Kaunasin katutaide.

Kaunasissa on katutaiteelle jotenkin poikkeuksellisen otolliset olosuhteet. Kaupunki on kasvanut asteittain ja nielaissut sisäänsä vanhoja tehdas- ja varastoalueita. Niinpä keskiaikaisen linnan vieressä voi olla entinen kenkätehdas, keskustan city-alueen vastarannalla valtava viljajalostuskompleksi ja Žaliakalnisin keskellä vanhoja kasarmirakennuksia.

Paljaita seiniä siis riittää.

Kenties siitäkin syystä Kaunasissa tuntuu olevan muraaleja tuhat ja sata. Kun niitä alkaa kerran katsella, niitä huomaa kaikkialla: pääkaduilla, sivukujilla, sisäpihoilla, yliopistojen seinissä ja sairaaloissa.

Tämä ei siis ole kattava luettelo Kaunasin katutaiteesta. Eikä edes yritys sellaiseksi. Suurin osa postauksen teoksista sijaitsee ydinkeskustassa, Laisvės alėjan ja vanhankaupungin lähettyvillä, eli alueella jonka kävelee muutenkin helposti läpi Kaunasin-lomalla.

Kaunas ei myöskään ole vain sattumalta täynnä maalattuja seiniä. Kaupunki on viime vuosina ottanut julkisen taiteen näkyvästi osaksi kaupunkikaavaa, ja esimerkiksi Kaunas Highlights -ohjelmassa on toteutettu uusia julkisen tilan teoksia vuodesta 2017 lähtien.

Idea esitellä kaupunkia katutaide-näkökulmasta on vaatinut oikein uutta kuvaussessiota. Näet, en koskaan ole kuvannut keskustan muraaleja enkä katsonut sillä silmällä, vaikka kävelen niiden ohi päivittäin. Mutta kun aloin tutkia niiden tarinoita, tuntui myös oikeudenmukaiselta tuoda ne esille.

Wise Old Man

Jos jostain pitää aloittaa, niin tästä.

Wise Old Man on yksi Kaunasin tunnetuimmista muraaleista. KaunasIN nostaa sen kenties Liettuan ensimmäiseksi suuren mittakaavan katutaideteokseksi.

Entisen kenkätehtaan seinää peittää noin 440 neliömetrin kokoinen vanhan miehen hahmo liittyy Kaunasissa syntyneeseen Fluxus-taiteilija Jurgis Mačiūnasiin. Teos on Tadas Šimkusin ja Žygimantas Amelynasin eli Gyva Grafika:n työtä vuodelta 2013.

Muraali on sitä paitsi hyvä esimerkki siitä, ettei iso välttämättä tarkoita helposti kuvattavaa. Paras otos syntyy kun ottaa vähän etäisyyttä: Kaunasin linnasta teoksen saa kuvattua kaikista parhaiten.

The Wise Old Manin (Senelis išminčius), Jonavos g. 3

Pink Elephant

Eli vaaleanpunaiset norsut ovat sittenkin olemassa, ainakin taiteilijoiden mielikuvituksessa.

Sen tarina alkoi seinään kirjoitetusta Deima + Arūnas -rakkaudentunnustuksesta. Vytenis Jakas maalasi vuonna 2014 sen viereen valtavan vaaleanpunaisen elefantin – rakkauden symbolin.

Seinä on sitten saanut uuden ilmeen. Deiman ja Arūnaksen nimet ovat kadonneet ja niiden paikalle on ilmestynyt rakkaudesta ja kaipuusta kertova runo.

Katutaide tietysti muuttuu, kuluu ja saa uusia kerroksia. Ja näin Deiman ja Arūnaksen rakkaustarina pääsi jatkoon.

Pink Elephant (Rožinis dramblys), E. Ožeškienės g. 18A.

Taidepiha – Kiemo galerija

Muutaman askeleen päässä elefantista sijaitsee yksi Kaunasin kiinnostavimmista katutaidekohteista. Taiteilija Vytenis Jakas muutti tähän sisäpihaan yli kymmenen vuotta sitten ja huomasi, etteivät nykyiset asukkaat juuri tunteneet toisiaan eivätkä pihan historiaa.

Hän alkoi tuoda seinille ennen toista maailmansotaa täällä asuneiden, suurelta osin juutalaisten perheiden valokuvia. Vähitellen projektiin tuli mukaan muita taiteilijoita, uusia töitä ja nykyisten asukkaiden yhteisiä tapahtumia. Taidepiha kasvaa ja muuttuu edelleen.

