Uusi maa, vanha valuutta

Muutto Maltalle

Olen seurannut tiheästi kollegoiden blogeja, erikoisesti niitä, joissa porukka on juuri muuttamassa maasta toiseen. Yleisesti ottaen on tapana raportoida vähintään viikon välein, mitä uudessa maassa on tapahtunut. Me taas olimme aika hiljaa omasta Maltalle muutosta. Aika tapahtumarikasta menoa tämä oli, mutta kivaa, kuten yleensä, kun jokin uusi projekti on meneillään.

Tähän kuukauteen mahtui:

Uusi maa, vanha valuutta (tämä artikkeli)
Uusi koti Gozolla
Uusi koulu
Uudet työkuviot (Tervetuloa tulevaisuuteen!)
Uudet tulevaisuuden suunnitelmat

Muutto uuteen maahan

*Kuva Iltalehden artikkelista: Kolme kuollut veitsihyökkäyksessä Nizzassa*

Meillä kävi tuuri (= tapahtumien ennalta päättely + harkittu ajoitus), että pääsimme ajamaan Euroopan läpi sinä lyhyenä hetkenä, kun sieltä ylipäänsä vielä pääsi. Eikä pelkän koronan takia. Tämä aika on surullista ja vaikeaa ilman kiihkouskonnollisia erimielisyyksiäkin. Pappia ammuttu, hässäkkää monessa eri kaupungissa. Nyt Nizzan kaduilla ja ympäri Ranskaa partioivat entistäkin raskaammin aseistetut poliisit. Entinen eläkeläisten tavoite, muutto Nizzaan, on menettänyt vetovoimansa jo vuosia sitten.

Ehkä syy on historiassani, mutta minulle on aina vaikeaa katsoa, kun aseet ja sota-ajoneuvot ovat osa arkea. Mahanpohjassa vääntyy kummasti ja pelko täyttää mieltäni, vaikka tiedän, että niistä ei ole uhkaa minulle henkilökohtaisesti, kun en ole tuolla läsnä. Tällainen katukuva tarkoittaa sitä, että jotain on pahasti vialla…

Onneksi itse matka oli ohi nopeutetulla aikataululla (Road Trip 3597 – Korona Road Trip).

Asuinpaikan valinta

Gozo oli meille Maltan saarista ensisijainen valinta, mutta emme uskaltaneet tehdä mitään äkkinäisiä liikkeitä sen takia, että työkuviot olivat aika hajalla. Jos jompikumpi meistä olisi sitoutunut pääsaarella oleviin työtehtäviin, meillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia sijoittua Gozolle.

Maltalla on hassu ja aika epäedullinen ulkomaalaisten työpaikkojen keskittymä Sliemaan, jonka seurauksena Sliemassa asuu kaikkein eniten ulkomaalaisia ja vuokrahinnat ovat liki kaksi kertaa korkeammat kuin muualla (ehkä Vallettaa lukuun ottamatta). Ajaminen pääsaarella on hullunmyllyä: vasemmanpuoleisen liikenteen lisäksi ruuhka-aikoina kapeat tiet ovat niin tukossa, että eteenpäin ei pääse. Myös parkkeeraaminen tapahtuu täällä täysin mielivaltaisesti. Lisää soppaan vielä rekat ja bussit, joita on väistämättä paljon liki puolen miljoonan asukkaan tarpeiksi, niin kaaos on valmis. Autoja on tilastojen mukaan lähes yksi jokaista aikuisikäistä kohti, yli kolmesataatuhatta. Eli, Maltan pääsaarelle emme taatusti halunneet.

muutto Maltalle

Maltalla on tätä nykyään toistakymmentä uutta ja vanhaa ostoskeskusta, joista kaksi isohkoa Gozolla. Periaatteessa täältä saa ostettu kaiken tarvittavan, joko itse Gozolla tai pääsaarella. Pahinta shoppailuhimoa pitää lähteä tyydyttämään Sisilian puolelle, missä on tarjolla hehtaarin kokoisia outletteja. Sekään ei ole mikään temppu, tosin menopaluulippu voi maksaa 160 euroa per nuppi.

Pari tuttavaani, jotka ovat Maltalla joskus asuneet, harmittelevat yhteen ääneen, että paikka on tosi pieni ja rajoitettu. No, nykyään ei silti pääse mihinkään. Portugalissakin viimeiset puoli vuotta pyörittiin samassa pikkuisessa läänissä, suunnilleen kauppaan ja takaisin. Välillä ei päästy kauppaankaan, kun kuntien rajat olivat kiinni. Kyllä me täällä Gozollakin tekemistä löydämme. Pelkkien kotinurkkien kuvaamiseen menee näillä maisemilla helposti vuosi, ja on vielä patikointireittejä, nähtävyyksiä, rantoja, historiallisia kaupunkeja ja muistomerkkejä, veneretkiä, shoppailua, ravintoloita… Joitakin paikkoja pitää kuvata päivällä, joitakin auringonlaskun aikaan, joten kameralle riittää töitä.

Meri on saarivaltiossa läsnä joka hetkessä. Se on tuottoisa luonnonvara, kulkuväylä, ruoan lähde, ilmainen huvi ja sielunmaisema. Meri on vastuussa ilmastosta, saarten ilmiöstä ja kasvillisuudesta. Se antaa mielenrauhaa ja maistuu hanavedessä. Juomavettä suodatetaan Maltalla merivedestä käänteisosmoosimenetelmallä.

Tällä hetkellä Maltalla ei ole pahempia koronarajoitteita. Yleinen maskipakko, lämpömittaukset julkisissa tiloissa ja rajoitettu yhtäaikainen asiakasmäärä kaupoissa on kaikki, mitä täällä on voimassa. Ainakin meidän kylässä kuppilat laajentavat kaduille jos asiakkaita on enemmän mitä sisälle mahtuu. Välejä pöytien kesken pidetään 3 metrin verran.

Vaikka Maltalla on valtavasti vanhuksia, koronakuolleisuus on aika matala, aika tarkkaan 1% verrattuna viereiseen Italiaan (6.18%) ja muuhun maailmaan (2.6%). Ilmeisesti kalastajat ovat varsin kestävää kansaa.

Matkalla Maailmalla – Malta – Hannu Tuominen puhuu asiaa, vaikka tuntuu siltä, että hänen Maltan-matkastaan on vierähtänyt parikymmentä vuotta. Osa tietoa on vanhentunutta. Harmi, ettei kirjoituksessa ole päivämäärää. Bussiliikenne on nyt varsin kattava sekä Maltan että Gozon saarella, kalusto on nykyaikaista, ostareita on rakennettu tiuhaan tahtiin joka paikkaan ja kierrätys järjestetty varsin hyvin. Tosin v. 2019 arvioitu asukasmäärä oli 515 000 ja asukastiheys 1633/km2.