Lojaaliuden mitta sosiaalisessa mediassa
Lojaaliuden mitta sosiaalisessa mediassa
Hyvästä ideasta on tehty rahaa tahkoava kone. Toisaalta, kuka nyt ei haluaisi myydä omaa hyvää ideaa voitolla?
Sosiaalisen median olemassaolo ei periaatteessa ole ilmiönä hyvä tai paha. Kaikki mitä se sisältää, on meidän itsemme tuottamaa materiaalia. Ihmiskunnan varjopuolet luonnollisesti heijastuvat sinnekin. Some ei ole vaarallisempaa tai vaarattomampaa kuin mikä tahansa baari-ilta. Inhimillinen tekijä on kummassakin. Virtuaalimaailman turvallisuudesta toki pitää puhua enemmän. Asiasta on kirjoitettu yllättävän vähän.
Virtuaaliyhteiskunnan tuomista eduista enemmän tässä.
Somessa syntyneet lieveilmiöt ovat samoja kuin IRL: kiusaamista, vihapuhetta, identiteettivarkauksia. Jostain syystä luullaan, että netissä kiusaaminen tapahtuu anonyymisti. Se on harhaa. Se, että näitä rikoksia tutkitaan laiskasti, ei tarkoita, ettei se olisi mahdollista. Jokainen kommentti, teko tai käynti sivuilla jättää jälkensä, joka on varsin helposti jäljitettävissä. Voi, kun mä haluaisin, että kaikki nettikiusaajat tätä olisivat lukeneet 😆. Ei ne lue. Koska ne eivät lue mitään, ei edes sitä tekstiä, jota kommentoivat. Uskallan myös väittää, etteivät ne oman pahan olon toisiinsa netissä purkavat mitään ruudinkeksijöitä ole, joten tuskin on käytössä VPN:llä tai sarjareititimella suojattu IP. Hyvä kun tietävät, miten päin hiirtä pidetään.
Niin, minä olen sitä mieltä, että ilkeily, vainoaminen ja haukkuminen netissä on raukkamaista ja kielii tunneälyn puutteesta. Jos tekee mieli haukkua toista netissä ja vieläpä anonyymisti, niin kannattaa hakea apua ammattilaiselta. Kritiikin ilmaiseminen on eri asia, eikä sitäkään saa esittää anonyymisti.
Oliko aikaa ennen somea?
Some on hivuttautunut elämäämme vaivihkaa. Vaikka moni tunnustaa inhoavansa sitä, ilman somea on vaikea tulla toimeen. Kuin olisi täydellisessä eristyksessä.
Somesta on tullut suurin mainoskanava, koska se voitti muut tavoitettavuudessa ja tehokkuudessa. Sille asialle ei enää mitään voi. Mainostajat ovat siellä, missä jengi.
Se, että some on näin suuressa osassa arjessamme, ei ole mikään sattuma eikä orgaanisen kehityksen tulos. Se on tehty isolla rahalla käyttäen viimeisimpiä mainostekniikoita ja psykologisia vaikuttamiskeinoja. Seurantatyökalut mittaavat jatkuvasti meidän somessa vietettyä aikaa ja käyttäytymismalleja ja somea mukautetaan niin, että viettäisimme jatkuvasti aina vain enemmän aikaa siellä.
Ominaisuuksia lisätään ja karsitaan sen mukaan, miten kävijöitä saisi pidettyä appsin sisällä. Muutama härski keino:
- IG linkkien käyttö aktivoituu vasta 10K seuraajan ylittyessä; se vaikuttaa siihen, että IG:stä muihin sovelluksiin ei juurikaan lähdetä – se on tahallaan tehty umpikujaksi, koska harva viitsii mennä kaivamaan linkkiä biosta.
- FB:n täysversiosta äskettäin poistettu linkkien kopiointimahdollisuus, joten appsin joutuu asentamaan puhelimeen (mobiililaitteeseen).
