Elämää Coronacalypsiksen jälkeen

Onko elämää Coronacalypsiksen jälkeen? Haluan uskoa, että on.

deserted island, COVID-19, quarantine life, Elämä Coronacalypsiksen jälkeen

Globalisaatio

Globalisaatiolla on oma hintansa. On kivaa päästä joka maailman kolkkaan muutamassa tunnissa. Ja myös katastrofit ovat sitten maailmanluokkaa. 

Harva meistä on unelmoinut elämästä maailmanlaajuisen apocalypsiksen keskellä. Vaikka on huolestuttavaa ja tavallaan pelottavaakin seurata maailmanlopun meiningissä olevaa taistelua uutta ja tuntematonta virusta vastaan, on asiassa omat mielenkiintoiset piirteensä.

Harvan ihmisen kohtalona on ollut syntyä vuosituhannen vaihteessa. Ja kaiken lisäksi olla maailmanlaajuisten historiallisten tapahtumien keskellä (uhum, sivussa). Eli meidän sukupolvemme jää ilmeisesti historiaan COVID-sukupolvena ja samalla vuosi 2020 COVID-vuotena vai tapahtuiko tänä vuonna jotain muuta? Noh, julkisuus sekin.

Koronaviruksen tutkimus näyttää täältä, sivusta, vaiherikkaalta biokemian/lääketieteen dekkarilta. Uutisia rokotuksen kehittämisestä odotetaan maailmassa henkeä pidätellen. Huokaus, ei vieläkään…

Vaikka se ei välttämättä näytä siltä neljän seinän takaa, on ilmiselvää, ettei maailma ole entisellään Coronacalypsiksen jälkeen. COVID-karanteenissa vietetty aika  tulee vaikuttamaan elämäämme monella eri tavalla. Sillä hetkellä, kun me pääsemme eristyksestä ulos ja aurinkoon, meidän maailmamme ei ole enää samassa paikassa. Monet asiat, joihin olimme tottuneet ovat poissa katukuvasta tai maailmankartalta. 

Kun ei ole juuri nyt parempaakaan tekemistä, spekuloin tässä siitä, miltä post-coronacalyptinen maailma näyttää.

Matkustaminen

lentokone, happy color, COVID-19, matkustaminen, quarantine life, Elämä Coronacalypsiksen jälkeen

Matkustaminen

Vapaina länsimaalaisina ihmisinä oletamme, että liikkuminen on varsin vapaata ja matkustaa saa minne haluaa. Karanteenin jälkeen matkailukartta menee uusiksi. Suurin osa rajoitteista tulee kuitenkin meidän pään sisältä. Kuin moni uskaltaa matkustaa vaikka Italiaan tai Ranskaan? 

Tosin, sellaista luksusta, kuin edullinen viikonloppumatka suosittuun turistikaupunkiin, ei välttämättä tule olemaankaan. Harva halpalentoyhtiö selviää korona-myllerryksestä. Arvioidaan, että jos karanteeni jatkuu toukokuun loppuun asti, 85% lentoyhtiöistä menee konkurssiin. Vahvimmat kyllä selviävät. Vahvin ei tarkoita automaattisesti parasta. Yhtiön on oltava riittävästi iso, että suuri pankki tai valtio suostuu antamaan tarpeeksi lainaa.

Matkakohteet myös menevät uusiksi. Osa maista varmasti jättää rajoitukset voimaan, sekä ulos että sisään pyrkivistä. Toiset herättävät sellaista korona-fobiaa, ettei sinne ole tulijoitakaan. 

Matkustamista tulee rajoittamaan, ei pelkästään kallistunut lippujen hinta, mutta myös infrastruktuurin murtuminen. Vaikka hotellien hinnat varmasti putoavat, palvelun laatu myös heikkenee. Ruoan hintojen nousu myös vaikuttaa matkabudjetteihin. Tosin, kolhun saaneiden kotitalouksien budjetit eivät välttämättä kestä matkustamista pitkään toviin. Kaikkia ihmisiä se ei tietty koske: köyhistä tulee vielä köyhempiä ja rikkaista rikkaampia. 

