Virtuaalimaailma lapset.
On auttamattomasti myöhäistä pohtia, onko virtuaalimaailma hyvästä vai pahasta. Siitä on tullut meille rinnakkaistodellisuus ja meidän on tultava toimeen sen kanssa.
Perinpohjainen ymmärrys ja oikea suhtautuminen asiaan ei välttämättä ole oman sukupolveni käsissä. Mutta meidän lapsemme tulevat elämään virtuaalissa huomattavasti enemmän kuin me koskaan. Aika usein virtuaali-ego ja todellinen ego eivät täsmää. Mistä me oikeastaan tiedämme, että kohtaamamme ihminen on juuri sellainen kuin on? Kuori joskus hämää, oli se sitten fyysinen tai binäärinen nahka.
Virtuaalimaailma on ole välttämätön paha – se on teknologian kehityksen luonnollinen käänne. Siinä on omat hyvät puolensa:
- Ei tarvitse tavata samoja ihmisiä päivästä toiseen (kun yleensä ainoat ihmiset, joita nähdään päivittäin ovat omat työkaverit).
- Työpaikan perään ei tarvitse muuttaa toiselle paikkakunnalle/pois rakkaasta kodista (riippuu toki työstä).
- Matkustaa voi silloin kuin haluaa eikä silloin, kun on loma.
- Voi tavata sellaisiakin ihmisiä, joiden kanssa fyysisessä maailmassa tiet eivät olisi ikinä risteytyneet.
Jos virtuaalitodellisuuden olemassaolo tympii pahasti, asialle voi toki yrittää tehdä jotain.
Voi kokeilla:
- muuttaa autioille saarelle;
- muuttaa sen, mitä pystyt muuttamaan – esim. kieltää lasta pelaamasta;
- hyväksyä se, mitä ei pysty muuttamaan – teknologian kehitys on tullut jäädäkseen.
Mutta kaikkein vaikeinta on päättää, mihin oikeasti pystyy vaikuttamaan ja mitä pystyy muuttamaan. Vielä yksi pykälä vaikeampi kysymys: pitäisikö sitä oikeasti muuttaa?
Virtuaalimaailma lapset.
Lapsille sopivat virtuaalimaailmat
Testaa Lasten tasavalta -sarjan 360-virtuaalimaailmaa | Galaxi | yle.fi
Lapsiperheen arki Archives Virtuaalimaailma lapset
Kuvitus: Happy Color®
Virtuaalimaailma on kyllä teknologian kehityksen luonnollinen käänne kuten mainitset. Itse havahduin tähän kun ystäväni yritys järjesti koulutustapahtuman, mikä kuvattiin virtuaalistudiolla. Koulutustapahtumasta saatiin varsin mielenkiintoinen kokonaisuus tehtyä. Ehkä koulutukset ja tapahtumat ovat menossa kohti virtuaalisempaa maailmaa myös.
Minä olen itse löytänyt ihan huippuja ystäviä verkosta, joita olen tavannut sitten kasvotustekin. Järkevinä annoksina virtuaalimaailmat on hyvä juttu.
Parasta virtuaalimaailmassa on ehdottomasti ne ihmiset, joiden kanssa tiet eivät muuten olisi ikinä kohdanneet! Keltanokkaporukka on ollut yksi isoimmista ilonaiheuttajista. Sieltä on löytynyt blogien lisäksi paljon loistotyyppejä, joihin on ollut ilo tutustua! 🙂
https://www.lily.fi/blogit/i-dont-speak-polish/
💕
Hyviä puolia virtuaali elämästä tuotu hienosti esille. Kun se on tullut jäädäkseen, niin turha on toisaalta taistella vastaan.
Virtuaaliset kontaktit, jos ajatellaan niitä esim. some:n kautta tai video yhteyksinä jne. tuovat ainakin nopeutta yhteydenpitoihin. Välimatkoilla ei ole paljoakaan merkitystä. Siten voi olla laajemman verkoston kanssa tehokkaammin yhteyksissä kuin fyysisesti paikalla olevana. Myös löytää kontaktaja paljon tehokkaamin.
Minä koen verkonkin kautta tehdyn yhteyden eräällälailla fyysisenä, sillä onhan siinä ihmiset kuitenkin fyysisesti ja oikeasti päätteillään 🙂
Mun mielestä parasta tuo kohta 4. Esimerkkinä mahtava bloggaajien ryhmä! 🙂
Aivan! 🧡