
Kaunasin sotamuseo ja taidemuseo.
Kaunasin keskustassa on erikoinen rakennus, jossa saman katon alla toimivat kaksi varsin erilaista museota. Toisella puolella esitellään Liettuan sotahistoriaa ja toisella taidetta. Yhdistelmä saattaa kuulostaa hieman oudolta, mutta se ei ole syntynyt sattumalta eikä tilanpuutteesta. Museot on alun perinkin suunniteltu saman rakennuksen eri puolille.
Maanantaina 23. marraskuuta Liettuassa vietetään puolustusvoimien päivää. Päivämäärä liittyy myös museotalon historiaan useammalla tavalla, joten nyt on sopiva hetki kurkistaa tämän erikoisen rakennuksen sisälle.
Kaksi museota, yksi yhteinen historia



Kun Liettua itsenäistyi vuonna 1918, nuorella valtiolla oli edessään melkoinen rakennusurakka. Kaunasista tuli maan väliaikainen pääkaupunki, ja hallintorakennusten lisäksi tarvittiin myös kansallista historiaa ja kulttuuria säilyttäviä laitoksia.
Sotamuseo ja Čiurlionisin taidegalleria perustettiin jo 1920-luvun alkupuolella, mutta yhteisen museotalon peruskivi laskettiin vasta 23. marraskuuta 1930. Rakennus valmistui vuonna 1936, ja sen avajaisia vietettiin sopivasti Liettuan itsenäisyyspäivänä 16. helmikuuta.
Rakennus edustaa Kaunasin sotienvälistä modernismia, joka hyväksyttiin vuonna 2023 Unescon maailmanperintöluetteloon. Museotalo on siis nähtävyys jo itsestäänkin.
Sotamuseo, jonka oma historiakaan ei ollut kovin rauhallinen

Vytautas Suuren sotamuseossa pääsee tutustumaan Liettuan sotahistoriaan vuosisatojen ajalta. Pysyvässä näyttelyissä on aseita, sotilasvarusteita, univormuja ja historiallisia asiakirjoja. Erityisen kiinnostava on maan itsenäistymiseen ja sen puolustamiseen liittyvä historia.
Vaihtuvissa näyttelyissä esitetään yleensä modernimpia tapahtumia ja esineitä. Itselleni ensimmäinen käynti museossa osui juuri Ukrainan sotaa esittelevään näyttelyyn. Se oli sydäntäsärkevää nähtävää.
Museo ehti toimia uudessa rakennuksessaan itsenäisen Liettuan museona vain neljä vuotta. Vuonna 1940 Neuvostoliitto miehitti maan, ja museolta vietiin sekä alkuperäinen nimi että vapaus kertoa historiaa kansan näkökulmasta.
Seuraavien vuosikymmenten aikana museon nimi ja näyttelyt muuttuivat vallanpitäjien mukana. Itsenäisen Liettuan sotahistoriaa poistettiin näkyvistä, ja tilalle tuli neuvostoliittolainen tulkinta menneisyydestä. Vasta vuonna 1990 museo sai takaisin alkuperäisen nimensä, juuri ennen Liettuan itsenäisyyden palauttamista.
Muistomerkitkin kokivat kovia