Viime vuosikymmenien matkailun räjähdysmäinen kasvu oli kuitenkin keskiluokan suurenemisen ansiota. Kun keskiluokka jää kotiin, puolet turisteista jää saapumatta. Zoom-kokouksiin tottunut keskiluokka voi kriisin jälkeen todeta, että heillä on ihan kivaa kotonakin. Että rivitalon piha on tarpeeksi hyvä ulkoilualue. Jos heidän onnistuu se rivitalo pitämään itsellään.

sail, sail away, COVID-19, quarantine life, Elämä Coronacalypsiksen jälkeen
Uutta ja vanhaa.

Matkailuala tulee kokemaan uudistuksen, jolla saattaa olla myös kääntöpuoli. Muutos voi koskea matkojen pituutta ja suuntaa. Monesti se voi tehdä hyvää kotimaan ja lähiseutujen matkailulle. Joka tapauksessa muukalaiskammo ja agorafobia taisivat tulla jäädäkseen. Monet ihmiset lähtevät mieluummin metsään kuin kaupunkilomalle. Ekologiseen systeemiin tämä suunta vaikuttaa positiivisesti. Sillä ehdolla, tietty, että metsät kestävät sen kehityksen.

Ihmisistä tulee myös entistä varovaisempia kaukomatkustamisessa. Ne onnettomat ihmiset, jotka jäivät loukkuun lomanvietossa, saivat sellaiset traumat, ettei uutta matkaa suunnitella tuosta vaan. Siinä tilanteessa ei vakuutusyhtiö eikä valtio jaksanut heistä välittää. Lennot olivat toki järjestetty, mutta lentolippujen kustannukset (ei niin pienetkään) oli maksettava omasta taskusta. Pidemmäksi ajaksi lomakohteisiin jääneiden ihmisten ongelmiksi muodostui myös rahan loppuminen kesken ja hotellien sulkeutuminen. Yhtäkkiä lomalaiset olivat rahatta ja kadulla. Maata pitkin matkustajat jäivät sulkeutuneiden rajojen taakse Eurooppaa pitkin ajaessaan.

Epäilen, että auringon perässä ihmiset matkustavat silti, vaikka matkakohteet valitaan entistä tarkemmin. Matkojen määrä tulee kuitenkin laskemaan dramaattisesti moniksi vuosiksi. Aika moni jättää lähtemättä lomalle vain sen takia, ettei sillipurkin tapaan täytettyyn lentokoneeseen halua ahtautua. Ihmisten katseet kääntyvät vaihtoehtoisten matkakeinojen päin, kun lentäminen ei ole enää kaikista suosituin tapa liikkua. Tämä voi johtaa täysin uudenlaisten matkailukohteiden ja -alojen kehittymiseen. 

Talous

lonely planet, flower, COVID-19, quarantine life, Elämä Coronacalypsiksen jälkeen

Talous

Aurinkoista päivää ei pääse viettämään lempikahvilan terassilla: kahvila ei ole olemassa, pelkkä tyhjä terassi. Moni pienempi yritys ei selviä parin kuukauden kuivasta kaudesta. Yksinyrittäjät ja perheyritykset ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Ja niitä on yleensä joka maassa valtaosa. 

empty restaurants of Albufeira, COVID-19, quarantine life in Portugal, Elämä Coronacalypsiksen jälkeen
Quarantine life in Portugal.

Myös voimaan jäävät rajoitukset asiakkaiden yhtäaikaisesta määrästä (social distancing) taatusti verottavat monien yritysten tuottavuutta. Kannattaako pitää esitystä tai ravintolaa auki, jos asiakkaita saa olla sisällä vain kolmasosa aikaisemmasta? Moniko suostuu maksamaan kolminkertaisen hinnan, että yritys pysyy pinnalla?

Maiden välillä on eroja: Suomen pankit ilmoittavat lyhennysvapaiden hakijoille parin-kolmen viikon viiveellä, ettei lyhennysvapaita heru. Kai kiinteistön realisointia on harkittu? Kiinteistö on yhtä kuin omistusasunto tai rakenteilla oleva omakotitalo. Se kuulostaa huonolta vitsiltä: pitääkö perheen oikeasti jäädä kodittomaksi parin palkattoman kuukauden takia? Pankin mielestä kyllä. 

