Road trip Virossa – Tallinna – Pärnu – Jõhvi.
Days 6-7. Viro – Tallinna – Pärnu – Jõhvi
Pärnu
Vaikka Pärnusta Tallinnaan ei ole kun parin tunnin ajomatka (ei, se moottoritie ei ole vielä valmis ja 70-90 km tuntinopeudella körötteleminen vie oman aikansa), päätimme jäädä yöksi Pärnuun. Näissä kuvissa jo näkyy matkaväsymystä: en jaksanut edes tarkistaa, että kamera tärähti kuvatessa iltahämärissä enkä ottanut toista kuvaa 🤪.
Pärnu oli yhtä unelias kesäkaupunki kuin aina ennenkin. Elämää esiintyy siellä vain rantakaistaleella aurinkoisina päivinä.
Tallinn
Tallinna oli meille kotikaupunkina seitsemän vuoden aikana. Vanhoissa kotinurkissa pyöriminen on omalla tavalla hauskaa. Parissa vuodessa muutosta on tapahtunut sen verran, ettei ihan vanhasta muistista pääsee liikkumaan vaan pitää katsoa avoimin silmin ja mielin.
Viro on muuten hauska maa. Se ei ole sellainen tasapaksu, mitä varakkaammat ja yhteinäisemmät Euroopan maat, joissa on kaksi erilaista seutua: kaupunki ja maaseutu. Se koostuu hengeltään aivan erilaisista paikoista. On virolaista Viroa ja on venäläistä Viroa, joissa taajama ja kaupunkialueet ovat erilaisia, samaten kuin maaseutu.
Maardu
Kahvit sänkyyn – Harvoin olen joutunut keittämään kahvit sängyssä.
Jõhvi
Jõhvi henkii neuvostoliiton romantiikkaa, sellaista, mitä se oli parhaimmillaan. Kaupunki on uusittu, korjattu, harjattu. Ja tietysti sinne on rakennettu hieno ostari, Pargi Keskus.
Matkasta
Tämän matkan aikana keskinopeudeksi tuli ruhtinaalliset 76 km/h ja tämä oli sillä reitillä aivan loistava suoritus siitä huolimatta, että keli oli helppo, päivät valoisia ja joissakin pätkissä pääsi kiihdyttämään 150 km/h. Niitä pätkiä oli vain aivan liian vähän verrattuna tietöiden yli matelemiseen.
Olen myös huomannut asioita, joihin en olisi kiinnittänyt huomiota ellen olisi osallistunut minimalismihaasteeseen. Olen yrittänyt pärjätä mahdollisimman pienellä määrällä tavaraa ja se oli virhe. Road tripeillä on omat sääntönsä pakkaamiselle. Tästä lähtien tiedän, että kaikkia pitää olla tuplana, tai ainakin hammastahnaa ja kenkiä.
Kenkäni hajosivat jo Italiassa ensimmäisenä matkapäivänä. Klo 22.30 tietysti. Joten loppumatkan olen viettänyt kotitossuissa. Onneksi mulla oli sellaiset. Uudet kengät löysin onneksi Jõhvista, koska Tallinnassa omaa kokoani ei ollut enää kenelläkään. Olen toki nirso kenkienostaja, mutta mielestäni omia jalkojaan pitää kunnioittaa, koska käytän niitä niin paljon kuin minulla on tapana.
Hammasharjani ja tahnan olin unohtanut johonkin hotelliin ja huomasin sen tietysti illalla, kun mitään ei ollut enää tehtävissä.
Sama kävi hiusharjalleni. Se on nyt sitten niin, että tuskin löydän yhtään kelvollista kappaletta kuukausiin tai jopa vuosiin. Takkuinen kuontaloni ei siedä ihan mitä vaan harjaa. Nevermind.
Majoitusala kärsii ilmiselvästi henkilöstöpulasta, koska monessa paikassa sisäänkirjautumisajat ovat lyhentyneet viime näkemästä. Siitä muodostui eräänlainen ongelma: matkantekoa ei noin vain pääse katkaisemaan klo 18.00 tai klo 14.30, kuten erään hotellin nettisivuilla luki.
Näihin asioihin pitää osata suhtautua filosofisesti.
Tosin se oli kivaa, että päästiin vähän tuulettumaan. Tuntui jo aika homeiselta olla koko ajan paikallaan, vaikka kuinka merimaisemia katseli 😉. Olen sitä mieltä, että vapaa matkustaminen on edelleen ihmisen perusoikeus, vaikka uskon, että sen pitäisi tapahtua vastuullisesti. Jos haluan matkailla, niin minun on noudatettava sääntöjä, oltava vastuussa omista tekemisistäni ja ajateltava toisia. Olkoon sitten rokottamisesta mitä mieltä tahansa, jos se auttaa suojaamaan muita ihmisiä, minun on otettava se riski. Jos en suostu ottamaan piikkiä, minun on istuttava paikallani kuin tatti. En saa vaarantaa toisten terveyttä omien mielipiteideni tai matkakuumeen vuoksi. Tai sitten on maksettava koronatesteistä oikealle ja vasemmalle.
Matkailuala tulee muuttumaan, samaten kuin koko yhteiskunnan rakenne. Nyt näkyy jo, ettei vanhaan eKr aikaa paluuta ei ole.
Majoitukset:
- Pärnu Villa Harmony (Pärnu)
- Eurohotel (Maardu)
- Stroomi Residents Apartments – Holiday Accommodation Service (Tallinn)
Referenssit:
- Ota tai jätä: Koronarokote
- Matkailualan käännekohta
- Elämää Coronacalypsiksen jälkeen
- Maailma muuttuu. Pysyvästi tai väliaikaisesti?
- Mitä asioita uudesta korona-arjesta pitäisit?
Tämä teidän Road trip on ollut kiinnostavaa seurattavaa 🙂 Kun itsekin pian pääsisi…
Voi olla että pääset vielä. Ei sitä ikinä voi tietää 🙂 Minäkin unelmoin road tripistä silloin, kun se tuntui vielä aivan mahdottomalta.