Hong Kongin kansallismaisema.
Vaikka Hong Kong on kuulunut virallisesti Kiinaan jo 25 vuotta, kuilu niiden kesken näyttää vain kasvavan.
Hong Kongia on tosi vaikeaa mieltää Kiinaksi. Nuo ovat kuin kaksi eri maata, joilla on vain muutamia yhtymäkohtia historian uumenissa. Ihmisetkin näyttävät Hong Kongissa jollain tavalla erilaisilta, pidempiä ja erilainen hiustyyli.
Hong Kongilaiset ovat pitäneet Manner-Kiinan ihmisiä alempiarvoisina. Kiinalaiset eivät näe kolonialismissa mitään hienoa. Heidän silmissään kuningattaren kuva katukuvassa ei edistä omaa kulttuuria. Manner-Kiinan puolella elämä on rennomman tuntuista ja ihmiset ovat avoimia ja mukavia. Kontrasti on ulkomaalaisen silmissä suuri. Viihtyvyyden vuoksi asuimmekin aina Shenzhenin puolella vaikka työasiat edellyttivät Hong Kongissa käyntiä monena päivänä. Joka päivä on tietysti tehtävä rajamuodollisuudet. Onneksi se sujuu nopeasti.
Manner-Kiinan ja Hong Kongin välillä on täysimittaiset rajamuodollisuudet, Myös viisumikäytäntö on erilainen: suomalaiset eivät tarvitse viisumia Hong Kongiin, mutta Manner-Kiinan puolelle – kyllä.
Nykyään, kun puhutaan yleisilmeestä, ei pääse enää sanomaan, että Hong Kong on hienompi tai rikkaampi. Kiina on ohittanut varallisuudessaan jo puolet muuta maailmaa. Se on vain erilainen. Arkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu, liikennekulttuuri ja moni muu asia on vaan niin erilainen.
Itselleni tämä kaupunkivaltio oli vaikea. Ehkä juuri sen takia, että se on ylikansoitettu toden teolla. Erityisesti vanhan keskustan alueella liikkuminen voi olla aika vaikeaa: valtavat määrät ihmisiä ja kapeat jalkakäytävät. Metrossa ihmisvirta vie mukaansa väkisin. Toki paikalliset tietävät, minne he ovat menossa, mutta turistille voi olla vaikeahko navigoida tupaten täysillä käytävillä. Siksi en voisi suositella Hong Kongia ensimmäiseksi ulkomaan matkakohteeksi.
Uudemmat alueet ovat siistimpiä ja turistiystävällisimpiä. Hong Kongin rantabulevardi Tsim Sha Tsui kaupunginosassa on varsin hieno. Se on juuri se paikka, josta iltaisin aukeaa upea näkymä pilvenpiirtäjiä täyteen rakennettuun vastakkaiseen rantaan asti.
Meillä ei ole riittänyt aikaa käydä missään luonnonpuistossa, vaikka luulisin, että siellä olisi aika paljon katsottavaa.
Hong Kongin kansallismaisemaa päästiin sentään ikuistamaan kameralle kolmen tunnin jonotuksen jälkeen. Täytyy sanoa, että pienehkön lapsen kanssa se ei ollut mitään herkkua. Hässäkkää lisäsi sekin, että netissä ostamamme liput piti ensin vaihtaa luukulla fyysisiin lipukkeisiin. Ylös olisi voinut kävelläkin, mutta kun liput oli jo ostettu ennakkoon, niin päätettiin jäädä jonoon.
Victoria Peak on kai Hong Kongin kuuluisin nähtävyys. Se on tunnettu turistirysä, paikallisten illanviettopaikka sekä hääseurueiden vaellusreitti.
Yllätyksekseni jono koostui enimmäkseen paikallisista. Joukossa oli muutama turisti mantereelta, mutta suurin osa oli kuitenkin ihan omaa porukkaa. Ehkä viikonloppu oli huono hetki lähteä tavoittelemaan sitä, mutta meillä ei ollut muita mahdollisuuksia silloin, kun olimme työmatkalla.
Erikoisinta on Hong Kongissa se, että maisemat ovat parhaimmillaan juuri iltaisin. Päivisin kaupungin yllä roikkuu outo harmaahko pilvi. Sen koostumusta en tiedä: se voi olla sekä saastetta että vesihöyryä, joka voi olla subtrooppisille alueille ominaista. Tai sitten niiden sekoitusta. Liikennettä kaupungissa on kuitenkin paljon, siitä huolimatta, että suurin osa ihmisistä käyttää metroa.
Metroverkosto on kattava ja usein ainoa konsti päästä paikasta toiseen. Lipuista on vaikea päästä jyvälle, mikä on se oikea. Omat liput olemme ostaneet luukulta, koska netistä niitä oli tosi vaikeaa hankkia. Nimittäin jostain käsittämättömästä syystä nettipalvelut Hong Kongissa olivat kivikaudella. Nettisivut ovat usein tönkköjä, tietoa joutuu kaivamaan hiki hatussa.
Puhelimessa saatetaan kysyä vaikka mitä, mutta mitään tietoa ei saa lähettää sähköpostilla. Turvallisuussyistä kuulemma. Mutta mistä ihmeestä minä voin tietää, kuka on langan toisessa päässä? Ilmeisesti tällä puolella maailmaa puhelinhujaukset ovat yleisempiä ja siellä taas sähköpostihuijaukset ja kaappaukset. (Itselläni on kokemusta kummastakin, voisin kertoakin, mutta eri postauksessa, kun tänne ei ne sovi).
Hotellimme parasta anti oli uima-allas. Huone oli parin makuuhuoneen perhehuoneisto, sängytkin niin kovia, että tuntui kuin olisi nukkunut tatamilla. Ikkunasta aukesi luminen näkymä lähteen.??
Yleisvaikutus Hong Kongista on tämä: meidän raha ei riittänyt siihen. Suomeakin arvokkaampi seutu, jossa saa maksaa itsensä kipeäksi päästäkseen edes johonkin ihmismäiseen tasoon. En oikein ymmärrä, miten paikalliset pärjää. Asuntojen hinnatkin oli jossain 10 000 per neliö (näin mainoksessa; 30m2 kämppä, joka olisi maksanut 300K). Eli jos ikinä enää Hong Kongiin, niin lompakon pitää olla triplaten paksumpi.
Hong Kong on kätevällä paikalla, jos on menossa Manner-Kiinan puolelle, Shenzheniin tai muualle etelän seudulle. Lentoyhteyksiä Euroopasta on runsaasti ja monelle on helpompaa aloittaa matka hieman länsimaisemmasta kohteesta. Jos aikoo siirtyä rajan yli useampaan kertaan, pitää tietysti olla monikertaviisumi. Hauska yksityiskohta on sekin, että rajan yli voi kävellä, siellä on vain joki välissä ja sen yli vie kävelysilta. Paikallisten jobbarien käyttämä keino siirtää tavaraa matkalaukkujen kanssa on halvempi kuin autolla.
Discover more from Via Per Aspera Ad Astra
Subscribe to get the latest posts sent to your email.