Virossa pankit tarjosivat asiakkailleen puolen vuoden lyhennysvapaita (valtion suosituksella toki) ja hoitivat asiat kuntoon parissa päivässä kysymättä mitään. 

Avustuspaketteja jaetaan toki vain niille kaikkein suurimmille ja näkyvimmille yrityksille. Business Finland rahoittaa yli kuuden hengen yrityksiä, joista yksi on Huono Äiti Oy:n Sari Helin yrittäjä. Mitä hätää hänellä on? (https://www.is.fi/viihde/art-2000006480171.html) Täysin digitaalisen sisällön toimittajan pitäisi olla turvassa. Ja mies kantaa rahaa kotiin selkä vääränä. Enkä usko että just jätski ei mene kaupaksi juuri nyt. Eiväthän suomalaisnaiset tee juuri nyt muuta kuin lukevat blogeja ja syövät jätskiä.

Viron Bolt (Taksiyritys) haluaa valtiolta jättilainaa, vaikka luikerteli veromaksuista vuosia. Sitä ei ilmeisesti heru, koska loput virolaisista lakkaavat verojen maksamisesta, jos juuri se lainahakemus menee läpi. Mutta Tallinkille on luvassa muhkeat 200 000 000 muutamaksi vuodeksi. Luit oikein: kaksisataa miljoonaa euroa. Kukaan ei kehota heitä myymään omaa kiinteää ja liikkuvaa tavaraa, jota on 1.5 miljardin verran. 

Portugalin hallitus raapii päättää, mihin ne muutamat tukieurto kuluttaisi: mihinkään ei riitä. Matkailusta elävä, yksityisyrittäjien pitämä pieni valtio kärsii turistien puutteesta. Kesän 2020 jälkeen saadaan nähdä, mitä Portugalin matkailualasta jää jäljelle. Tietysti maan sisällä on alueellisia eroja: Porton seutu, Lissabonin alue ja argikulttuurinen keskusta selviävät kriisistä paremmin, kuin pelkkään turismiin panostanut etelän Algarve. 

Praia da Marinha, Lagoa, COVID-19, quarantine life in Portugal, Elämä Coronacalypsiksen jälkeen
Praia da Marinha, Lagoa, Portugal

Euroopan maiden taloudet ovat kietoutuneet toisiinsa niin tiukasti, ettei mikään maa enää pärjää aivan omillaan. Tämä kriisi palauttaa arvot takaisin omavaraisuuden ja varmuusvarastoinnin perusteille kovalla kädellä. 

Karanteeni on kaksiteräinen miekka: jos yrittäjä maksaa palkat karanteenin aikana, voi olla ettei yritystä ole karanteenin jälkeen. Jos yrittäjä ei maksa palkkoja karanteenissa oleville, voi olla, ettei hänellä ole työntekijöitä sen jälkeen. 

Vakuutusyhtiöt pesivät kädet asiasta: pienellä tekstillä oleva kirjoitus (jota kukaan ei koskaan lue) vapauttaa heitä vastuulta Force Majeureen vedoten.  

Talouskriisistä pääsemisestä väännetään kättä jo nyt. Mutta on ihan selvä, että helppoa siitä ei tule. Ja vaikka kaikki rajoitukset olisivat poissa nyt heti, ihmisten päässä toipuminen tulee kestämään vielä pitkään. 

Ekologia, Biologia, Biokemia, Virologia

tutkimus COVID-19, quarantine life, living with hope that the vaccine will be ever found, Elämä Coronacalypsiksen jälkeen

Ekologia, Biologia, Biokemia, Virologia

Vaikka koronavirusten lahko on laaja, uusissa viruksissa on tutkijoille aina haastetta. On jännittävää seurata, miten tutkimukset etenee. Harva virus on niin perusteellisesti ja maailmanlaajuisesti tutkittu. Mikä on vielä harvinaisempaa, nämä tutkimukset esitellään mediassa uunituoreeltaan ja maallikon kielellä. Tärkeintä on vain valitta tarpeeksi päteviä lähteitä. Tämä tieteellinen dekkari on varsin hauskaa luettavaa (niin kauan tietysti, kunnes se osuu omaan nilkkaan).

