Bloggaaminen: Tekniset

Tässä postauksessa kerron siitä, miten teknisten osien yhteensovittaminen sujui.

Osa ongelmista oli tiedossa, osa tuli täytenä yllätyksenä. Osaan oli jollakin jo vastaus valmiina (joko netissä tai maksullisten kurssien sisällä), toisiin jouduin paneutumaan itse. 

Varustauduin lähtöön seuraavasti: 

• WordPress.org (maksullinen palvelu)
• WordPress.com (ilmainen palvelu)
• TMDHosting
• PlugInit (JetPack, WP Visitor Statistics, Yoast SEO, Ads Inserter, Advanced Ads, Site Kit by Google for WP)
• Kuvapankki Depositphotos
• Kamera Nikon Coolpix S9300 (ikivanha)
• Puhelimet Samsung Galaxy S9 (vanha) ja Galaxy Note 9 (uusi)
• Videokamera Sony AX33 4K Handycam®
• Kannettava tietokone Acer Aspire 5

Kuten aikaisemmin mainitsin (Bloggaaminen: Puolen vuoden raportti), olen päättänyt lähteä kultaista keskitietä: ei liian halvalla, mutta ei törkeän kalliistikaan. Ottaen huomioon tekniset vaatimukset bloggaamiselle, varsin keskivertotasoa riittää näin alussa. Jos päätän ammattilaistua täysin, investoin ammattivarusteisiin. Tällä hetkellä siinä ei ole mitään järkeä.

Alla laitan viittaukset aiempiin kirjoituksiin, ettei tarvitse toistaa itseäni.  

Kuten olen jo maininnut aikaisemmassa postauksessa, omaksi alustaksi valikoitui WordPress.org (Osa 1: Unelma elää). Käytän rinnakkain myös niiden ilmaista WordPress.com -palvelua, päästääkseeni vertailemaan ominaisuuksia. (Bloggeria en enää kestänyt parin postauksen käsin siirtämisen jälkeen). Tämä parivaljakko on hyvä silloin, kun ei osaa heti alkuun päättää, haluaako maksullisen tai maksuttoman alustan. Siirtyminen täällä käy kuin laulu: yhdellä hiiren klikkauksella (ja kortin vingutuksella).  

Kaikki pysyy paikallaan ja ehjänä. Sivustoni on sidottu molempiin WP-versioihin, ja niitä voi käyttää rinnakkain ja muutokset näkyvät yhtä aikaa molemmissa.

Vaikka kaikkien alustojen väliin on tarjolla import-export pluginit, huomasin, että paljon riippuu käytetystä teemasta, mediasta, lisäosista. Linkit menevät joka tapauksessa hajalle, samaten kuin postauksen rakenne. 

WP:n ilmaisversio on mielestäni Bloggeria rikkaampi. Se on jokseenkin helppokäyttöisempi kuin täysversio ja hyvä harjoitusalusta. Siirtyminen monimutkaisempaan maksulliseeen WordPressiin ei pitäisi enää tuottaa mitään vaivaa.

Blogipostaus on kuitenkin oma kirjallisuuslaji, joka erottuu sekä kauno- että tietokirjallisuudesta jonkin verran. Siihen on olemassa omat valmennukset, mutta silti sen joutuu opettelemaan harjoittelemalla ja kirjoittamalla. Kokeneella kirjailijalla homma luonnistuu nopeasti, noviisilla voi mennä hetki kompuroidessa. 

Paljon riippuu kielestä, millä aiot kirjoittaa. Äidinkielellä kirjoittamista pidetään helpoimpana. Minä, ulkosuomalaisena, en allekirjoittaisi tuota väitettä: omalla toisella tai kolmannella kielellä tuloksesta voi tulla asiallisempaa ja ehjempää. Esimerkkinä on murteella kirjoitetut teokset: joko ne ovat poskettoman hauskoja tai äärimmäisen ärsyttäviä, tai sitten sanoma voi kokonaan jäädä tulematta perille. Hyötyä on kaikista: Kansalaisopistojen kirjallisuuskursseista, verkkovalmennuksista, alan FB-ryhmistä, kirjoittamisen oppaista… 

Minä mainitsisin erikseen muiden blogien lukemisen/seuraamisen. Mielestäni muiden teoksiin tutustuminen on yksi tärkein oppimäärä jokaisen alan toimijoille (Minun Lempiblogit ja Bloggaajat). 