- Ilmoitukset somesta suoraan näytölle, ettei kanava vaan pääsisi ruostumaan.
- Puhelut ja suoraviestintä some-appsien kautta. Se ei nyt ole käyttäjäystävällisyyttä, vaan keino pidellä asiakkas talon sisällä.
Periaatteessa mikään uusi ominaisuus ei ole silkkaa käyttäjäystävällisyyttä, vaan niiden perimmäinen tarkoitus on palvella palveluntarjoajan tarpeita. Niiden avulla saa enemmän tietoja platformin käyttäjistä ja heidän käyttäymismalleista verkossa. Se on dataa, josta mainostajat ovat valmiina maksamaan.
Tylsää on se, että monet rakentavat kaupallisia sivustoja FB:lle, vaikka homman pitäisi toimia toisinpäin, FB:stä omille kotisivuilla. Täältä löytyy heti monia käyttäjiä, jotka eivät ikinä osta mitään, jos käytössä on vain FB:n päälle tehty kauppa.
FB ei myöskään ole ilmainen käyttäjilleen, jos tarkastellaan suurempaa kuvaa. Organisaatio elää mainostuloista ja datan myynnistä. Eihän kukaan ylläpidä kymmeniä tuhansia ihmisiä työllistävää yritystä omista taskurahoista. Mainosbudjetti korvataan taas kuluttajien kukkarosta.
Tässä on sitten se talouden life circle. Ota tai jätä.
Lojaaliuden mitta sosiaalisessa mediassa
Somessa sana on vapaa. Vai onko? Mitä kaikkea somessa saa ja ei saa sanoa ääneen?
Lainsäädäntö edellyttää, että ihmiset noudattavat yhteiskunnan normeja myös somessa. Ei saa olla rasisti, sovinisti, vihapuhuja eikä moni muukaan. Harva edes tietää, mitä kaikkia sammakoita pitää varoa päästämästä ulos. Toki, laki on olemassa yhteishyvän takia.
On tosin olemassa myös sellaisia kirjoittamattomia sääntöjä, joista on vaikea olla tietoinen, ellei on jo polttanut sormiaan kertaalleen. Esim. omaa työpaikkaa ei saa arvostella: työnantaja kun odottaa työntekijöiltä tiettyä lojaalisuutta itseä kohtaan. Missä raja kulkee, on tulkinnanvaraista. Esimerkiksi maininta työpaikkakiusaamisesta voidaan tulkita loukkauksena, vaikka ketään ei olisi osoitettu sormella suoranaisesti.
En tiedä, onko se Suomessa mahdollista, mutta on tapauksia, jolloin Newyorkilainen työntekijä on ilmoittautunut sairaaksi perjantaina ja postasi bilekuvia samasta illasta, ja sai potkut. Eli yritys ottaa erivapauden stalkata työntekijänsä somessa ja toimia sen mukaisesti. Ai niin, sitä sanotaan seuraamiseksi.
Ilmainen porkkana
Osioita lisätään platformeille sen mukaan, miten palveluntarjoja haluaa jäsentää käyttäjänsä. Esim. FB Business Suite tai IG:n ammattilaistilit ovat sitä varten, että käyttäjiä saa segmentoitua paremmin. Eri segmenteille tarjotaan erilaisia palveluita ja niistä kerätään eri dataa. Mitä paremmin osuu naulan kantaan, sitä korkeampi on ROI. ROI on yhtä kuin raha.
Kaikkein pelottavin piirre?
Big Brotherin silmä, joka pääsee vakoilemaan myös appsin ulkopuolelle. FB näkee, mitä olen hakenut Googlessa. Se vasta pelottavaa onkin.
Sen, mitä itse olen jakanut, pystyn hallitsemaan. Mutta tätä ominaisuutta en. Se ärsyttää.
Miksi algoritmia vastaan soditaan jatkuvasti?