Veikkaan, että monet ihmiset eivät edes kuulleet ennen korona-pandemiaa sellaisesta lääketieteellisestä alasta kuin virologia. Nyt se on yhtä tunnettu kuin Kardashianit. Julkisuus tietää muhkeaa tukipakettia. Kalliisti saavutettu voitto. 

Ekosysteemi toipui parissa kuukaudessa jonkin verran, mikä ei tietty korjaa niitä valtavia vahinkoja, mitä sivilisaatio on aiheuttanut vuosisatojen aikana. Mutta toivottavasti se auttaa ymmärtämään ihmistoiminnan vaikutuksen biosfääriin. Näin ruohonjuuritasolla. Kaikissa kiireissä globaalit ekosysteemin ongelmat menevät maallikoilta yleensä ohi. 

tutkimus COVID-19, quarantine life, living with hope that the vaccine will be ever found
Rokotetta odotellessa

Tämä ei ole nykyhistorian ensimmäinen eikä tuhoisin pandemia, mutta jostain syystä aikaisemmista kokemuksista oli opittu varsin vähän. (https://yle.fi/uutiset/3-11271465 ; https://www.visualcapitalist.com/history-of-pandemics-deadliest/)

Karanteenit olivat laajassa käytössä ja koulut olivat kiinni sen takia kuukausia. Tutkimustietoakin oli saatavilla niistä ajoissa (viimeisen vuosisadan pandemioista erityisesti), mutta se pääsi meillä unohtumaan. Toivottavasti tämän kerran uhraus ei mene hukkaan. 

Elämäntavat

tutkimus COVID-19, quarantine life, living with hope that the vaccine will be ever found, elämäntavat karanteenissa, Elämä Coronacalypsiksen jälkeen

Elämäntavat

Coronacalypsis pisti elämäntapamme aika perusteelliseen remonttiin. Pyjamissaan ympäriinsä kuljeskelevat ihmiset haikailevat kuntosalin perään. Nekin, jotka kävivät siellä viime kerran viisi vuotta takaperin. Ulos luontoon pyrkivät ihmiset, joiden rutiinit sisälsivät kauppakäytävillä eksymistä ja metrosuunnistelua vuosia. Sosialiitit laulavat nettikaraokea kotona. Pinttyneet liikematkaajat pitävät verkkokokouksia olohuoneistaan. Lapset opiskelevat kotoa käsin. Konttorityöläiset näpyttelevät raportteja parvekkeiltaan ruoanlaiton lomassa.

tutkimus COVID-19, quarantine life, living with hope that the vaccine will be ever found, elämäntavat karanteenissa, Elämä Coronacalypsiksen jälkeen
Maskipakko?

Verkkoelämään voi jäädä koukkuun. Hyvällä organisoinnilla arkeen mahtuu paljon enemmän asioita, kun ei tarvitse matkustaa töihin ja huoltaa jatkuvasti edustuskelpoisia vaatteita. Pukea voi silloin, kun sielu sietää, ja kaupassa käydä, jos huvittaa. Jos ei huvita, voi tilata verkosta. 

En tiedä, miten ihmisillä on tylsää kotona ollessaan. Voi olla, että tekemisen puute vaivaa karanteenin aikana jotain osaa ihmiskunnasta. Perheen vanhemmille sellaista luksusta ei ole suotu. Kotikoulu vaatii vanhempien läsnäoloa (mitä pienemmät lapset, sitä enemmän apua he tarvitsevat) ja aikamoista järjestelyä, ottaen huomioon, että aikuisillakin on omat työnsä tehtävänä. Huoltokuormitus on jonkin verran suurempi, kun koko perhe syö ja sotkee koko ajan kotona. Pyjamia tarvitaan enemmän ja ulkoiluvaatteita vähemmän. 

IRL ei kuole koronavirukseen täysin, mutta vaikeita aikoja on luvassa. Lämpimään ja mukavaan kuoppaansa kiinteytyy yllättävän nopeasti. Pumpulinpehmeästä lintukodosta on pelottava lähteä isoon ja kylmään maailmaan. Pyjamakansa linnoittautuu koteihinsa karkkien ja Netflixin kera. Yksin tai omassa tiiviissä, välillä hermoille käyvässä porukassa on turvallisempaa olla. 