Bloggaamisessa joutuu yhtä aika opettelemaan sekä luovan että teknisen osan. Jos teknisten kiemuroiden pureskelu ei miellytä, kannattaa delegoida se osa heti alusta alkaen pois. Alusta asti rakentaminen on huomattavasti helpompaa kuin korjaaminen silloin, kun vahinko on jo tapahtunut. (JetPack:issa ja WordPress.org:ssa on sisäänrakenettuja autosave- ja backup-osioita). 

Jos taas kirjoittaminen ei suju tai huvita, sekään ei ole este blogin pitämiseksi. Tekstit voi myös tilata. 

Työkalujen pitää olla työkunnossa, mutta tuskin avaruustutkimuksen tasolla. On kiva omistaa ammattilaiskäyttöön tarkoitettu kamera, kestävä drooni, kallis kuvankäsittelyohjelma, tyylikäs läppäri, viimeisintä mallia oleva puhelin, (talo meren rannalla, Lamborghinin… ai, ei Lamborghiniin saakaan talvirenkaita?)… Tietysti, jos on varaa, voi panostaa tekniikkaan. Mutta se ei ole tässä vaiheessa välttämätöntä. 

Kuvapankkien kuvista päätellen, kahvikuppi on bloggaajan tärkein varuste.

Itse en joka tapauksessa jaksaisi raahata isoa kameraa joka paikkaan (kokemusta on) ja käsitellä omia kuvia tuntikausia. Otan suuren osan kuvistani edelleen kännykällä Samsung Galaxy S9 (vanha) tai Galaxy Note 9 (uusi) ja ikivanhalla kameralla (Nikon Coolpix S9300). Uusimpien kännyköiden kamerat ovat sen verran hyviä, että niillä saa kuvattua ihan kelpo materiaalia blogin kuvitukseen. (Kuva-blogit ovat asia erikseen: myyntiin tarkoitetuilla kuvilla on eri standardit). 

Kännykkä ei tarvitse olla uusinta uutta, mutta luotettava, nopea ja hyvällä antennilla varustettu. On kaiken huippu, jos netti katoaa h-hetkellä. Ainoa vaatimus, josta en tingi matkapuhelimien ostossa on IP68 (vesitiivis) standardi. Syy: rakastan vesistöjä.

Minulla on mitä tavallisin kuvankäsittelyohjelma, jolla hädin tuskin saa kuvat rajattua ja tarvittaessa lisättyä valoa. Samaten videoeditori on varsin perustasoa. Blogeja harvoin luetaan 50” näytöillä, johon tarvitaan resoluutiota, johon kamerani (Sony AX33 4K Handycam®) ei pysty.

Läppärini Acer Aspire 5 on myös keskitasoa oleva laite. Se antaa tehdä kaiken tarvittavan. Se on kolmas Acerini. Ensimmäinen kuoli vanhuuteen 12 vuoden iässä. Toinen käy ja kukkuu, paitsi sieltä puuttuu näppäimiä ja Roblox jumittaa. Se kesti aamupuurohyökkäykset, maitoupotukset, pudotukset… ja mitä vielä mahtui 12 vuoden elinikään. Se oli poikani käytössä  7 vuotta. Viime vuonna päätettiin ostaa työkäyttöön uudet Acerit.

Blogia silti otetaan vastaan aika pitkälti sen ulkonäön perusteella. Tähän ei varmaan koskaan tule mitään muutoksia. SIsältö voi olla kuinka hyvää tahansa, mutta jos pärstä ei miellytä, lukemisesta ei tule mitään. En toitota tässä, miten pitää panostaa visuaalisuuteen. Tietysti pitää. Tosin, teema pitää valita ei pelkän ulkonäön, mutta myös tarkoituksen perusteella. Blogille tarkoitettua teemaa on helpompi säätää oman blogin vaatimuksiin sekä personalisoida. Muihin tarkoituksiin tehdyistä teemoista (esim. online kauppa) voivat puuttua blogeille tärkeitä ominaisuuksia tai vastaavasti voi joutua poistamaan puolet teemasta. 

Minusta tuntui kotoisalta, että WP käyttää teemoissa PHP:ta. Monet muutkin alustat käyttävät samaa kieltä, mutta on muitakin mahdollisuuksia olemassa. Visuaalinen (eli Blocks:issa oleva) editori on helpompi käyttää kuin vanhanaikainen html. Onneksi sitä pääsee sorkkimaan myös html:ssä. Välillä tulee pakottava tarve korjailla valmiita osia. Vanhan nörtin vimma. 

Myös valmiina olevat teemat ovat käteviä, mutta vikojen korjaus on vaivalloista. Tässä on tukijoukkoani säätelemässä mainoksen runtetelemaa teemaa kuntoon.

