Meidän omissa käsissä

Meidän omissa käsissä – terveys.

1. Omissa käsissämme

Meidän omissa käsissä - terveys

Jos jokaisella meistä olisi mahdollisuus nukkua vähintään 8h yössä, syödä terveellisesti, liikkua säännöllisesti ja olla stressaamatta mistään, maailma olisi täynnä terveistä ihmisiä.

Oma terveys on tiettävästi meidän omissa käsissä. Itsestään huolehtiminen pitäisi kuulua jo peruskoulun oppimäärään. Tiedän, että nyky-kouluissa jaetaan jo oikeanlaista tietoa terveydestä, vaan ei tullut vielä sanottua, että itsestään huolehtiminen vaatii joskus koviakin otteita ja tervettä itsepäisyyttä.

Tämän hetken yhteiskunnassa itsestään huolehtimista pidetään edelleen itsekkyytenä. Vaikka tuulet ovat muuttumassa, silti elämme vielä siinä uskossa, että itselleen aikaa annetaan viimeisenä, jos sitä jää. Eli itsestään huolehtiminen aloitteena jää edelleen puheiden tasolle.

Jokainen on varmaan kuullut, että kun lentokoneen paine romahtaa ja ylhäältä tippuu happimaski, ensin pitää vetää oma maski päälle ja sitten auttaa toista. Käsi ylös, ketä asia ei askarruttanut yhtään. Entä lapseni? Mieheni/vaimoni? Iäkäs vanhempi? Näin tiedoksi, mitä todennäköisemmin miehelläsi ja lapsellasi on huomattavasti parempi hapenottokyky kuin sinulla, joten heillä on paremmat mahikset olla menettämättä tajunsa niillä sekunneilla. Yleensä se, joka on vahvin, aloittaa itsestään ja auttaa sitten heti muita.

Vielä yksi ilmoitusluontoinen asia: rauhoittukaa, teillä kaikilla on vain häviävän pieni mahdollisuus kuolla lento-onnettomuudessa. Suurin osa kupsahtaa vanhuuteen, josta valtaosa verenkierron tautien uuvuttamana. (myös veronkierto voi uuvuttaa)

2. Terveys

Meidän omissa käsissä - terveys

Terveys on kuin pallopeli: mitä kovemmin sinä sitä potkit, sitä kovemmin se potkii takaisin. 

Kaikillahan on tiedossa, että oikeanlainen ravinto, riittävä uni, sopivasti liikuntaa ja stressittömyys ovat pitkän ja terveen elämän salaisuus. Geeniperimällä on nappeja pelissä, mutta emme sitä just tähän hätään sotketa.

Ongelmana on vain se, että täydellistä elämää on turhaa tavoitella näillä puitteilla, mitä meillä on hetkellä. Stressitöntä arkea, ravinteikasta ja tuoretta ruokaa, tarvittavaa unen määrää, päivittäistä liikuntaa – tätä kaikkea on toki ihanaa tavoitella, mutta moniko oikeasti on saanut täydellisen elämän hännästä kiinni? 

Entäs käytännössä? Syömme, mitä kaupasta löytyy, liikumme, jos aikaa jää, nukumme silloin, kun kukaan muu ei meitä tarvitse. Ja mitä tulee stressiin…

 Miltä vaikuttaa tällainen kuvio? Käsi ylös kuka pystyy tähän:

  1. Menen nukkumaan nyt, koska mulla on väsy. Lapsi saa leikkiä ihan itsekseen niin kauan, että hänkin sammuu sohvalle.
  2. Minua stressaa tämä työtehtävä niin, että jätän sen tekemättä.
  3. Minä tykkään omenoista enemmän kuin muut perheenjäsenet, joten syön kaikki omenat pois.
  4. Lähden taas uimahallille vaikka kämppä on ollut siivoamatta viikkoja.
  5. En nyt jaksa pyykätä, olkoon kaikki likaisissa vaatteissa, koska minulla on univaje.
  6. Lähden nyt lenkille, koska tarvitsen d-vitamiinia ja aurinko pilkahti pilvien raosta, vaikka lapset jäävät ilman lämmintä lounasta. 
  7. Irtisanoudun töistä, koska en jaksa kuunnella kollegan nalkutusta joka asiasta, ja tuntuu siltä, että hän otti silmätikuksi juuri minut.

Pahinta tässä on se, että vaikka tarve ottaa torkut tai istahtaa sohvalle olisi huutava, pitää hampaat irvessä suoriutua ensin kaikista tehtävistä, ettei vaan kukaan pitäisi laiskana tai itsekkäänä. 

Seuraava tekosyy luistaa näistä tehtävistä on sairasloma, burnout tai masennus. Alleviivaa valintasi.

Vielä pahempi juttu on se, että oravanpyöristä pääsisi myös ulos, jos osaisi delegoida hieman. Mutta ei, sitten joku voi luulla uusavuttomaksi elämäntapaloiseksi. Auta armias, jos joku saa tietää, että kotonamme käy lastenhoitaja tai kotiapulainen. Tai se, etten osaa tehdä nopeita, maukkaita ja ehjiä lihapullia. 

3. Mitä tulee stressiin…

Meidän omissa käsissä - terveys

Siinä, ettemme osaa huolehtia omasta terveydestä, vain puolet ongelmasta johtuu ajan puutteesta. Toinen puoli on se, ettei meitä ole opetettu tarkkailemaan omaaa hyvinvointia, vaan puskemaan eteenpäin hautaan asti. 

