Haaveista ja tavoitteista – viikon kuulumisia.
Vuoden pimein aika on outo hetki. Vuosi on loppumassa ja ilmassa on odotusta.
Varmaan sen takia ihmisillä on tapana tehdä näinä aikoina kaikenlaisia listoja. Eteen ja taakse. Haaveita uudelle kaudelle ja tilityksiä menneestä.
Sen olen itsekin huomannut, että listojen tekeminen auttaa selventämään ajatuksia. Kirjoittaessa Bucket-listani 2023 huomasin, että se todellakin auttoi hahmottamaan mihin suuntaan olen liikkumassa. Vaikka kyse siinä oli vain matkahaaveistani.
Haaveiden ja tavoitteiden erottaminen toisistaan käy välillä työstä. Asiat, joita on mahdollista saavuttaa ja ne, joista voi vain unelmoida. Vaikka aina kehotetaan uskomaan itseensä ja pyrkiä toteuttamaan omia kaikista villeimpiä unelmia, ei se niin yksinkertaista ole. Mielestäni parempi on olla realisti kuin turhanpäiväinen haaveilija.
Unelmien eteen joutuu tekemään töitä ja se on hyödyllistä tiedostaa jo ennen kuin hyppää pää edellä satumaailmaan. Sekin on turhauttavaa, että joutuu perääntymään puolivälissä.
Siihen tavoitelista auttaakin. Tavoitteesta on hyvä tehdä suunnitelmia, hyvin yksityiskohtaisia. Silloin työn määrä selviää. Selviää siitä myös kustannustaso. Moni unelma maksaa, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Minkä tulotason pitää saavuttaa, mitä pitää oppia ennen kuin unelmasta voisi tulla totta.
Haavelista on eri asia kuin tavoitelista. Minulla on kumpiakin. Tavoitelistaani en aio julkaista sellaisenaan. Se on varsin henkilökohtainen asia.
Haavelistojani minulla on useita. Bucket list oli yksi niistä, joka käsitteli juuri matkustamista. Sattuneesta syystä en pääse tekemään siitä yksityiskohtaista tavoitelistaa, koska se ei ole järkevää tällä hetkellä. Turha tehdä suunnitelmia, joita joutuisi muuttamaan useita kertoja.
Ensimmäisen askeleen matkustushaaveideni toteuttamisen eteen olen jo tehnyt eli uusin matkavakuutuksemme.
Olen tunnin puinut matkavakuutuksen ehtoja Ifin virkailijan kanssa. Siitä huomasi, miten paljon matkailuala on muuttunut viime aikoina. Epävarmuustekijöiden määrä on lisääntynyt selvästi, mikä tietysti vaikutti hintaan. Onneksi ei niin paljon, etten olisi ollut valmis maksamaan sitä.
On erilliset ehdot sota-alueelle eli Ukrainaan, pakotteiden alla olevalle Venäjälle ja Valko-Venäjälle (en tietysti ottanut niitä vakuutuksen listaan). Ukrainaan en uskalla mennä, Venäjälle en halua.
Koronaa varten on kokonainen pykälä. Onneksi meillä oli ne rokotustodistukset, muuten sieltäkin olisi kiikastanut.
Ei ole enää sellaista huoletonta lomafiilistä matkaa suunnitellessa kuin oli joskus ennen.
Se on yksi syy, miksi matkoja ei ole tavoitelistallani. Ne ovat haaveissani. Jos vastaan tulee mahdollisuus toteuttaa niistä jokunen, hyökkään heti sen kimppuun.
Haaveista ja tavoitteista – viikon kuulumisia.
Referenssit:
Haaveita on aina elämässä oltava ❤️
Mä en edes tiedä mistä haaveilisin niin paljon että siitä tulisi tavoite jonka eteen tekisin töitä! Se on välillä vähän masentava ajatus kaiken tavoitteellisuuden keskellä… Mutta ehkä mä löydän sen vielä. 😀
Pienet lapset, ruuhkavuodet, vauva-arki – onhan sitä tarpeeksi tekemistä hetkeksi. Sanoisin, että tavoitteet tulevat takaisin elämään silloin, kun arjessa jää aika itselleen. Yleensä silloin lapset ovat jo hyvin omatoimisia, niin alkaa tekemään mieltä jotain muuta kun pelkkää perhearkea.
Mulla ei ole muuta kuin, että pääsisin Krakovaan ja toinen on, että saisin toisen työpaikan.
Työssä hyvinvointi on erittäin tärkeä asia. On se kurjaa, jos joka päivää joutuu lähteä töihin pitkin hampain.
Ihan järkevää tutkia kunnolla matkavakuutus ennen matkalle lähtöä!
Tuo on totta, että unelmat usein maksavat, mutta olen myös huomannut, että joskus vähemmän kuin etukäteen ajatteli! On joka tapauksessa hyödyllistä selvittää “kuinka paljon” sen sijaan että miettii vain että joku on “liian paljon”. 🙂
Niin se on, jos vain murehtii ja haaveilee, niin harvoin tulee mitään valmista. Budjetointi on jo yksi askel toteuttamisen.
Olen joskus tehnyt listoja tulevaan, mutta en liiaksi mitä on tullut tehtyä tai saavutettua. Ehkä siviilissä noita listoja tulevaan ei liiaksi tule tehtyä, kun työelämässä saa jo liiankin tarkkaan suunnitella ja budjetoida tekemisensä. Siviilissä on kiva sitten mennä virran mukana:)
Yksi syy myös tulevan listattomuuteen taitaa olla se, jotta listan tehtyäni en muista sitä paljon helmikuun jälkeen katsella. Loppuvuonna listan löydyttyä se onkin jo menneen kesän helteitä 😀
Kyllä, joskus näinkin käy. Toisaalta, olen huomannut varsin hauskan ilmiön: joskus listan kaikki kohdat tulevat täytettyä, vaikka en ole sinne listaan katsonut vuosiin.
Tuo tarkka matkavakuutuksen läpikäyminen on varmasti fiksua. Moni juttu on muuttunut. Eiköhän ne haaveet taas toteudu ja matkoille pääse. Ja totta puhut, matkan suunnittelu tuntuu ihan erilaiselta kuin ennen.
Niin se on. Nyt pitää suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon asioita, josta ei tulisi edes ajatelleeksi vielä pari vuotta takaperin.