Teeman vaihto on myös vaarallinen toimenpide. Niiden osiot voivat poiketa toisistaan aika paljon, ja säätämistä tulee runsaasti. Myös lisäosien asentaminen ja poisto sekä asetusten vaihto kannattaa tehdä huolellisesti. 

Kuvien ja muiden materiaalien käyttö on aika tarkkaa puuhaa. Immateriaalioikeudet pätevät blogeihin yksityisinä kirjoituksina sekä yrityksinä yhtä lailla. Niin kauan, kuin blogi pysyy pienenä, lain kiemuroita on vähän. Tai sitten kukaan ei kiinnitä huomiota pikku fibaan. Silloin, kuin blogissa alkaa olla vilinää, ja materiaaleja on kerääntynyt paljon, pitää nostaa valvetasoa. Toisten kuvat, affiliaatit, linkit, sitaatit, bannerit – kaikki kuuluu immateriaaleihin.

Kaikista pahin moka, jonka olen nähnyt, on kuvapankin vesileimoilla varustetut kuvat. Merkkaamattomat affiliaatit ja bannerit, piilomainonta ja tuotesijoittelu ei hypi silmiin niin pahasti, vaikka ne ovatkin yleisimpiä rikkomuksia. Tämä on sen verran vakava asia, että kannattaa mennä asiantuntijan puheille, jos joku seikka arveluttaa.

Minä käytän avukseni Depositphotos -kuvapankkia, jos omia kuvia ei riitä (esim. koronavirusta ei saanut kiinni kuvaa varten). Heidän Flexible Plan (n. 9€/kk) sopii mainiosti sellaiselle satunnaiselle käyttäjälle kuin minä. Tunnetuimmat kuvapankit: 

• maksulliset; yleensä hyvin monipuoliset ja laadukkaat sekä varsin edulliset amatöörikäytössä (Shutterstock, Depositphotos, iStock/Getty Images, Stockphoto.com)
• ilmaiset; on mitä on (Pexels, Pixabay) (Tässä on hyvä kirjoitus asiasta: Johannes Myllymäki: 5 kuvapankkia, joista voit ladata ILMAISEKSI kuvia käyttöösi)
  
  

Lähteiden luotettavuus on äärimmäisen tärkeä silloin kuin käytät kolmannen osapuolen tietoja, linkkejä ja sitaatteja. Porukka tulee tarttumaan niihin innolla, erikoisesti, kun kirjoituksen mielipide erottuu heidän omasta. Jokaisen väittämän alle pitää olla linkki, jos sitaatti on käytössä. 

Serverivikoja, vahinkoja ja muita teknisiä ongelmia riittää. Varmuuskopioita pitää olla joka lähtöön. Vaikka automaattinen varakopionti olisi käytössä, silti kannattaa tallettaa ainakin tekstit jemmaan. Itse säilytän kaikki varakopiot Googlen Docs:ssa. Toiset käyttävät muistitikkuja ja pilvipalveluja. Makuasia. 

Koin, ettäSEO:taminen englanniksi on helpompaa kuin suomeksi. Täsmälleen samat tekstit suomeksi ja englanniksi saavat eri pistemäärän. Yksi asia on tietysti suomalaiset yhdyssanat. Eli joko pitää kirjoittaa kieliopillisesti väärin, että SEO ilahtuu, tai katsoa sen punaisen vinon naaman yli. 

Automaattinen SEO, joka sisältyy esim. Yoastiin, on yksi mahdollisuus. En käytä sitä kahdesta syystä: (a) suomeksi se ei toimi niin kuin on tarkoitettu; (b) sen luomien hakusanojen perusteella sivu näkyy niillekin käyttäjille, jotka hakivat aivan eri asiaa. Se vaikuttaa erikoisesti silloin, kuin käytössä on maksullisia mainoksia. Kalliisti maksetut mainokset menevät hukkaan, jos mainos ei osu kohderyhmään. 

SEOtamisesta on olemassa aika monta eri valmennusta. Suurin osa on englanniksi. Ihannetapauksessa kannattaa valita sellaisen valmennuksen, joka käsittelee blogin kieltä.
 

Minulla ei ollut tarkoitus ostaa heti kaikkea: näkyvyyttä, lukija- ja seuraajakannat sekä ykkössija Googlen haussa. Otin varovaiset kokeilut Facebookissa/Instagramissa ja Googlessa.

Facebook ja Instagram kuuluvat nykyään samaan konserniin, ja mainokset voi säätää näkymään yhtä aikaa molemmissa. Maksullinen mainonta antaa mahdollisuuden olla SOME:ssa läsnä ilman henkilökohtaista panostusta. Mutta siinä on omat vedenalaiset kivet: FB:in kohderyhmää ei pysty rajoittamaan koskaan niin tarkkaan, että mainosrahaa ei menisi hukkaan yhtään. Aina menee pieleen. Klikin hintaa sijoittuu 1.10 ja 1.70€ väliin. Se on aika kallista.