Psykologia ja sosiologia

social distancing

Psykologia ja sosiologia

Kuplasta ulostulo voi osoittautua varsin vaikeaksi. Tiettävästi eristys ei tee ihmisten psyykkeelle hyvää. Luulisi, että neljän seinän sisältä juoksee ulos heti, kun pääsee, mutta voi käydä niinkin, että ulkoilma pelottaa enemmän kuin uskoisi. Siihen ruotsalaiset vetoavat kieltäessään laittamasta maatansa karanteeniin. Heidän 10.7% korona-kuolleisuus (tilanne 19.4.2020) kattaa enimmakseen vanhuksia. Kuulostaa julmalta: talous tai isovanhemmat. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että se valinta on jokaisen maan edessä. Eivätkä vanhukset välttämättä haluaisi olla eristyksessä vuotta, että pääsevät pandemiasta hengessä. En lähde kommentoimaan. 

Vanhukset eivät ole ainoat häviäjät tässä taistelussa. Nuoremmatkaan ihmiset eivät kestä kuukausia kestävää eristystä kovin hyvin. Erilaiset psykologiset ongelmat tulevat esille: pelkotilat, masennus, paniikkihäiriöt (Matkustuspelko yleistyy ja matkoja perutaan kiihtyvään tahtiin – Lapin matkailun kasvu ei silti näytä pysähtyvän ).

Ihmiset pelkäävät matkustaa ulkomaille, vaikka korona-kriisi olisi ohi. Eristys kaventaa sosiaalista aluetta, eikä paluu entiseen elämän suju kaikilla ongelmitta. Entistä enemmän ihmisiä sulkeutuu virtuaaliseen maailmaan. Reaalielämän rajoittaminen ei ikävä kyllä rajoita koulukiusaamista tai ahdistuneisuutta. Verkkoon siirtyvät myös meidän psykologiset ongelmat. 

Suomessa, jossa COVID-19 tapausten tilastot ovat suhteellisen säyseitä sekä asutus on harva, tätä ongelmaa ei ole vielä käsitelty. Mutta muualla maailmassa, erikoisesti UK:ssa ja USA:ssa koronafobia estää työntekijöitä ilmestymästä työpaikoilleen. Toiset joutuvat lähtemään töihin, vaikka heitä hirvittää, koska heidän talous ei kestä palkatta jäämistä. 

Korona? Sepä kysymys…

Suomessa, hyvinvointivaltiossa, asiat eivät ole kovin paljoa paremmin. Työnantajalta tuskin saa ymmärrystä asiaan, koska työntekijöistä on muutenkin pulaa. KELA rankaisee parin kuukauden karenssilla (ennakkotapaus on olemassa). 

Osa ihmisistä voi menettää työnsä koronafobian takia. Toiset menettävät yrityksensä ja toimeentulonsa karanteenin aikana. Kaikille tarvitsijoille apurahaa ei kuitenkin tule riittämään. Ottaen huomioon Suomen yrityslain ja sosiaalilain ristiriidan, maata odottaa itsemurhien aalto. Samalla tavalla kuin 90-luvulla. Konkurssiin menneitä yrittäjiä vieläkin osoitetaan sormella, vaikka heidän vikaa se ei välttämättä ollut. Yrityksen lopettaminen voi kestää kuukausia (tai vuosia), niin sen prosessin aikana omistajalla ei ole oikeutta saada sosiaaliapua KELA:lta. Laskekaa itse. 

Tulevaisuuden suunnitelmat 

tutkimus COVID-19, quarantine life, living with hope that the vaccine will be ever found, future perspective,

Tulevaisuuden suunnitelmat 

Jos ei muuta, niin tietotekniikan käytössä maailman kansa tulee tekemään suuren harppauksen. Seuraan sivusta poikamme kotikoulua. Onneksi emme aikaisemmin rajoittaneet kovinkaan paljoa hänen tietokoneella vietettyä aikaansa, vaan olimme ohjeistaneet häntä kokeilemaan uusia ohjelmia ja sovelluksia. Niin, siis joutavan pelaamisen sijaan. Pleikkaria emme koskaan hankkineet, mutta suorituskykyisen koneen ja liudan erilaisia vempaimia – kyllä. Jokunen hankinta meni hutiin, mutta suurimmasta osasta niistä oli hyötyä. Nyt minun ei tarvitse istua vieressä ja tapella Zoomin, Google Classroomin, Sheetsin ja Docsin kanssa. Eikä Wordin, Excelin, PowerPointin, Slidesin, Driven, YouTuben, Bloggerin, WordPressin… (loput keksi itse) kanssa. Pääsen rauhassa suoriutumaan työstäni ja lueskella lasten vanhempien raivokasta chattailua kotikoulun pulmista. Suurin osa vanhemmista ei pysty edes auttamaan lapsiaan. 

