Pääsiäinen Liettuassa – hiljaisuutta, taidokkaasti koristeltuja munia ja kevättä

Pääsiäinen Liettuassa.

Pääsiäisen viettotapoja olen nähnyt monia ja tätä nykyä se on useimmiten koristeiden ja suklaan kulutusjuhla.

Liettuassa sen sijaan pääsiäinen on tietynlaista hiljentymistä, kevään tulon merkkejä, vanhoja uskomuksia ja symboliikkaa, joka tuntuu yhä elävän arjessa. 

Tässä pieni katsaus siihen, miltä pääsiäinen näyttää Liettuassa – ja miltä se tuntuu.

Pääsiäinen Liettuassa

Liettuan pääsiäinen – Velykos tai šventos Velykos, Kristaus prisikėlimas – on rauhallinen juhla. Hiljentymistä, perheen kesken olemista ja haudoilla käymistä – siihen nuo kolme vapaata menevätkin. Merkillistä kyllä, pitkäperjantai ei ole Liettuassa valtakunnallinen vapaa, vaikka pääsiäisen juhlinnat alkavat juuri silloin.

Maassa ei ole tapana harjoittaa uskontoaan näkyvästi, joten ortodoksien pääsiäiskulkue on ainoa, jota katukuvassa tavoittaa. Katolilaiset kokoontuvat kirkkoihin yömessuille. Aamiaista syödään sitten perheiden kesken uskontoihin katsomatta.

Pääsiäisaamiaisen herkut voi myös viedä kirkkoon siunattavaksi – tämä tapa on yleinen myös Puolassa, Latviassa ja Ukrainassa.

Juhlapöydän pääroolissa on toki Margučiai – pääsiäismunat, mutta sinne löytävät myös erilaiset leivät ja leivonnaiset, kuten hunajakakku (medus tortas), rahkapiirakka (varškės pyragas) ja tietysti šakotis, mutta myös liharuoat, kuten erilaiset lihahyytelöt (šaltiena). 

Margučiai – pääsiäismunien koristelu on taidetta

Vanhoilla Baltian ja slaavilaisten alueilla munien koristelu on vuosisatoja ollut yksi tärkeimpiä osia pääsiäistä, joten tapoja ja tekniikoita on kehittynyt runsaasti aina Fabergén muniin asti. 

Margučiai-pääsiäismunia on tapana koristella käsin perinteisin tekniikoin, joista kotikonstein ovat helpommin saatavilla raaputus tai sipulinkuorivärjäys.

Liettualaisten omaa perinteistä mehiläisvaha-tekniikkaa pidetään hartaasti yllä. Sen avulla syntyvät margučiai-munat ovat todellisia taideteoksia. 

Margučiai eivät ole liettualaisille vain koristeita – ne ovat elämän, hedelmällisyyden ja toivon symboleja. Perinne on vahva ja suosittu, ja margučiai-näyttelyitä järjestetään pääsiäisen aikaan ympäri maata, mm. Vilnassa ja Kaunasissa.

Markkinoilla ja toreilla voi pääsiäisen alla ostaa myös puusta tai keramiikasta tehtyjä margučiai-munia.

Liettuakaan ei ole säästynyt siitä, että kaikkiin kristillisiin juhliin on kietoutunut pikkuhiljaa piirteitä paikallisesta maallisesta kulttuurista.

Vaikka pitkäperjantai vietetään hiljaisesti, pääsiäispäivinä kokoonnutaan perheiden ja ystävien kesken syömään ja juhlimaan kevättä.

Yksi erityinen perinne on keinuminen. Erityisesti maaseudulla uskotaan yhä, että pääsiäisen aikaan keinuminen tuo hyvää terveyttä ja siunausta satoon.

Kokot ja rituaalituli eivät enää kuulu pääsiäiseen kuten ennen – niiden tilalle ovat tulleet kynttilät, joita sytytetään kodeissa ja viedään haudoille.

🧳 Vieraillessasi Liettuassa: Etsi torilta ja markkinoilla margučiai-munia tai kokeile koristelua itse. Margučiai-munien koristeluprosessia voi myös seurata itse vaikkapa Lithuanian Folk Art Institute -keskuksessa. Liettuan pääsiäinen on enemmän tunnelma kuin spektaakkeli – sitä ei niinkään katsota ulkoa, vaan se koetaan sisältä.

Pääsiäinen Liettuassa.

Referenssit:

• Hyvää pääsiäistä 2024! – In Via – Arkea ja Juhlaa 
• Hyvää Pääsiäistä! – Via Per Aspera Ad Astra – 2023 
• Hyvää Pääsiäistä! – Via Per Aspera Ad Astra – 2022 
• Hyvää Pääsiäistä! – Via Per Aspera Ad Astra – 2021 
• Luovimista kulttuurisissa myrskytuulissa – In Via – Arki ja Ajatuksia
• Tuliaisia Liettuasta – In Via – Liettua