To Work Or Not To Work – Koronakysymys

USNews & World Report , To Work Or Not To Work - Koronakysymys, 
To Work Or Not To Work - Koronakysymys
Kuva: USNews & World Report

Maailmanlaajuinen talouskriisi toi esille myös joukon juridisia kysymyksiä ja eettisiä dilemmoja.  

Ihan kaikkia työtehtäviä ei pysty suorittamaan etänä. On kaupan kassoja, hyllyttäjiä, kuriireja, postinjakajia, farmaseutteja, tehdastyöläisiä, joiden on pakko olla paikalla ja kontakteissa muiden ihmisten kanssa. Raskaus, korkea ikä tai perussairaus, joka ei periaatteessa normaalisti vaikuta työntekoon, mutta asettaa ihmisen riskiryhmään vain korona-epidemian takia, voi tulla ongelmaksi. Missä kulkee raja? Ja kuka maksaa vahingot?

Silloin kuin kysymys ei ole palvelusväestä tai Hippokrateen valan antaneista ihmisistä, työnantaja ei periaatteessa voi pakottaa työntekijää riskeeraamaan terveyttä tai henkeä työpaikalla. Siinä on kuitenkin oma ristiriita: riittääkö koronafobia syyksi jättää ilmestymättä työpaikalle, jos ihminen ei muuten kuulu riskiryhmään? 

Kuitenkin, silloin kun työntekijä on riskiryhmässä, tälläiset pelot voivat olla pohjustettuja. Rajatapaukset, kuten astma, diabetes, korkea ikä, raskaus, sairaalloinen ylipaino (BMI yli 40) sekä päivittäinen tupakointi, ovat vaikeampia. Tosin, jos henkilö oli aikoinaan hyväksytty työtehtävään, hänen terveydentilansa ei juridisesti voi olla esteenä kyseisen työtehtävän suorittamiselle. Saako työnantaja silloin pakottaa työntekijän työpaikalle, vaikka ihmistä pelottaa? Ja voiko kieltämisestä rangaista?

Suomen laki pakottaa työntekijän hakeutumaan lääkäriin. Tosin, siinä tapauksessa työ on silti menetetty. Jos lääkäri toteaa, että henkilö ei terveydentilansa takia voi suorittaa kyseistä työtehtävää, sopimus katkeaa. Lääkäriin pääsy tällä hetkellä on kiven takana: terveydenhuollolla on muuta ajateltavaa. Sairauden toteamisen prosessi voi kestää kuukausia. Miten ne kuukaudet saa elettyä terminaalivaiheessa: toisella puolella koronavirus ja toisella työnantaja. 

Miten tämä tulee toimimaan käytännössä, jää nähtäväksi. Olisi kiva saada asialle jokin selvitys, esimerkiksi työsuojelusta ja henkilöstövastaavalta. Miten tällainen intressien konflikti tulisi ratkaista paikan päällä?

Tässä tilanteessa työnantajalta odotetaan joustavuutta ja panostusta henkilökohtaisiin suojavälineisiin. Työntekijältä joustavuutta ei saa vaatia Suomen työsuojelulain mukaan.

Euroopan eri maiden välillä on tässä asiassa isoja eroja. Esimerkiksi Virossa työnantaja saa yksipuolisesti alentaa palkkoja jopa 30%, jos työkuormitus muuttuu merkittävästi. Suomeksi sanottuna, jos töitä ei ole, ei tule täyttä palkkaa, vaikka työpaikalla joutuu oleskelemaan. Monissa maissa, esim. Portugalissa, työntekijöitä hyllytetään niin kauan, kunnes yritys käynnistyy uudelleen. Heille säilyy 60% palkkaa 60 päivää. Muuten siellä ei olisi enää yrityksiä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että talvisin ihmiset palelevat kotona ilman palkkaa ja odottavat kevään tuloa.

Tällä hetkellä kaikki korona-pandemiasta aiheutuneet kustannukset jäävät yritysten maksettavaksi. Vakuutusyhtiöt pyyhkivät kädet asiasta vedoten poikkeustilaan (se oli siinä  pienessä tekstissä, jota kukaan ei koskaan jaksa lukea). Valtiot levittelevät käsiään ja suunnittelevat muutaman euron avustuksia. 

Tämä postaus englanniksi tässä/ This post in English here

Aviokoulu.com Blog:

Covid-19 maski maski maski

COVID-19 TALOUSKRIISI

Subscribe to our newsletter!


Read more at:

Business Help for Coronavirus (COVID-19)

World Health Organization: WHO

CDC Online Newsroom

7 vastausta artikkeliin “To Work Or Not To Work – Koronakysymys

Vastaa