Silloin, kun kyse on Facebookista ja Instagramista, jotka ovat tätä nykyään siamilaiset kaksoset, algoritmin ainoana tehtävänä on pidellä käyttäjiä appsien sisällä.
Ihmisluonteeseen kuuluu räpytellä raameja vastaan. Sen takia hyvin monia ärsyttää somen luoma karsinta. Eli, sisällissota bottien ja ihmisten välillä on jo alkanut. Tervetuloa tulevaisuuteen!
Tämä on blogiyhteisömme Meidän Blogit-yhteispostaus
Fiksumpia tekstejä löydätte täältä:
Lojaaliuden mitta sosiaalisessa mediassa
Referenssit:
Kuvitus: Happy Color®
Somessa on hyvät ja pahat puolensa, kuten koko ihmisenä olemisessa, ihan kuten Nadine kirjoititkin. Nämä puolet näyttäytyvät eri lailla eri ihmisille. Itselleni some on niin suuri osa elämää, että olen siitä enimmäkseen kiitollinen. Hyvin monia hienoja asioita elämässäni ei olisi todennäköisesti tapahtunut ilman somea. Olen kiitollinen siitä, että tällainen innovaatio on keksitty, sillä se yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa.
Totta on tietysti myös se, että tämä ilmiö on vielä niin tuore, että meidän ihmisten pitää opetella sitä hallitsemaan. Ja hallitsemaan itsemme. Tasapainossa olevan ihmisen ei tarvitse haukkua ketään eikä levittää paskaa, somessa tai sen ulkopuolella. Hyvän lisäksi somessa on mahdollista levittää paljon pahaa, nopeasti ja tehokkaasti. Sovellukset on tehty addiktoiviksi, ja se kieltämättä ärsyttää. Mutta otan senkin mieluummin haasteena kuin uhriudun sen edessä. Minä päätän lataanko sovelluksen ja kuinka paljon aikaa sen parissa vietän.
Somen keskittyminen muutaman ison jätin käsiin voi olla epäreilua tai pelottavaa. Se toisaalta myös mahdollistaa globaalin verkoston. Ja aina voi valita toisen, pienemmän kanavan, jos haluaa. Suurin osa meistä haluaa olla siellä missä kaikki muutkin ovat. Mutta kukaan ei meitä siihen pakota, tietääkseni ainakaan. Olisihan se kiva, jos Googlen, Facebookin ja mitä näitä nyt on, osakkeet jaettaisiin tasan kaikkien käyttäjien kesken, ehkä me teemme siitä mahdollista tulevaisuudessa 😄😉 voi tosin olla, että siitä sopasta tulisi melkoinen.
Mielestäni somen ei tarvitse olla ilmaista. Aika harvoin näin mullistavia keksintöjä ilmaiseksi jaellaan. Hyödyn somesta, joten hyötyköön se minusta. Mitä datan keruuseen tulee, olen jo jokseenkin luopunut pyrkimyksistä hallita sitä. Haluan käyttää somea, se mahdollistaa monia upeita asioita ja olen valmis maksamaan siitä tämän hinnan (luulisin 😄). Siinä vaiheessa, jos päiväni kuluvat datan leviämisen murehtimiseen, menetän paljon muutakin kuin datani. Kuten monissa muissakin asioissa elämässämme, voimme päättää itse keskitymmekö etsimään huonoja vai hyviä puolia. Koko totuutta tuskin tietää enää kukaan.
Aurinkoisia terkkuja Berliinistä,
Noora
Kiitos kommentista, Noora!
Aivan oikea asenne. Se on todellakin meidän oma päätös, mihin asioihin elämässämme keskitymme.
On hienoa, että meillä on some ja sen tuottamata mahdollisuudet. Silti on haastavaa ja ikävää, että asiat keskittyy muutamalle jätille, somamaailman suurvalloille. Näillä suurvalloilla on ehkä jo nykyäänkin paljon enemmän dataa ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihmisiin ja kansakuntiin kuin perinteisillä suurvalloilla ja niiden vakoilukoneistolla. Mikäli ei vielä ole niin kokoajan homma kehittyy siihen suuntaan. Siinä onkin ihmiselle miettimisen paikka.