Google AdWords. Toinen mahdollisuus mainostaa. AdWordsin säädön pystyy vääntämään aika tarkkaan siihen, mihin haluat osua. Karille pääsee ajamaan sielläkin: hakusanojen valinta, aluerajoitukset, indeksointi, SEO:taminen… 

Googlen haussa on nykyään ominaisuuksia, jotka tekevät mainosten laatimisesta vaikeaa: rajun kilpailun lisäksi aikamoinen hakuammunta parametrien kanssa. Minusta tuntuu, että syitä on ainakin kaksi: Googlen haun laajamittainen automatisointi (juuri se automaattinen SEO, joka käsittelee haun ehdot ja synonyymit miten parhaiten näkee) sekä tahaton tai tahallinen asiattomien hakusanojen tunkeminen indeksoinnin alle mainosten laatijoiden toimesta. Sen takia Googlen haussa ensimmäisinä ilmestyvät ei ne sanayhdistelmät, joita haetaan, vaan ihan jotain muuta. Suomeksi ilmiö on yleisempi, kuin vaikkapa englanniksi. Koin kuitenkin AdWordsin hyödyllisemmäksi kuin FB- tai Instagramin mainonta. Hinta on sanakohtainen.

Affiliaatit eivät ole niin mutkaton ja helppo tapa ansaita rahaa, mitä voisi kuvitella. Rahan eteen joutuu tekemään töitä: tarjouksia pitää seurata ja korjailla linkit ja bannerit siihen malliin, että ne vastaavat viimeisintä tarjousta. Parhaiten maksettavien affiliaattien eteen joutuu panostamaan enemmän: tekemään erilliset postaukset niitä varten, videot ja webinaarit tai valmennuskurssit ( Tiia Konttisen Affiliaatti-valmennus). 

Webgains:in asettaminen onnistui miltei ongelmitta, mutta Awin:in teknisen ongelman kanssa tappelin kaksi kuukautta. Sieltä apua ei löytynyt, joten jouduin ratkaisemaan sen itse. Suurin osa affiliaatteja, joita käytän eivät kuitenkaan kuulu niihin konserneihin. Ne joutuu hankkimaan ja huoltamaan itse. Päätin lopulta, että rajoitan affiliaattien määrä ja mainostan vain ne yritykset, joiden palveluihin olen itse tyytyväinen. Silloin sieluni on rauhassa: kukaan lukijoistani ei joudu menettämään rahaa turhaan käsieni kautta. 

Eli, jos ei ole ihan pakko, ei kannata sotkeutua siihen ihan alkuvaiheessa. Tosin, yrittämisen ja ammattibloggaamisen kannalta se on miltei pakollinen toimenpide.

AdSensen ja WordAdsin (WP) mainokset ovat hieman helpompi tapaa ansaita raha pienellä vaivalla. Silloin, kuin AdSense on kelpuuttanut sivustosi mainoksien näyttämiseen, enää ei tarvitse kuin saada asetukset kuntoon… Älä minulta kysy miten, se homma kävi. Olen delegoinut sen tukijoukoilleni.

Sen, mitä asian kanssa kannattaa tehdä, on säätää mainokset oikeille paikoilleen ja sisältöä vastaaviksi. Silloin Blogi ei näytä niin repaleiselta, kun siellä vilkkuu ja räiskii. Myös mainostamisen tulokset saattavat olla paremmat.

Bloggerissa prosessi on automatisoitu. Tosin, päästäkseen mainostajaksi, pitää täyttää aikamoiset vaatimukset. Minulla meni monta vuotta, että pääsin Bloggerissa asiassa eteenpäin.

WP:ssa automatisoitu mainonta sisältyy mihin tahansa maksulliseen versioon. Sisäänrakennetulla pohjalla mainosten säätäminen käy aika joutuisasti. Silloin ne voi käyttää rinnakkain Googlen Site Kitin kanssa. Se on aikamoinen helpotus, ettei tarvitse tuskailla kävijämäärän ja sisällön kanssa mainoksia varten. Voi keskittyä olennaiseen, ja katsoa rauhassa, mitä mainonnasta saa aikaiseksi.

Tarkemmin mainosten paikka voi määrätä esim. Ad Inserter pluginilla. Tässä esimerkki, jossa samanaiheiset mainokset on niputettu postauksen loppuun.