Täällä kannattaa muistaa myös yksi asia: kyseessä on edelleen oikea asuinpiha, ei ulkoilmamuseo.

Kiemo galerija, E. Ožeškienės g. 21A sisäpiha.

Tähtien kylväjä

Morfai lisäsi vuonna 2008 Bernardas Bučasin olemassa olevaan veistokseen oman taiteellisen lisänsä – ilman lupaa. Se maalattiin myöhemmin pois.

Kaupunkilaiset olivat kuitenkin ehtineet ihastua teokseen. Se voitti myöhemmin Kaunasin julkisen taiteen kilpailun ja tähdet palautettiin entiselle paikalleen. Tämä on siis harvinainen tapaus, jossa luvatta syntynyt katutaide muuttui lopulta virallisesti hyväksytyksi osaksi kaupunkia.

Teoksen idea kannattaa käydä katsomassa juuri pimeällä, jolloin valaistus nostaa sen tähti-idean esille.

Tähtien kylväjä (Žvaigždžių sėjikas), K. Donelaičio g. 64, Vytautas Suuren sotamuseon puutarha

Nykyajan naiset

Linas Kaziulionis loi teoksen vuonna 2015 Kaunasin teknillisen yliopiston pihalle. Lähtökohtana ovat Leonardo da Vincin kaksi kuuluisaa naismuotokuvaa, mutta ajatuksena oli yhdistää klassinen kulttuuri nykyiseen yliopisto- ja teknologiaympäristöön.

Ei sen suurempaa draamaa – mutta sijainti tekee ideasta toimivan.

Nykyajan naiset (Šiuolaikinės damos), A. Mickevičiaus g. 37

LRT 90-vuotisjuhlamuraali

Tadas Vincaitis-Plūgas maalasi tämän muraalin vuonna 2016 Liettuan radion 90-vuotisjuhlan kunniaksi. Teos perustuu vanhoihin arkistokuviin, mikä tekee siitä samalla pienen palan maan radiohistoriaa.

Muraalista on tullut varsin kaunis, vaikka tällä kerralla kyse oli ihan vain erään yrityksen tilaustyöstä

LRT-90, S. Daukanto g. 28A sisäpiha

Daavid

Morfain Daavid ilmestyi vuonna 2018 hylätyn rakennuksen seinään. Teos on vahvasti sidottu paikkaansa: Daavid tähtää lingollaan suoraan vastapäiseen, vuosikymmeniä keskeneräisenä seisseeseen Britanika-hotelliin.

Viittaus tulee Vanhan testamentin Daavid ja Goljat -kertomuksesta. Siinä nuori Daavid voittaa paljon itseään suuremman ja vahvemman Goljatin pelkällä lingolla ja kivellä. Siksi vastapäinen massiivinen rakennus alkaa helposti näyttäytyä teoksen omana Goljatina.

Daavid (Dovydas), Kęstučio g. 26

Rosian ja Gerta

Tadas Vincaitis-Plūgasin vuoden 2020 teos on luotu sotien välisen ajan valokuvan pohjalta.

Tämän muraalin ihmiset eivät siis ole anonyymejä hahmoja vaan Kaunasissa elänyt Rosian Bagriansky ja hänen äitinsä Gerta. Perhe joutui Kaunasin ghettoon. Rosianin vanhemmat onnistuivat pelastamaan tyttärensä kaivamalla yöllä aukon gheton aidan alle ja luovuttamalla hänet entiselle työntekijälleen Bronė Budreikaitėlle. Rosian ja hänen vanhempansa selvisivät holokaustista. Muraalin tarkoituksena oli palauttaa kaupungin kaduille ihmisiä ja tarinoita, jotka olisivat muuten kadonneet näkyvistä.

Rosian ja Gerta, A. Mickevičiaus g. 30

Rytmi

Tadas Vincaitis-Plūgasin Rytm on ollut osana Kaunas 2022 -kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Teos on kunnianosoitus Kaunasin kaupungin sinfoniaorkesterille, ja sen idea syntyi musiikin rytmistä, orkesterin liikkeestä ja kapellimestarin eleistä.

Rytmi (Ritmas), A. Mickevičiaus g. 28

Lea Goldberg

Lea Goldberg syntyi Kaunasissa ja asui aikanaan lähellä sitä kohtaa, jossa hänen muraalinsa nykyään on. Myöhemmin hänestä tuli yksi Israelin merkittävimmistä runoilijoista.

