Tekoäly ei ole ystäväsi – eikä vihollisesikaan

Tekoäly työkaluna bloggaamisessa.

Tekoäly työkaluna bloggaamisessa

Olen törmännyt viime aikoina netissä moneen kirjoitukseen, joissa tekoälyä haukutaan siihen malliin kuin se olisi syyllinen suunnilleen kaikkiin maailman ongelmiin – nykyisiin, menneisiin ja tuleviin. Välillä suhtautuminen muistuttaa pettymystä ystävään, joka antoi huonon neuvon ja jonka takia kaikki meni pieleen.

Mutta tekoäly ei ole ystävä. Vaikka välillä tuntuu surullisesti siltä, että joillekin ihmisille siitä on tullut ainoa jäljelle jäänyt ”ystävä”.

Tekoäly on työkalu.

Minulle se on työkalu kirjoittamisessa, bloggaamisessa, työssä, arjen pienissä tehtävissä ja matkailussa. Vähän samalla tavalla kuin älypuhelimet app, hakukone, Excel, navigaattori tai tekstinkäsittelyohjelma. Olen yleisesti ottaen hyvin perso kokeilemaan uusimpia teknisiä vempaimia, erityisesti jos niillä saa helpotusta arkeen. Tekoäly osoittautui mainioksi keksinnöksi. Se tekee monia asioita huomattavasti nopeammin ja paremmin kuin minä. Tämä ei kuitenkaan poista minulta vastuuta lopputuloksesta.

Missä tekoäly sitten on hyvä?

1. Tiedonhaku

Ensimmäisenä tulee mieleen tiedonhaku. Verkkohakua käyttävä tekoäly pystyy etsimään ja kokoamaan tietoa useista lähteistä hyvin nopeasti. Saman tiedon etsimiseen Googlen avulla voisi mennä puoli päivää. Ennen Googlea olisin lähtenyt kirjastoon ja käyttänyt siihen ehkäpä useamman päivän.

Se ei tarkoita, että tekoälyn löytämä tieto olisi automaattisesti oikein. Lähteet pitää edelleen tarkistaa – erityisesti silloin, kun tiedolla on oikeasti merkitystä. Mutta nopeus on aivan eri luokkaa.

Se on teknologista kehitystä. Samalla tavalla Google nopeutti tiedonhakua verrattuna kirjaston tietosanakirjoihin, tekoäly voi nopeuttaa sitä jälleen yhden askeleen tai oikeammin harppauksen.

2. Oikoluku

Toinen minulle tärkeä käyttötarkoitus on kirjoittaminen. En tarkoita sitä, että pyytäisin tekoälyä kirjoittamaan kaiken puolestani. Paljon hyödyllisempää minulle on palaute.

Minulla on esimerkiksi paha tapa lähteä kirjoittaessa harhailemaan sivupoluille. Yksi ajatus tuo mieleen toisen, siitä syntyy kolmas, ja kohta alkuperäinen aihe on jo jossain kaukana. Tekstiin tulee myös helposti toistoa.

Omalle tekstilleen tulee sokeaksi. Kirjoitusvirheitä, kielioppivirheitä ja jopa asiayhteysvirheitä voi lukea monta kertaa huomaamatta niitä. Toinen ihminen huomaisi ne ehkä heti. Toki tekstin voisi antaa toiselle ihmiselle luettavaksi – jos sattuu olemaan joku, jolla on aikaa ja halua lukea ja analysoida niitä.

Tekoälyltä voi kysyä saman tien: Missä toistan itseäni? Onko tässä turhia sivupolkuja? Onko jokin kohta epäselvä? Väittääkö tekstini jotain, mikä pitäisi tarkistaa?

3. Listat ja tiivistelmät

Tekoäly on myös erinomainen listojen, yhteenvetojen ja tiivistelmien tekemisessä. Pitkän tekstin voi pyytää tiivistämään. Hajanaiset muistiinpanot voi järjestää aiheittain. Listan voi muuntaa taulukoksi tai tiedot kokonaan toiseen rakenteeseen.

Juuri tiedon käsittelyn tehokkuudessa tekoälystä on ollut minulle ehkä eniten konkreettista hyötyä. Erityisesti kun tieto pitää muuntaa yhdestä konemuodosta toiseen. 

Hyvä esimerkki ovat Google My Maps -karttani. Kartalle voi lisätä kohteita käsin yksi kerrallaan tai tuoda ne valmiista taulukosta (kunhan tietäisin, miten se taulukko kuuluu koostaa). Tein pitkään kaiken manuaalisesti, eli reilun kymmenen kohteen kartan rakentamiseen saattoi mennä kolmisen tuntia. Sitten älysin pyytää apuun ChatGPT:n. Tekoäly kokosi tiedot oikeaan taulukkomuotoon, josta Google My Maps suorastaan riemastui. Minulle ei jäänyt muuta kuin tarkistaa kohteet, siirtää väärään paikkaan osuneet pisteet tarvittaessa ja lisätä kuvia. Tadaa! Kolmen tunnin työstä tuli puolen tunnin työ.

Eikä tässä oikeastaan ole mitään sen mystisempää.

