Juhannuksen viettoon mars! – Perinteiden tärkeys

Perinteiden tärkeys

Perinteiden tärkeys, Kokko Naantalissa 2011
Kokko Naantalissa 2011

Juhannus on suomalaisille se toiseksi tärkein juhla joulun jälkeen, jolloin työnteko on miltei synti. Sen juuret ulottuvat monen tuhannen vuoden taakse ja kaikki uskonnollisuus on karissut pois aikoja sitten. Juhannuksen vietolle jokaisella on omat tapansa, se on varmaan kaikkein moninaisin juhla Suomessa. Varmaan ainoa perinnejuhla, josta jutellaan tyyliin, mitä aiotte tehdä juhannuksena.

Ei tarvitse varmaan mainita, että etelässä juhannuksen tapaista juhlaa ei tunneta: yötön yö kun uupuu näiltä leveysasteilta. Joten meidän omiin juhannussuunnitelmiin kuuluu asiasta rupattelu suomalaisten kavereiden ja sukulaisten kanssa. Jokaiselle pitää soittaa ja kysyä, mis oot?

1. Perinteistä puheen ollen

Perinteiden tärkeys, Naantali 2008
Naantali juhannuksena 2008

Silloin, kun kysytään, ovatko perinteet tärkeitä vai ei, vastaus on “ehdottomasti kyllä”. Yleensä vastaus tulee myös heti ja miettimättä. Miksi tapa tehdä jotain niin kuin aina ennenkin on meille niin tärkeä?

Kaikki asiat voi tehdä monella eri tavalla. Miksi usein pyrimme pitäytymään samoissa menetelmissä? Ilmeisesti kaikki juontuu lapsuudesta, niin kuin yleensäkin.

Lapsuudenkodissa joulua vietettiin aina juuri samalla tavalla, jokaisen tapa toki on se ainoa oikea. Sitä mielihyvää, joka iskostui lapsen aivoihin, pyritään jäljittelemään omassa elämässä ja mahdollisesti siirtämään lapsille.

Teini-iässä juhannus mökillä ei voinut vähemmän kiinnostaa, mutta nyt omia lapsia viedään mökille siitä huolimatta.

Isoäidin tekemä ruoka maistui aina paremmalta, mitä fine dining ravintola pystyy tarjoamaan.  

2. Mitä haemme perinteistä?

Perinteiden tärkeys, Naantali juhannuksena 2011
Naantali juhannuksena 2010

Perinteet ovat omien juuriemme tunnustelua. Tehdessämme samalla tavalla kuin edeltäjämme, tunnistamme heidän tärkeytensä omassa elämässämme. Kenties tuomme heitä lähemmäs meitä, myös poislähteneitä, joita meillä on ikävä.  

Perinteet ovat meille silta menneen, nykyhetken ja tulevan välillä, sukupolvien välinen yhteys ja jatkumo. Ne auttavat meitä ymmärtämään, keitä olemme, mistä tulemme ja mihin olemme menossa.

Perinteisesti tehty asia ei välttämättä ole huonosti tehty, vaikka menetelmät vaihtelevat. Ei tarvitse korjata sitä, mikä ei ole rikki.

Mitä sitten, jos se on rikki? 

Rikkomalla perinteisten asioiden kulun, yritämme päästä irti epämiellyttävästä tai traumatisoivasta kokemuksesta, muuttaa elämän suuntaa. Kapina on välillä oikeutettu ja tarpeellinen.   

3. Ovatko perinteet niin muuttumattomia kuin kuvitellaan?

Perinteiden tärkeys, Naantali juhannuksena 2012
Naantali juhannuksena 2012

Vaikka juhannus. Eihän alkuperäisestä muinaisesta juhannuksesta enää ole mitään jäljellä. Ajat ovat muuttuneet. Moniteismista on luovuttu jo 2000 vuotta sitten meidän puolella maailmaa, mutta keskikesän juhla on ja pysyy. Kukaan ei enää harrasta seksiä paljaalla maalla katsoakseen, kasvaako vilja hyvin juuri sillä pläntillä, niin, että kannattaako mennä naimisiin juuri tämän henkilön kanssa. Kaljat mökkilaiturilla riittää ennusteeksi: tuliko hyvä fiilis juuri tässä seurassa. Jos sattuu seuraavana päivänä niitä muistamaan.

Joulustakin uskonnolliset asiat ovat jääneet pois monien perheiden osalta. Joulua sovelletaan omiin tarpeisiin.

Muutos tapahtuu yleensä hitaasti ja paljolti huomaamattomasti. Silloin kun perinteistä joutuu luopumaan pakon edessä, niistä yritetään pitää kiinni kaikin keinoin.

Juuri tällaisina aikoina kuin tämä koronakriisi, perinteiden tärkeys korostuu. Perinteiden vaaliminen antaa ankkurin todellisuuteen, muuttumattomuuden illuusion. Se takia joulun alla ilmestyi useita blogipostauksia, joissa korona oli vältetty eskapismiin asti: minua tämä ei koske, menen nyt ja vietän oman jouluni juuri niin kuin haluan. Toisaalta, se oli aika ajattelematonta puolijulkkiksilta, toisaalta ymmärrän, miksi he näin tekivät. Koronaväsymys iski. Aika moni haluaisi pyyhkiä vuoden 2020 historiasta pois. Sinä vuonna, jos koskaan, joutui soveltamaan perinteitä elämän realiteetteihin. 

Se on myös yksi syy, miksi tämän vuoden juhannus on perinteiden kannalta tärkeä: se symboloi paluun normaaliin elämään. Vaikka se on tavallaan harhaa, silti se vie huomion vallassa olevista ongelmista ja antaa toivoa, että ruoho vihertää vielä omalla takapihallakin. 


Tämä blogipostaus on osa Meidän Blogien ”Perinteiden tärkeys” -yhteisöprojektia. Lukaiskaa ihmeessä myös muiden bloggaajien postaukset:

tuli vaan mieleen - juhannuspostaus

Juhannuksen viettoon mars! – Tuli Vaan Mieleen 


aito ajatus - juhannuspostaus

Lopeta! Juhlit aivan väärin! – Aito ajatus 

Perinteiden tärkeys

Referenssit:

Perinteiden tärkeys

6 vastausta artikkeliin “Juhannuksen viettoon mars! – Perinteiden tärkeys

  1. Perinteet luovat varmasti jonkinlaista turvaa, jotakin tuttua ja turvallista. Ei tarvitse astua tuntemattomiin tapoihin. Uusi ja vieras saattaa joskus pelottaa.
    Olen muutamaan otteeseen elämässäni koittanut toimia yleisten perinteiden mukaan tai luoda jotain omia perinteitä. Ovat yleensä loppuneet muutaman kerran jälkeen kun olen löytänyt jotain uutta juttua.
    Nyt yksi perinne on ollut jo seitsemän vuotta. Siitä lisää jossakin välissä blogissani http://www.finintirol.fi kunhan kesän kaikki perinteet minut vapauttavat taas perinteiseen kirjoittamiseen.
    Kiitos hyvvästä ajatuksia herättävästä artikkelista

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.