Teokseen liittyvässä Mänty-runossa keskeinen ajatus on kahden kotimaan väliin jääminen. Liettua ja Israel kulkivat molemmat Goldbergin mukana, ja kahden kotimaan teema toistuu hänen tuotannossaan. Muraali valmistui vuonna 2020 osana hanketta, jossa Kaunasin juutalaista historiaa ja entisiä asukkaita palautettiin näkyviksi kaupungin kaduille.

Lea Goldberg, Kęstučio g. 16B

Vainajien päivä 1956

Ramybės-puisto oli aikaisemmin kaupungin hautausmaa. Vuoden 1956 vainajien muistopäivänä paikalle kokoontuneet ihmiset alkoivat ilmaista myös tukeaan Liettuan itsenäisyydelle ja Unkarin kansannousulle.

Siksi täällä olevat muraalit eivät ole vain koristeita. Ne palauttavat näkyväksi paikkaan liittyvää historiaa, jota neuvostoaikana yritettiin häivyttää.

Vainajien päivä 1956 (Vėlinės 1956), Trakų g. 35

Henry Parland

Tällä teoksella on yllättävä yhteys Suomeen.

Viipurissa syntynyt suomenruotsalainen modernisti Henry Parland lähetettiin nuorena Kaunasiin sukulaisensa luo hieman rauhoittumaan vauhdikkaasta elämästään. Kaunasissa hän työskenteli Ruotsin konsulaatissa, kirjoitti ja aloitti romaaninsa Sönder.

Parland kuoli tulirokkoon vuonna 1930 vain 22-vuotiaana ja on edelleen haudattuna Kaunasiin. Tadas Šimkus maalasi häntä muistavan muraalin vuonna 2019.

Henry Parland, Trakų g. 24 / Ramybės-puiston alue

Jäähyväiset

Myös tämä teos liittyy Ramybės-puiston historiaan. Neuvostovallan aikana vanha hautausmaa päätettiin hävittää, ja perheiden oli siirrettävä läheistensä jäännöksiä muualle.

Jäähyväiset on vuoden 2019 Tadas Šimkusin teos, jossa Kaunasin historian kerroksen tulevat esille.

Jäähyväiset (Atsisveikinimas), Vytauto pr. 44

Tanssija (Šokėjas)

Linas Kaziulionisin teos on omistettu Aura-tanssiteatterille. Se pohjautuu Auran esitykseen Norėčiau būt paparčio žiedu (Haluaisin olla saniaisen kukka), ja taiteilija halusi välittää siinä tanssin liikettä ja teatterin henkeä. Teos kuuluu samaan Kaunas 2022 -hankkeen kolmikkoon kuin Rytmi.

Tanssija (Šokėjas), Nemuno g. 20A.

Värien puutarha

Tämä on yksi niistä teoksista, joiden merkitys tulee ennen kaikkea paikasta. Tadas Šimkus ja Žygimantas Amelynas loivat sen Kaunasin lastenklinikan ikkunoita vastapäätä.

Tarkoitus oli hyvin yksinkertainen: tuoda sairaalassa oleville lapsille jotain iloista katsottavaa ja samalla tehdä myös henkilökunnan ympäristöstä vähän miellyttävämpi. Minusta se oli aivan ihana idea..

Värien puutarha (Spalvų sodas), Eivenių g. 2, Kauno klinikos

Lanka

Gyva Grafika teki Lankan vuonna 2022 yhteen Kaunasin vanhimmista synnytyssairaaloista. Teoksen lähtökohtana on vastasyntyneen ja vanhemman välinen side.

Paikka tekee tarinasta hieman monitasoisemman: samassa rakennuksessa toimii myös Gyvybės langelis, vauvaluukku, johon lapsi voidaan jättää turvallisesti.

Lanka (Gija), Miško g. 27

Katutaide antaa yhden syyn lisää kävellä Kaunasissa

Toki Kaunasissa on paljon tunnettuja nähtävyyksiä, museoita ja käyntikohteita, mutta mielestäni katutaide antaa kaupungista jotenkin lämpimämmän ja ihmisläheisemmän kuvan. Paikalliseen historiaan ja kulttuuriin voi tutustua myös näin.

Lisäsin tänne myös kartan kohteista, jos joskus eksyt Kaunasin lumoavien katujen ja kujien suojaan.