Tuo kiusaaminen, uhkaavasti kommentoiminen jne. on kummallinen ilmiö. Ihmiset, ihan siis tavallisetkin, laukovat mitä sattuu. Ei tunnisteta jollakin emotionaalisella tasolla, jotta siellä kommentin kohteena on toinen ihminen. Henkilö, joka ei ikinä sanoisi jotain vastaavaa toiselle kasvotusten saatta heitellä todella hälyttäviä kommentteja. Halutaan toista haukkumalla idiootiksi nostaa omaa älykkyyttään ja tuoda esiin erinomaista tietämystään, vaikka siinä käy tosiasiassa juuri toisin päin. Siinä on ihmiselle empatian harjoituksen paikka.
Hirmu mielenkiintoinen teksti ja jälleen kerran mahtavaa analyysia, olet kyllä huikea kirjoittaja.
Mitä tuohon anonyymiin vainoamiseen tulee, niin oma vainoaja, joka siis todella vainosi, vauvapalstan haukkumaketjut, joka postaukseen alentavaa tekstiä, hankki facebook estot vanhaan blogiosoitteeseen, profiilistani oli tehty feikkiprofiili deittisivustolle, niin hän älykkäänä vainoajana kyllä tiesi, ettei poliisi/yleinen syyttäjä tee mitään asialle, eli ei ylittänyt rajoja vaikka olikin ihan mielipuolista tuo kiusaaminen.
Yleinen syyttäjä ilmaisi, että kyseessä on kunnianloukkaus vauvapalstalla, mutta vaatisi liikaa poliisin resursseja tutkia asiaa. Hyvää asiassa kuitenkin on, että keissi voidaan avata uudestaan, jos homma jatkuu tai saa uusia muotoja. Facebook estosta, joka vaikutti omaan työntekoon, lausuttiin vain, että on Facebookin tarjoama ominaisuus.
Eli jos joku haluaa tehdä toisen elämästä ikävää, siinä kyllä onnistuu varsin hyvin.
Tulisi kilometrin pituinen kommentti ja pitää lähteä viemään lasta kouluun, joten toivottelen aurinkoista uutta viikkoa Nadine. <3
Seuraavan kerran, kun joku meinaa tehdä sulle samanlaisen tempun, ilmoita tänne vaan. Pistetään sille vähän pippuria hännän alle: jäljitetään serverille asti ja lähetetään varoituksen (tai tieto hänen henkilöllisyydestä suoraan poliisille). Backtracking on laillinen muuten.
Oudolta näyttää se poliisin ja syyttäjän suhtautuminen. Se kuulostaa samalta, kun raiskauksen uhrilta kysytään, ettei kai hänellä ollut liian lyhyt hame. Mä en tiedä, miten poliisin koneisto toimii, mutta työtä tuollainen toimenpide vaatii 3-5 h yhdeltä ihmiseltä, jos kiusaaja on fiksu. Jos ei ole, niin 10 min.
Sekin, että valtio on täysin kädetön jotain firmaa vastaa (kuten FB), on raivostuttava asia, jolle ei voi mitään. Kärvistellään vaan. Se on tätä nykyaikaa.
Silti on parempaa, ettei mitään vastaava ikinä sattuisi uudelleen. Ikävä se on joka tapauksessa.
Mukavaa työviikkoa sulle Tiia! 💗
Hieno kirjoitus! Mielestäni on tärkeää ottaa esille juurikin tuo miksi käytöstapoja olisi hyvä pitää yllä myös somessa, vaikkakin meitä vahtii botit kaiken aikaa, silti aidot ihmiset siellä on vastaanottamassa toisten mielipiteitä ja ihmisillä kai vielä yhä on tunteet ja mieli joka voi herkimmillä rikkoontua jopa netissä anonyymisti…