Tekoäly ei tehnyt matkaa puolestani. Se ei päättänyt, mitkä paikat olivat näkemisen arvoisia. Se ei ottanut kuvia, kokenut kohteita eikä kirjoittanut omia kokemuksiani. Se vain hoiti tylsän mekaanisen työn paljon ihmistä nopeammin.

Ja juuri siinä tekoäly on parhaimmillaan: se ei korvaa minun ajatteluani, vaan säästää aikaani asioissa, joihin minun ei kannata tuhlata sitä.

Missä tekoäly sitten on huono?

Tekoäly tekee virheitä. Se voi ymmärtää kysymyksen väärin, yhdistää asioita virheellisesti, käyttää huonoa lähdettä tai esittää epävarman asian liian vakuuttavasti.

Tämä ei kuitenkaan ole mikään piilotettu ominaisuus. ChatGPTkin muistuttaa käyttäjää siitä, että tekoäly voi tehdä virheitä ja tärkeät tiedot kannattaa tarkistaa.

Silti välillä tuntuu, että tekoälyyn luotetaan liikaa. Sen vastauksia käsitellään absoluuttisena totuutena, ihan kuin ne eivät olisi sitä samaa verkosta löytyvää tietoa, jota osaaamme jo epäillä. Harva enää kuvittelee, että ensimmäinen Googlen hakutulos olisi automaattisesti se oikea. Wikipediaakaan ei yleensä pidetä erehtymättömänä auktoriteettina. Uutisia luetaan lähdekriittisesti, ainakin toivottavasti.

Miksi tekoälyn sitten pitäisi olla virheetön?

Tekoälyllä on myös taipumus seurata käyttäjän lähtöoletusta. Jos kysymyksen asettaa muodossa ”Miksi asia X on näin?”, se saattaa lähteä selittämään, miksi X on näin, vaikka ensimmäisen kysymyksen pitäisi oikeastaan olla: onko se ylipäätään näin?

Sen tuottama info vaatii samanlaista arviointia kuin muukin data. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sitä tärkeämpää tarkistaminen on. Ravintolan aukioloajan kohdalla virhe saattaa aiheuttaa vain pienen harmituksen. Terveyteen, rahaan, lakiin tai vaikkapa opiskelijan arviointiin liittyvässä asiassa väärällä tiedolla voi olla aivan toisenlaiset seuraukset.

Tekoälyn vahvuus ei ole erehtymättömyys. Sen vahvuus on nopeus, kyky käsitellä suuria tietomääriä nopeasti ja auttaa ihmistä pääsemään työssään eteenpäin.

Siksi olen itse huomannut, että tekoälyltä kannattaa välillä nimenomaan pyytää vastaväitteitä: Mikä tässä ajatuksessani voi olla väärin? Mitä en ole ottanut huomioon? Tarkista tämä väite lähteistä.

Tekoälystä saa paljon enemmän hyötyä, kun sen kanssa ei etsi pelkästään vahvistusta omille ajatuksilleen. Ja tietenkin viime kädessä vastuu siitä, mihin tietoa käytetään, jää käyttäjälle.

Tekoäly ei tarkoita vain ChatGPT:tä

Tässä keskustelussa unohtuu helposti yksi asia: monelle ihmiselle tekoäly tarkoittaa lähinnä ChatGPT:tä ja muita vastaavia chat-palveluita. Todellisuudessa käytämme tekoälyä jatkuvasti huomaamatta sitä.

Kun kuvankäsittelyohjelma tunnistaa ihmisen tai esineen ja poistaa taustan yhdellä painalluksella tai pyyhekumi hävittää kuvasta ylimääräisen kohteen ja rakentaa puuttuvan taustan tilalle, taustalla on yleensä oppivaa tekoälyä. Sitä käytetään asiakaspalvelussa, tuotteiden tunnistamisessa, varastonhallinnassa ja joissakin itsepalvelukassajärjestelmissä. Myös nykyautoissa tekoälyä käytetään erilaisissa kuljettajaa avustavissa järjestelmissä – tunnettu esimerkki on Teslan Autopilot.

Toki kaikki automaatio ei ole tekoälyä. Tavallinen viivakoodinlukija ei muutu tekoälyksi vain siksi, että se toimii automaattisesti, eikä jokainen auton sähköinen avustin ole AI-järjestelmä.

Tekoäly ei siis ilmestynyt elämäämme ChatGPT:n mukana. Generatiivinen tekoäly teki siitä vain ensimmäistä kertaa niin näkyvää, että tavallinen käyttäjä pystyy keskustelemaan sen kanssa. Ja ehkä juuri siksi siitä tuli yhtäkkiä myös niin helppo kohde rakastaa, vihata ja syyttää.

Minusta tekoäly on kilpailemassa samassa luokassa, missä aikoinaan olivat auto, Googlen hakukone, 5G-verkko, nettimainonta tai tietokone. Kaikki uusi on alussa pelottavaa ja epäilyttävää. Elämä menee kuitenkin eteenpäin, haluamme sitä vai ei. Uusien keksintöjen kanssa pitää oppia elämään rinnakkain kaikessa rauhassa. 

Tekoäly työkaluna bloggaamisessa.

Referenssit:

• Totta ja tarua tiellä

Tekoäly työkaluna bloggaamisessa.

Kuvitus:

© Via Per Aspera Ad Astra 2019-2026

ChatGPT / OpenAI