Ilman SOME:a ammattipiireissä bloggaamiselle ei anneta yhtään mahdollisuutta. Parin kuukauden SOME:ssa olemisen jälkeen, olen todennut, ettei minusta ole siihen. Kun yritän hoitaa FB-tilini itse, menetän kirjoittamisen ja keskittymiskykyni. Parantumattomana introverttina jatkuva mukanaolo SOME:ssa on minulle niin stressaavaa, että menetän toimintakykyni kokonaan. Päätin, että jos rikastun blogillani, palkkaan henkilökuntaa sitä varten. Sitä odotellessa…

Facebook. Sen pitää olla työkalu bloggaajille, mutta kävi ilmi, että bloggaajat ovat enimmäkseen sille työkalu. Platformi tarjoaa maksullista ja maksutonta palvelua. Toimiva SOME-edustavuus ei tule halvalla. Maksuton, ns orgaaninen, mainonta vaatii jatkuva tilin huoltoa ja läsnäoloa, muuten FB rajaa sinut pois kavereiltasi näkyvistä. Pitää jatkuvasti kommentoida, postata, tykätä… Maksullinen (ks. Mainonta) tuntui rahan tuhlauksesta.

Instagram. Insta on helpompaa huoltaa, mutta se on rajoitetumpaa. Blogin luonteesta riippuu, joko Instasta on paljon tai vähän hyötyä. Kuitenkin, tili voi olla sielläkin.

Pinterest. Harjoittelen vielä. Minun pitää saada selville, millainen yhteys on Pinterestiin ladatun sisällön ja blogin kävijämäärän välissä. Pinterest-tilini on nyt 3 kk vanha ja sitä kävi katsomassa 2.31K ihmisiä. Tiedot analysoidaan vielä…

Twitter. Vaiheessa. Olen siellä uusi ja kokematon. Varmaan palkkaan sinnekin jotakuta kuin rikastuu… (unelmoida saa). 

YouTube. Jos blogiin on tarkoitus liittää  videoita, niitä kannattaa ladata YouTubeen ja upottaa sen blogiin. Tilaa säästyy ja toiston mukavuus paranee (lukijan näkökulmasta). YT pystyy säätämään tarkkuuden ja muut parametrit katsojan laitteiston ja nettinopeuden perusteella, mihin blogialustat ei yleensä pysty.

SOME-kanavien käyttö vaihtelee suuresti maittain. Eli blogin kieli ratkaisee, mihin kannattaa panostaa. Esim. eurooppalaiset yleisesti tykkäävät Facebookista ja Instagramista. Amerikkalaisille (molemmilla mantereella) tärkeät ovat myös Twitter, Tamblr ja Pinterest. Venäläiset käyttävät enemmän OK.ru-palvelua ja Kiinalaiset Renren:iä (人人网) ja Sina Weibo:ta ( 微博国际). Niin, sillä ehdolla, että osaat kiinaa. 

Tässä artikkelissa jäivät käsittelemättä osa bloggaamiseen liittyviä seikkoja. Osasta minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta, osan jätin tahallaan pois tästä listasta. Ne osiot, joita en tehnyt itse enkä edes osallistunut tekemiseen, jätin väliin. Myös muutama asia, joita en saanut käsiteltyä loppuun. Päivitän tämän postauksen säännöllisesti sitä mukaa, kun viisastun ajan kanssa.

Tässä on myös pari alennuskoodia, jos bloggaamisen into heräsi. Ja pari mainosta.

PS Tämä postaus on täynnä mainoksia ja affiliaatteja.

Free Domain for Life. Exceptional 24/7 Technical Support. $2.95/mo
More in the package: free site transfer, free SSL. Enter CODE: ‘GREEN’ for 5% OFF mainos Free Site Transfer and Script Installation
Starts at $2.95/mo and includes 24/7 premium technical support, free SSL. Enter CODE: ‘GREEN’ for 5% OFF mainos

Bloggaaminen: Puolen vuoden raportti (puolen vuoden oivallukset).

Blogin alkutaipale (kirjalliset lähteet, webinaarit ja valmennukset).

Postaus kellokortilla (otin ajat kirjoittaessa yhden postauksen).

Bloggaamisen edellytykset ja seuraamukset: Osa 2 Unelma ja elämä (SOME oppitunti)

Bloggaamisen edellytykset ja seuraamukset: Osa 1 Unelma elää (We have a Plan for you – blogialustojen yleiskatsaus).

Uusi alku: Blogimme konsepti (kokeneempien viisaudet) 

Uusi alku (Mistä kaikki lähti)

mainos mainos mainos mainos

Bloggaaminen: Puolen vuoden raportti

Blogin alkutaipale