Marijampolėn kissat.

Heti alkuun paljastus: kyse on kissapatsaista. Ei oikeista kissoista, vaikka niidenkin bongaaminen kaupungissa olisi varmasti onnistunut.

Liettuan Marijampolėssa on nimittäin kissareitti – tai oikeastaan useampi kerros kissamaista kaupunkitarinaa ja kokonainen kaupunkiseikkailu, jossa kissat johdattavat kulkijaa paikasta toiseen. Virallisesti kaupunkireitillä on seitsemän varsinaista kissa-taideteosta, mutta niitä on tällä hetkellä yhteensä parikymmentä.

Marijampolėn kissat eivät ole ihan mitä tahansa katukissoja. Niiden tarina liittyy kreivitär Pranciška Butlerienėen, jonka kerrotaan rakastaneen kissoja. Alussa oli kolme vedellä leikkivää kissaa, mutta vuonna 2021 niiden rinnalle ilmestyi vielä seitsemäntoista uutta maagista kissaa, jotka piileskelevät eri puolilla kaupunkia.

Uskomuksen mukaan nämä kissat eivät ole ihan tavallisia kissoja. Niiden sanotaan auttavan löytäjäänsä toteuttamaan toiveita, saavuttamaan tavoitteita ja uskomaan itseensä. Kissalta voi pyytää apua oikean valinnan tekemiseen tai ehkä jonkin sellaisen puolen löytämiseen itsestään, jota ei ole ennen tullut edes ajatelleeksi.

Eli kyse ei ole pelkästä kissapatsaiden bongaamisesta. Marijampolėssa kissajahdissa on ripaus taikaa mukana. Kuka tietää, ehkä juuri se seuraava kadunkulmassa vastaan tuleva kissa tietää jotain, mitä itse ei vielä tiedä.

Miten sitten löysimme itsemme Marijampolėsta?

LTG eli Liettuan rautatieyhtiö päätti eräänä kauniina lauantaina tarjota 90 prosentin alennuksen junalipuista. Koska kaikki järkevät vuorot Vilnaan oli myyty loppuun, piti keksiä jotain muuta. Muihin kiinnostaviin paikkoihin matka olisi kestänyt useita tunteja, joten katse osui Marijampolėen. Meille kahdelle meno–paluu ensimmäisessä luokassa maksoi yhteensä jotain kolmen euron luokkaa. Siinä vaiheessa matkakohteen ei tarvitse olla Pariisi. Riittää, että siellä on rautatieasema, kahvia ja edes jonkinlainen syy kävellä ympäriinsä.

Marijampolėlla oli kissoja.

Marijampolė ei pidä itsestään liikaa meteliä

Marijampolė ei ole sellainen kaupunki, joka hyökkää päälle nähtävyyksillään. Vaikka historiallista taustaa löytyy, se on enemmänkin kaupunki, joka antaa kävellä rauhassa ja huomata asioita vähitellen.

Marijampolė ei ilmestynyt kartalle yhdessä yössä. Ensin oli kylää, luostaria ja markkinapaikkaa, ja vuonna 1792 siitä tuli virallisesti kaupunki.

Historiallisesti Marijampolė kuuluu Suvalkijan alueeseen. Kaupungin nimi liittyy Marian munkkeihin, joiden luostarin ympärille kaupunki aikanaan kasvoi. Marian munkeilla oli kaupungissa merkittävä rooli erityisesti koulutuksen ja uskonnollisen elämän kehittäjinä. Myöhemmin neuvostoaikana kaupungin nimi vaihdettiin Kapsukasiksi, mutta historiallinen nimi palautettiin Liettuan uudelleenitsenäistymisen yhteydessä.

Tämä kaikki näkyy kaupungissa kerroksina. On luostaria, kirkkoa, vanhoja rakennuksia, leveitä katuja, puistoja, neuvostoaikaisia elementtejä ja niiden päälle ilmestynyttä nykytaidetta. Marijampolė ei ole täydellisen kiillotettu postikortti vaan kiinnostava kokonaisuus historiaa ja nykyhetkeä.

Kissat kartalla ja kissat kadulla

Kissajahdin kannalta ongelma on tietysti se, että kaikki kissat eivät sijaitse nätisti keskustan ympärillä. Osa löytyy helposti kävelyetäisyydeltä, osa taas on jo sen verran kauempana, että lauantaina ilman sopivia bussivuoroja niitä ei yhden päivän retkellä lähdetty tavoittelemaan. Keskustan ulkopuolella olevat kissat olisivat vaatineet tunnin kävelyä yhteen suuntaan ja yhden kissan takia se on jo enemmän pyhiinvaellus kuin päiväretki.

