tallessa. Meillä oli sitten toppatakit mukana. Kuvan toppatakit (Motiivista) mahtuivat omaan pikkuruiseen pussukkaan. Oma takkini on vieläkin käytössä, pojan – siirretty seuraavalle omistajalle. Harmi, että Motiivi hävisi markkinoilta sekä Suomesta että Virosta. Seuraavat vaatteet joudun lähtemään ostamaan Italiaan. 

En itse asiassa tykkää sporttisesta tyylistä siviilissä. Se toki sopii patikointiretkille Tatralle tai Alpeille, mutta muuten en halua kulkea urheilukamppeissa ihmisten ilmoilla. Ostan urheiluvaatteet pelkän teknisten ominaisuuksien perusteella eli yleensä näytän pelleltä silloin, kun olen urheilemassa tai patikoimassa.   

Puuvilla

Puuvilla yllätti etelässä varsin negatiivisesti. Puuvillaiset t-paidat tuntuvat aina kostealta, myös ihoa vasten. Talvisin ne kuivuvat ikuisuuden, jos ikinä ja homehtuvat ensimmäisinä, jos niihin jää hitusen kosteutta. 

Kesällä niissä hikoilee ja kosteus ja hienhaju porautuu kankaaseen niin, että peseminen on tosi vaikeaa. Nykyaikainen ohut puuvilla tai puuvillatrikoo ei kestä lainkaan 60 C pesua. Se vääntyy ja haalistuu nopeasti.  

Ohut, ilmava puuvilla on vielä passeli, mutta siihen tulee nopeasti kulumia. 

Viskoosi

Viskoosi on mielestäni paras materiaali kesämekossa. Se kestää paremmin käytössä ja pesussa kuin puuvilla, kuivuu nopeammin eikä tunnu kostealta ihoa vasten. Se hengittää paremmin kuin polyesteri, mutta on yhtä kevyt päällä. 

Viskoosi ei tosin kestä kuumaa pesua ja joitakin tahroja on varsin vaikea saada pois. Kuumassa ilmastossa, kovan UV-säteilyn raatelemana, jatkuvassa pesurumbassa, viskoosi menehtyy suhteellisen nopeasti. Monet rakkaat kesämekkoni, jotka palvelivat minua uskollisesti 10 vuotta Pohjolassa, ratkesivat etelässä vajaassa vuodessa. 

Villa

Mikä yllätti toden teolla, on villan kätevyys etelän lämmössä. Eihän Etelä-Euroopassa edes ole aina lämmin. Siis, +10-15 astetta ei ole lämmin täällä päin. Itse omistan vain suhteellisen ohuita neitsyt-villaisia ja kashmirneuleita. Niistä oli valtavasti iloa parin viime talven aikana. 

Villa on lämmin, kuivalta tuntuva materiaali ihoa vastaan, ja se pelastaa tilanteen, kun sisälläkin kosteusprosentti alkaa lähennellä 60. Koska villa ei ime itseensä kosteutta iholta, siinä ei tule myöskään vilun tunnetta. Peseminen ja kuivaaminen sujuu helposti: ei mitään viikon kuivumisaikaa. 

Etelän talvessa on turha pelätä, että hiki yllättää. Viileä merituuli pitää huolta tuulettamisesta. 

Silkki

Silkki on toinen lämmin ja helppohoitoinen talvimateriaali etelässä. Joo, nimittäin talvi. Silkki ei ole viileä, mutta lämmin materiaali, toisin kuin uskotaan. Se on kevyempää kuin villa, sen takia sopii jopa paremmin näihin ilmastoihin. 

Silkki kuivuu tosi nopeasti, jopa kosteana päällä. Se on kaikkein parasta yö- ja alusvaatteissa, mutta toki sopii ihan joka lähtöön. Mutta ei kesällä. 

Paras yhdistelmä on joko silkki-villa sekoitekangas tai ihan vaan pari kerrosta silkkisiä ja villaisia vaatteita päällekkäin. 

---

Tämä viisaus on ikivanha. Olen itsekin tajunnut vasta nyt, miksi vanhoissa kuvissa kaikilla merimiehillä on paksu villaneule päällä. Silloin, kun teknisiä kankaita ja tuulenpitäviä kuoritakkeja ei ollut olemassa, se oli ainoa keino pitää itsensä lämpimänä ja kuivana. Nykyään kaupoista saa täälläkin purjehdukseen tarkoitettuja vaatteita. Ne eivät ole täällä suuressa suosiossa, osittain niiden hintojen takia. Kansa luottaa enemmän vanhaan kunnon villaneule-menetelmään. 

Etelän vaatetuksen yllätyspiirteet

Malta & Gozo Archives

• Talvi Gozolla
• Etelän Syksy
• Maltan kesä
• Kevään odotusta – Ulkoilureitin varrella

Aiheesta muualla:

• Matkalla Etelä-Koreassa 

Etelän vaatetuksen yllätyspiirteet

Etelän vaatetuksen yllätyspiirteet