3 x huhtikuun kuva.
Vuorossa ovat 3 x kuukauden kuva – blogihaasteen huhtikuiset kuvat.
Silloin haasteen alussa jäin miettimään, millaisia kuvia haluan jakaa elämästäni ylipäänsä:, arjestani, juhlistani, riemuistani ja flopeistani. Tulin siihen päätökseen, että juuri tämä kokoonpano olisi kaikista paras. Miksi?
1.
Yllättävän moni ihminen on sitä mieltä, ettei hänen arjessaan tapahdu oikein mitään. Halusin, että jokaisella olisi jokin (teko)syy pysähtyä hetkeksi miettimään omaa arkea, ja sitä, mistä se koostuu. Millaiset asiat tekevät arjen? Mistä arjessa pääsee iloitsemaan?
2.
Vielä vaikeampi tehtävä on jakaa muiden kanssa juttuja, joista on ylpeä ja hetkiä, jolloin on tuntenut riemua. Hetket, jotka tuovat iloa ja onnellisuutta, joista tekisi mieli huutaa koko maailmalle. Vaikkakin näin puoliksi nimettöminä. Suomessa muuten aika harva bloggaa omalla nimellä. Yksityisyyden suojaamisen lisäksi meitä hävettää kertoa asioita niiden oikealla nimellä ja vieläpä meidän omilla nimillä. En ole poikkeus, ikävä kyllä.
3.
Floppi-kuvista onkin tullut se vaikein tehtävä. Kiemuraiseksi on osoittautunut juuri tuon ei-niin-kuin-strömsössä osion kuvitus. Harva meistä haluaa muistaa omia mokia ja floppeja, vielä harvempi lähtee niitä kuvaamaan. Vaikka hyvin moni lukija odottaa juuri näitä kuvia kaikista eniten.
Yritämme sivuuttaa nuo, ei niin riemulliset hetket mielestä niin nopeasti kuin vain pystymme. Se onkin oikein. Mutta jokaisesta hetkestä voi oppia jotain.
Kenenkään todellisuus ei ole ikuista nirvanaa, kaikki tunteet ovat sallittuja, ja se, miten reagoimme tietyssä tilanteessa tiettyyn asiaan, kertoo meistä paljon. Se voi myös lisätä itsetuntemusta, jos niitä hetkiä osaisi käsitellä oikein. Se ei ole helppoa, mutta uskon, että hieman perspektiivin lisääminen auttaa asiaa. Näin ainakin kuun lopussa 😉.
Huhtikuu
No juupa oli tasaista tuo huhtikuu. Arki oli tapansa mukaisesti tylsää, jopa mitäänsanomatonta. Niin tasaista, ettei varsinaisia huippuhetkiä eikä strömsöjä ole filmille tallentunut.
Hetken päätäni raavittuani, päätin että huippuhetkeksi saavat kelvata ensimmäiset kunnolliset lämpimät päivät tältä keväältä. Onneksi yksi niistä osui pääsiäisaikaan, jolloin kaverini oli vielä Maltalla. Muuten olisi käynyt tosi nolosti: käy etelässä ja palelee kuoliaaksi.
Ja kuukauden ei-niin-kuin-strömsössä kuvaksi pääsi virallisesti jo toukokuun puolella tapahtunut pöytägrillimme tapaturmainen kuolema. Laite ei kestänytkään verkon ylipirteää 250 voltin jännitettä. Traagisin asiassa on se, että grillaussesonki olisi vasta aluillaan…
1. Arkikuva
Arkikuvaksi valitsin tämän taideteoksen Sliemasta, koska jostain syystä olen tykännyt siitä kovasti. Perhearvoja ja merta – asioita, joita arvostan arjessani.
2. Kuukauden huippuhetki kuvana
Kuukauden ensimmäiset lämpimät päivät vietimme ulkoillen ihmisten ilmoilla tällä kerralla. Rantasesonki ja patikointi on vielä edessä.
3. Ei mennyt kuin Strömsössä – kuva
Ja tässä on edesmennyt grillimme. Vekotin ei ollut heikommasta päästä eikä edes vanha. Se olisi palvellut meitä vielä monta vuotta, jos verkko olisi laadukkaampi. Yli tarpeen ei aina ole hyväksi, ei tavaroiden suhteen eikä sähköisesti.