Sotamuseon edustalla sijaitseva puutarha muistomerkkeineen näyttää nykyään varsin rauhalliselta. Sen historia on kuitenkin vähintään yhtä myrskyisä kuin itse museon.
Tuntematon sotilas haudattiin sinne 23. marraskuuta 1934. Neuvostomiehityksen aikana itsenäiseen Liettuaan liittyviä muistomerkkejä tuhottiin, ja niiden tilalle pystytettiin uuden vallan sankareita. Jopa Tuntemattoman sotilaan haudan paikalle ilmestyi Neuvostoliiton salaisen poliisin perustajan Feliks Dzeržinskin rintakuva.
1980-luvun lopulla alkoi muistomerkkien palauttaminen. Vapaudenpatsas palasi paikalleen vuonna 1989, ja Tuntemattoman sotilaan hauta palautettiin 23. marraskuuta 1990. Alkuperäisiä jäännöksiä ei enää löydetty, joten paikalle haudattiin toisen tuntemattoman sotilaan jäännökset. Samana päivänä itsenäisen Liettuan ensimmäiset sotilasvapaaehtoiset vannoivat valansa.
Erityisesti haluaisin mainita kivistä koottua muistomerkkiä Liettuan vapauden puolesta kaatuneille. Sen rakentamiseen käytettiin vuonna 1921 itsenäisyystaisteluiden tapahtumapaikoilta kerättyjä kiviä. Neuvostomiehityksen aikana tuhottu muistomerkki rakennettiin vuonna 1990 uudelleen samalla periaatteella. Vapaaehtoiset keräsivät uusia kiviä peräti 50 taistelupaikalta.
Čiurlionis – kun maalaustaide kohtaa musiikin




Museotalon toisella puolella odottaa aivan erilainen maailma. Mikalojus Konstantinas Čiurlionis (1875–1911) oli sekä taidemaalari että säveltäjä, mikä näkyy hänen tuotannossaan varsin erikoisella tavalla.
Čiurlionisin mielikuvituksella ei ainakaan ollut rajoja. Hänen maalauksissaan painovoima, mittasuhteet ja toisinaan myös arkijärki näyttävät olevan vapaapäivällä. Musiikkikappaleiden mukaan – sonaateiksi, preludeiksi tai fuugiksi – nimetyt vuori- ja merimaisemat, tahtitaivas tai kuvauksellisia rakennelmia on mielenkiintoista yrittää tulkita. En voi väittää, että minulla aina onnistui ymmärtämään hänen unenomaisen taiteen sanomaa.
Täytyy tässä tunnustaa, että olen erittäin konservatiivinen taiteen arvostaja. Čiurlionisin mielikuvituksellinen maailma ei siis ollut aivan ominta aluettani. Muutama maalaus herätti aidosti kiinnostukseni, mutta suurinta osaa katselin lähinnä ihmetellen, mistä taiteilija oli oikein saanut kaikki ideansa. Mielikuvituksen puutteesta häntä ei ainakaan voi syyttää.
Taidemuseokaan ei selvinnyt miehitysvuosista täysin rauhassa. Myös Čiurlionisin teoksia arvosteltiin neuvostoaikana ideologisin perustein, vaikka museo jatkoi toimintaansa ja sai vuonna 1969 uuden galleriasiiven.
Museot – sijainti ja aukioloajat
📍 Sijainti: Kaunasin keskusta, Naujamiestis
- Vytautas Suuren sotamuseo: K. Donelaičio g. 64 (🧭 Vytautas the Great War Museum)
- M. K. Čiurlionisin taidemuseo: V. Putvinskio g. 55 (🧭 M.K. Čiurlionis Museum of Art)
🕙 Aukioloajat:
- Sotamuseo: ma–su klo 10–17
- Taidemuseo: ti ja pe–su klo 10–18, ke–to klo 11–19 (maanantaisin suljettu).
🎟️ Vapaa pääsy: Molempiin museoihin pääsee maksutta kuukauden viimeisenä sunnuntaina. Taidemuseossa maksuttomuus koskee pysyviä näyttelyitä.
Lisäksi sotamuseoon on vapaa pääsy Liettuan puolustusvoimien päivänä su 23.11.
Kaunasin sotamuseo ja taidemuseo.
Referenssit:
- Kaunas – liki 700 vuotta historiaa saman kadun varrella
- Vieraanvarainen Kaunas
- Kaunas lapsiperheille
- Kaunasin keskustan ulkopuolella – 15 kiinnostavaa museota ja nähtävyyttä autoileville
- Trakai ja muut Liettuan helmet
Kaunasin sotamuseo ja taidemuseo.
Kuvitus:
© Via Per Aspera Ad Astra 2019-2026
Bannerikollaasi on luotu omista valokuvistani tekoälyn avulla.
Discover more from Via Per Aspera Ad Astra
Subscribe to get the latest posts sent to your email.