Muita lauseita, joita pitää heittää jo romukoppaan: ei noin pienen vaivan kanssa mihinkään lääkäriin mennä. Lääkärissä: ei tämä voi sattua niin paljon. Lääkäri kun on samasta yhteiskunnasta kuin mekin: ei näin pieni vaiva vaadi kuin vähän buranaa.

Joo, tiedän. Ei ole resursseja. Ei ole paikkaa, minne menisi pienen vaivan kanssa vain kysyäkseen pitääkö olla huolestunut.

Jokavuotinen terveystarkastus voisi olla pakollinen myös työpaikoissa. Monellako on? Ei kannata luottaa siihen, että aikuinen ihminen osaa kiinnittää huomiota omaan terveyteensä. Ei taatusti osaa. Tai hänellä ei ole aikaa murehtia. 

Moni vaiva onkin ihan pelkkä stressioire. Siihen, että stressin aiheuttajan pääsee paikallistamaan ja eliminoimaan, voi mennä vuosia. 

Vähäinen uni on stressitekijä. 

Huono ruoka on fyysinen stressi elimistölle. 

Kun siihen lisätään työpaineita, huolta muista ihmisistä tai omasta elämäntilanteesta, niin se on umpikuja.

Stressaantunut tai jo masentunut ihminen ei muuten pysty enää pääsemään omin avuin siitä kuilusta. Se vaatii apua, lääketieteellistä tai psykologista.

4. Sitaateja

Meidän omissa käsissä - terveys

Elinajan historiaa

Ihmisen keskimääräinen elinaika on jatkuvasti kasvanut. Kivikauden ihmisen arvellaan eläneen keskimäärin 20 vuotta. Antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten elinaika tunnetaan hautalöydösten perusteella kohtalaisen hyvin ja se näyttää olleen hieman alle 30 vuotta. 1700-luvun lopussa Euroopan asukkaat elivät keskimäärin 35–40 vuotta, 1900-luvun alussa jo noin 50 vuotta. Sen jälkeen kehittyneiden maiden elinajanajanodote on nopeasti kasvanut, mutta monissa kehitysmaissa se on edelleen alle 60 vuotta.

“Elinajanodote.” Terveyskirjasto, Kustannus Oy Duodecim

Elinajan kehitys Suomessa

Elinajanodote Suomessa 1751–2020

Käytössämme ovat täsmälliset tiedot suomalaisten keskimääräisestä elinajan pituudesta ja sen alueellisista vaihteluista 1700-luvulta asti (ks. kuva ). 1700-luvun puolivälissä vastasyntyneen elinajanodote oli noin 35 vuotta. Elinajanodote kääntyi kasvuun vasta suurten nälkävuosien jälkeen 1870-luvulla, ja oli itsenäisyyden alkuvuosina miehillä noin 45 ja naisilla noin 50 vuotta.

“Elinajanodote.” Terveyskirjasto, Kustannus Oy Duodecim

5. Paradoksi

Meidän omissa käsissä - terveys

Viimeiset 100-150 vuotta kansanterveyden väitetään huonontuneen ilmanlaadun kanssa kilpaa, koska syömme paljon prosessoitua, ravintoköyhää ruokaa, elämme saasteisissa kaupungeissa, liikumme liian vähän ja stressaamme kaikesta. Olen törmännyt meemiin: lääketiede on kehittynyt niin paljon, ettei yhtään tervettä ihmistä ole olemassakaan. 

Tilastot ovat kuitenkin eri mieltä. Samoihin aikoihin elintaso sekä elinikäodote nousivat huimasti. Kehittyneissä maissa liki tuplaantui. 

Lääketieteen kehitys, tietoisuuden lisääntyminen, yleisen hyvinvoinnin ja työolojen kehittäminen näkyvät positiivisena trendinä ainakin suomalaisissa terveystilastoissa. Eliniän pidentyessä myös aktiivisen elämän osuus lisääntyi. Ehkä sittenkin ollaan menossa oikeaan suuntaan ja siitä kuuluu vain pitää kiinni.  

Meidän omissa käsissä – terveys.

Referenssit:

Visits: 839

6 vastausta artikkeliin “Meidän omissa käsissä

  1. Kiitos tästä, niin totta. Pisti väkisinkin hymyilyttämään ihan itseen päin. On niin helppo ohittaa oman itsen hyvinvointi, vaikka kuinka tietää sen merkityksen kokonaisuudessa.

  2. Herättelevä teksti. Ainakin näin olemattomien yöunien ja lounaan, joka oli kahvi, jälkeen. Jännä juttu. Vaikka tietäisi miten toimia oikein ja terveellisesti, niin ei sitä silti aina niin toimi. Toisaalta näin neljänkympin paremmalla puolella pitäisi tekosyyt heittää jo pois ja toimia. Puhun siis itselleni ja odottelen vissiin milloin tämä tapahtuu. Mielelläni kuitenkin eläisin vaikka 80 ikävuoden paremmalle puolelle ja hyväkuntoisena. 😉

    1. Itseään on helppoa laittaa takariviin vaikka se ei ole hyvä ratkaisu pidemmällä aikajanalla.
      Ravinteikas kahviluonas on täälläkin olut usein valintana, mutta kai pitäisi skarpata jo tässä vaiheessa.

  3. Tosi hyvä postaus! Mä olen sitä miettinyt, kun tuntuu, että se mitä pidetään terveellisenä ruokana muuttuu vähän väliä ja mielipiteitä on paljon, että ketä oikein uskoa🤔

    1. Niinpä, ruokasuosituksia muunnellaan suuntaan ja toiseen usein. Ehkä terve järki on tässäkin tapauksessa se oikea ratkaisu.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.