3 x huhtikuun kuva.
Haasteen aikaisempia postauksia:
Haaste muissa blogeissa:
Tykkään myös tuosta arkikuvasta. Se on tosi aurinkoinen kaikkine sympolisine arvoineen.
Täällä Tirolissa on ollut viileämpi ja sataisempi kevät kuin näiden viiden asuinvuoden aikana tämän mennessä. Minulle täällä on jo kesä, mutta silti lämpötila sahaa vielä sataisten päivien n. 10C pinnasta aurinkoisiin 25C päiviin. Kyllä se siitä pian tasaantuu 🙂
Täällä on ollut myös tosi vaihtelevaa sää. Viileitä ja sateisia päiviä on ollut paljon normaalia enemmän. Mutta enemmän rasitti ehkä viileä tuuli, jonka kanssa aurinkoinenkin päivä ei tunnu kovin mukavalta.
Ihanan kesäistä jo noissa kuukauden huippuhetki -kuvissa. Hyvä sää on kyllä aina ilon aihe, eikä hyvään hetkeen välillä auringonpaistetta enempää tarvitakaan. 🙂
Täällä on ollut kesäisiä päiviä, ja kun kaikki on aina vihreää, niin olo on myös kesäinen. Mutta muuten jostain syystä ilmat eivät asetu aloilleen tänä vuonna. On edelleen viileähkö ja sateista.
Floppikuvista saa ainakin mahtavan postauksen…
Niinpä 😅
Ihanat perustelut, miksi juuri nämä on ne kuvakategoriat jotka valitsit! Ja tuo yksityisyys on kyllä niin totta. Minäkin ihan vaan etunimelläni omassa blogissani, kirjoitan asioita, joita lähipiiri ei ehkä tiedä, jos eivät lue. Lapsilla on bloginimet mikä on mielestäni ihan perusteltua. 😀 Mutta miten valita tähän haasteeseen vain kolme? Mulla on työn alla taas 50kuvaa huhtikuulta xD
No se kolmen valinta on aina hankala. Joten fuskaan välillä ja laitan kuvan sijaan kuvasarjan 😁
Itse juurikin viikonloppuna postasin jälkimmäisen kuvan Instagramin Storyssa kun Postista hakemani paketti (kirjahylly) ei mahtunutkaan autooni ja joudun sen raahaamaan kirjaimellisesti käsipelillä kotiin 😀
Joo, kämmejä sattuu. Mulle viime aikoina sattuu enemmän sellaisia kämmejä, ettei autoni mahdu tiehen. Maltalla kun ollaan 😁. Joten olen ajamatta.
Aivan mahtavat kuvat jälleen! Erityisesti tuo arkikuva sulatti sydämeni. Oiva valinta!
Kiitos!
Perheeni on arjen tukipillareni.
Hvvä ja hauska haaste. Tulee prosessoitua menneitä päiviä ja huomaa välillä ehtineensä unohtaa mitä alkukuussa tapahtuikaan 😀
Minä olen tehnyt jo oman nettielämäni alussa päätöksen, että olen omalla nimelläni, siellä missä olen näkyvillä. On ainoastaan yksi keskustelupalsta, jossa toimii nimimerkki. Ja sekin sellainen että henkilöllisyydestä ei ole epäilystäkään.
Se on kyllä rohkea päätös. Ihmisiä monesti hävettää ja pelottaa, että toiset saa tietää enemmän, kuin on pakko. Myös rajaveto siitä, mikä asia jättäisi yksityisyyden suojiin, ja ketä voi mainita omissa jutuissa, on joskus vaikeaa.
Tämä haaste on just hyvä. Osasit valita parhaat jutut, ei nimittäin esim. tavan arjesta nyt niin paljon tule postailtua. Sekä kuvia on sopivasti 🙂 mä olisin liioitellut, varmaan 5 olisi nyhdetty mukaan eikä kukaan olisi jaksanut osallistua 😂.
Kiitos!
Yritin valita juuri sopivati, ettei se olisi liian vaikeaa, mutta tarjoaisi kuitenkin jonkin verran haastetta.