Koulua odottaa joka tapauksessa mullistus. Tässä taisi olla tulevaisuuden suunta, näin maailmanlaajuisesti. Edistyneissä maissa tarjotaan muutaman vuoden päästä etäkoulua virallisesti, tietysti sillä edellytyksellä, että itse lapsi pärjää kotikoulussa.

Matkailualasta ja katukuvan vähittäismyymälöistä vapautuvaa työvoimaa tulee tarpeeseen elintarvikkeiden nettitilausten keräilyssä. Isompien talojen varastotyöntekijöiden määrät varmasti kasvavat räjähdysmäisesti, sekä elintarvikealalla että muualla nettikaupoissa. Trendi oli kasvava jo ennen korona-pandemiaa, mutta kriisi antoi sille entistä enemmän puhtia.

Sankaruuden leimaa saanut hoitohenkilökunnan ammatti nousee tämän päivän lasten keskuudessa halutuksi ammatinvalinnaksi. Myös tutkijoita tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Tutkimusrahaa satelee virologian ja biokemian aloille vielä vuosia runsaasti, ennen kuin se taas jää unholaan, sotimisen varjoon. 

Jos voimia ei riitä opiskelemaan virologiksi, voi kokeilla IT-tukihenkilön ammattia. Näiden ammattilaisten tarve ei muuta kuin kasvaa. Mitä enemmän olemme netin varassa, sitä enemmän ongelmanratkaisun taitajia kaivataan. Ja tietysti myös uusia sovelluskehittäjiä uusien etätyöalustojen rakentamiseen. Siihen tarvitaankin jo luovaa ajattelua.

Nettioperattoreiden määrä saattaa lisääntyä, jos nykyiset yritykset eivät pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Nettitarjonnassa esille nousee myös infrastruktuurin puute. Monessa maailman kolkassa netin saatavuus ei ole ihan niin itsestään selvää. Joissakin maissa netti toimii kuin unelma. Esimerkiksi, Kiinan netin toimivuus, kapasiteetti ja nopeus on jotain muuta, mitä pystymme kuvittelemaan. Shenzhenissa, 100km:n alueella, joka ikinen asukas kulkee kännykkä kourassa ja katsoo jotain videota. Siis, non-stop. Metron ruuhka-aikoina se tuntuu taianomaiselta, että ne videot ylipäänsä pyörivät. Viron netti toimii Portugalissa paremmin kuin Portugalilainen oma. Surprise!

Bloggaajien, Youtuberien, influencerien ja muiden diginomadien määrä jatkaa kasvuaan. Siihen tarvitaan huomattavaa lainsäädännön uudistusta, että kiinnittämättömien ja kodittomien freelancereiden elämä sujuu rauhallisesti ilman, että joka päivä pitää odottaa karhuja muutamasta eri maasta. On tälläkin hetkellä olemassa liuta ihmisiä, jotka eivät vietä missään yksittäisessä maassa yli 180 päivää vuodessa. 

Muuta tässä sarjassa:

In English: To Work Or Not To Work – That Is Coronaquestion

In English: Working From Home

Subscribe to our newsletter!

#coronavirus #koronavirus #quarantinelife #coronapandemic #koronapandemia #elämä #vainelämää #coronacalypsiksenjälkeen #globalisaatio #matkustaminen #travel #talous #life #liveyourlife #elämäntavat #lifestyle #psykologia  #sosiologia #ekologia #biologia #biokemia, #virologia #tutkimus #work #tulevaisuus

Yksi vastaus artikkeliiin “Elämää Coronacalypsiksen jälkeen

Vastaa