Olimme kaupungissa jalkaisin, joten päätimme tehdä sen, mikä oli realistista: bongata keskustan kissat. Se onnistui suht helposti.

Kissojen etsimisessä oli kuitenkin juuri sopivasti järkeä ja järjettömyyttä. Kaupunkia tulee katsottua ihan eri tavalla, kun kulkee jonkin pienen tehtävän perässä. Ilman kissoja olisimme varmasti kävelleet pääaukion, kirkon ja jokirannan kautta kahvilaan. Kissojen takia tuli käännyttyä myös pihoihin, sivukaduille ja sellaisiin kulmiin, joihin ei muuten olisi ollut mitään syytä mennä.

Kissojen kaupunki, muraalien kaupunki

Marijampolėssa kissat eivät ole ainoa taidejuttu. Kaupunki tunnetaan myös katutaiteestaan. Liettuan matkailusivusto kutsuu Marijampolėa jopa yllättäväksi katutaiteen keskukseksi, ja se ei ole ihan tuulesta temmattu väite. Kaupungissa järjestetään MALONNY-taidesymposiumia, jonka nimi tulee sanoista Marijampolė, London ja New York.

Se kuulostaa paperilla hieman kunnianhimoiselta. Marijampolė, Lontoo ja New York samassa paketissa? Mutta kun kaupungilla kävelee, ajatus alkaa tuntua vähemmän oudolta. Seinillä on isoja muraaleja, osa hauskoja, osa vakavampia, osa sellaisia, joiden ohi kävelee ensin huomaamatta ja sitten tajuaa, että hetkinen, mitä tuossa oikein tapahtuu.

Yksi tunnetuimmista on Ray Bartkusin ”Floating World”, joka on maalattu ylösalaisin (kuvassa). Sen varsinainen kuva näkyy veden heijastuksessa Šešupė-joessa. Teoksen idea – katso väärinpäin, niin näet oikein – sopii Marijampolėen kuin nenä päähän.

Kaupunki ei välttämättä näytä ensisilmäyksellä erityiseltä. Mutta kun katsoo vähän tarkemmin, tai väärästä kulmasta, alkaa löytyä enemmän kuin osaa odottaa.

Mitä Marijampolėssa oikeastaan tehdään?

Jos joku kysyy, mitä Marijampolėssa pitää nähdä, vastaus riippuu täysin matkailijasta.

Jos kaipaa suuria linnoja, näyttäviä vanhojakaupunkeja ja postikorttimaisemia, Marijampolė ei ehkä ole ensimmäinen valinta. Jos taas tykkää vehreistä kaupungeista, joissa pääsee kävelemään kaikessa rauhassa, löytämään pieniä yksityiskohtia ja juomaan kahvia ilman, että vieressä joku tökkii kylkeen selfie-tikulla, Marijampolė toimii oikein hyvin.

Keskusta on helppo ottaa haltuun jalan. J. Basanavičiaus -aukio on kaupungin sydän, Šešupė-joki tuo mukaan vihreyttä ja kävelyreittejä, ja vanhan ja uuden kerrokset näkyvät sopivasti rinnakkain. Kaikki ei ole kaunista, mutta kaikki on kiinnostavaa. Se on usein parempi yhdistelmä kuin pelkkä kauneus.

Marijampolėn kissat - J. Basanavičiaus -aukio

Ja sitten ovat tietenkin kissat.

Kissapatsaat tekevät kaupungista muistettavan. Ne eivät ole maailman vaikuttavin nähtävyys, mutta niissä on idea. Ne muuttavat tavallisen päiväretken seikkailuksi. Niiden perässä kulkiessa kaupunki ei ole vain kaupunki, vaan kartta, arvoitus ja leikki.

Kannattiko lähteä?

Marijampolėn kissat - rautatieaseman kissa

Kyllä kannatti.

Kolmen euron junalipuilla jo pelkkä maisemanvaihto olisi riittänyt. Mutta Marijampolė antoi enemmän kuin odotin: rauhallisen lauantain, kiinnostavan kaupungin, katutaidetta, hyvän kävelylenkin, hyvää ruokaa ja kissajahdin, josta jäi tunne, että tällaisia pieniä retkiä pitäisi tehdä useammin.

Ei aina tarvitse lähteä kauas. Joskus riittää, että nousee junaan paikkaan, jota ei ollut aiemmin ajatellut matkakohteena.

Ja jos siellä odottaa muutama kissa, aina parempi.

Useita jäi vielä saavuttamatta, joten on syytä käydä kaupungissa uudestaan.

Ruokapaikkamme: 9 Metrai Skonio