Blogin ensimmäinen vuosipäivä

Vuosiraportti 2020 – Ensimmäisen vuoden opetukset

Kovin viisaaksi tässä on tultu vuoden aikana. Tämä vuosi oli melkoinen vuoristorata. Paljon on opittu kantapään kautta, pää on täynnä kolhuja ja saman haravan päälle on astuttu säännöllisesti. Mitä olisin tehnyt toisin, jos aloittaisin nyt? No, ei mitään. Miksi?

Jokainen virheeni oli tekemisen arvoinen. En olisi oppinut mitään uutta, tekisin aina niinkuin ennenkin. Jos seuraa toisen tähtiä, omaa ei koskaan löydy.

Tässä ensimmäisen vuoden oppimääräni tiivistettuna. Osasta kirjoitin laajemmin erillisissä postauksissa.

Opetus 1. Toisten kokemuksella ei opi

Kaikkea pitää kokeilla itse. Jokainen mahalasku oli sen arvoinen. Samoin kuin yksivuotias lapsi, joka opettelee kävelemään. Hän ei koskaan opi, jos ei kokeile itse. Katsomalla, miten toiset sen tekee, ei opi kävelemään eikä bloggaamaan. Pitää itse tarttua tuumasta toimeen. Toisaalta, toisten tuki – kommentit, kokemukset, opastukset – ovat kuin auttava käsi. Olen sen tuen saanut ja olen siitä äärimmäisen kiitollinen kollegoilleni ja lukijoilleni.

Opetus 2. Oma polku

Oman tien löytäminen vie aikansa. Olen eksynyt pahasti pariin otteeseen, ennen kuin ymmärsin, mitä ja miten haluan tehdä. Oli ihan turha haaveilla, että blogi asettuu aloilleen heti parin kuukauden päästä aloittamisesta. Heti alussa on varsin vaikea löytää ja nimetä ne kaikki aiheet, joista haluaa kirjoittaa. Oma ääni löytyy pikkuhiljaa ja siihen tarvitaan sekä kokemusta että palautetta. Toivon, että palautetta tulee vielä lisää sekä lukijoilta että kollegoilta.

Opetus 3. Bloggaamisen tavoite

On toki eri asia, kun tietää, että haluaa myydä x kpl tuotteita xx hintaan, mutta kun sellaista helposti mitattavissa olevaa tavoitetta en asettanut. Nyt kaikki bloggaus-valmentajat hyökkäävät kimppuuni 😉 . Olen miettinyt tavoitteellisuutta pitkään ja hartaasti ja huomasin, ettei bloggaamiselle tarvitse aina asettaa materiaalissa mitattavaa tavoitetta. Tavoitteeksi riittää se, että kaikilla osapuolilla on kivaa. Jos jokin tavoite tai päämäärä asetetaan, niin sen pitää olla ikioma, eikä toisten määräämä.

Opetus 4. Rehellisyys

Rehellisyys kannattaa, paljastavuus – ei. Ihmiset ovat yllättävän herkkiä lukemaan rivien välistä. Kaikki tunnelataus, mitä tekstissä on, tulee esille tavalla tai toisella. Mehevät yksityiskohdat pelkkää julkisuutta varten on kaikkein suurin virhe. Ne kyllä myy, hetken. Sitten lukijan katse kääntyy pois. Rajan vetäminen johonkin kohtaan on pakollinen toimenpide, mutta sen paikan määrääminen on aika vaikeaa. Epäilen, että jokaisella bloggaajalla on omat rajansa, missä henkilökohtainen tila alkaa.

Opetus 5. Bloggaaminen kannattaa

Bloggaaminen kannattaa, vaikka se ei tuottaisi miljoonia pankkitilille. Vaikka se olisi miten vaan pientä, yksityistä ja epäsäännöllistä. Huomasin omalla kohdallani, että sen lisäksi, että se on minulle tärkeä henkireikä, se on hyvä työkalu itsensä työstämisessä. Se auttaa jäsentämään ajatuksia ja asettaa itselle tavoitteita muilla elämän osa-alueilla, vaikka itse bloggaamisen tavoitteena ei olisi kuin se “hyvä olla”.

Miltä teistä tuntui / tuntuu / tuntuisi viettää blogin ensimmäistä vuosipäivää?