Kylmäallergia: totta vai tarua?

kylmäallergia pääkuva

Kylmäallergia.

Miksi päädyin tutkimaan jotain sellaista? Mutkan kautta. Tästä asiasta lisää. 

Valoterapiaa kylmäallergikoille

kylmäallergia - Valoterapiaa kylmäallergikoille

Pakko myöntää, että Suomen talvikausi  on aika ankeaa. Riippuu tietysti siitä, missä asuu, mutta on silti joko harmaa ja kolea tai valkeaa ja pimeää.  

Kesä on Pohjolassa lyhyt ja ytimekäs. Ruskan loisteessa hetken tuntuu, että syksy on kaunein koskaan ihmisen näkemä asia, mutta sitten ensimmäinen syysmyrsky repii lehdet puista ja alkaa pitkä harmaa ja kylmä jakso. 

Etelä-Suomessa lumen tulo on varsin kyseenalainen juttu. Jos oikein hyvä tuuri käy niin joulu on valkea. Jos ei, niin lunta voi odottaa ensi talveen. Näinkin on käynyt. 

Lumipeite pelastaa tunnelmat hetkellisesti, mutta auton ikkunoiden skrapaamista, kolmelta pimenevää iltaa, jos auringosta ylipäänsä näkee jonkun vilahduksen, ja kenkiin jäävää soraa ei tule ikävä. 

Ei muuta kuin sisua kasaan ja ulos räntäsateeseen. Palatessa posket hohtavat punaisena paleltumisesta ja sormet meinaavat irrota kylmettyneenä. Mutta ulkona on käyty.

Entäs jos kuuma juoma ei korjaa kaikkia vahinkoja?

Sekundaarista tutkimusta

Sekundaarista tutkimusta - lintu

Pari vuotta takaperin, korona-aikaisen karanteenin keskellä,  Anna Mungo (oliko se silloin jo Pastak?) aiheutti hirveän somekohun aina valtamedialle asti, että hän lähti perheineen kesken talven Dubaihin. Koronarajoitusten rikkominen pudotti somepommin ja kommentoinnin tsunami oli pyyhkiä koko Mungo-life pois blogimaailman kartalta. Senkin lisäksi pröystäilevään tyyliin kirjoitettu artikkeli oli varmaan aiheuttanut paljon tavallista kateutta, koska se oli vieläpä otsikoitu nasevasti: Miksi? Koska voin. 

Juttu ei ole enää luettavissa, koska koko Mungo-life blogi lakkasi olemasta vuoden verran  sen jälkeen, mutta Kolmistaan-blogissa olevasta postauksesta saa hieman osviittaa, mistä oli kyse. 

Myrskyn noustua ilmaan, Anna sopersi jotain lapsen terveyssyistä. Hän silloin väläytti, että lapsella saattaa olla kylmäallergia, koska hän on koko ajan epämääräisessä nuhassa. Ongelmana on se, että sellaista lääketieteellistä diagnoosia kuin kylmäallergia ei ole olemassa. On kirjo kylmän aiheuttamia iho-oireita ja terveyshaittoja, mutta niitä ei yhdistetä kylmään ilmastoon. Näin ainakaan virallisesti.

Entäs jos sellainen tauti olisi olemassa? Sen oireilun syynä olisi kylmyysherkkyys: jatkuva nuha lämpötilojen laskiessa alle +5C, hengenahdistus pakkasilla sekä alakulo tai jopa masentuneisuus sekä jatkuva väsymyksen tunne ja energiatason lasku vuoden pimeinä aikoina.

Ihan kuin tavallisen allergian oireet. Vielä lisäksi iho-oireita kuten avoimien paikkojen hilseily ja kivuliaisuus. Näin kliininen kuva olisi valmis.

Jos nuo olisivat kylmäallergian oireita, niin itse sairastan sellaista. Ja poikani on taudin perinyt.

Suomessa lääkäri oli pannut meille diagnoosiksi atooppisen ihottuman sekä koivu- ja eläinallergiat ja käski olla käyttämättä villavaatteita. Saa arvata, että talvella villan välttäminen on lievästi sanottuna kiemuraista. Voiteita kului litrakaupalla. Ihottuma ja nuha olivat paikallaan kaikista huolimatta. 

Virossa räväkkäsuinen perhelääkäri väläytti, että lähtekää etelään. Ainakin pari kertaa talvesta pitää käydä auringossa, että oireet helpottuisivat. 

Ehkä Annan lääkärikään ei ollut niin väärässä, jos hänelle oli suositeltu samaa.

Meidän tapauksessa mitään ylipitkiä lomia kesken talven ei tullut kysymykseen. Korkeintaan muutaman päivän pituisia reissuja, koska on työ, koulu jne. 

Kävi kuitenkin niin, että pari vuotta sen jälkeen löysimme itsemme Etelä-Euroopasta.

Meille kävi samoin: nuha, ihottumat ja alakuloisuus oli tiellään heti ensimmäisenä talvena etelässä. Energiatasot eivät hälvene, koska pimeää ei juuri ole. Aurinko paistaa silti useammin, kuin vettä sataa niskaan. Vaikka ei Euroopassa mitään tropiikkia ole, plussan puolella pysyvät ilmat auttavat kummasti olemaan työkunnossa. Vireillä. Vireystaso on aivan eri luokkaa. Villaa on kiva käyttää myös etelässä ja sen paremmat muodot, kuten neitsyt- ja merinovillaa, kashmiri ja alpakanvilla ei aiheuta mitään oireita käytössä edes ihoa vasten.

Voiko sittenkin asiassa olla perää?

Netin antimia

Kun aloin asiaa tutkimaan, niin kävi ilmi, että kylmäallergia on täyttä totta. Sillä on myös oma symptomaatikka, mutta jostain syytä kylmäallergiasta aina puhutaan urtikarian yhteydessä. Iho-oireet ovat kuitenkin joko vain pieni osa tautia tai sitten niitä ei esiinny lainkaan. Vaivaa ei edelleen tunnisteta helposti ja usein sellaiselle nauretaan. Erityisesti Suomessa. 

Olen aina sietänyt kylmää huonosti, mutta mullekaan ei tullut mieleen, että asialla voi olla nimi. Kylmällä ilmalla saamiani kiusallisia iho-oireita laitettiin atooppisen ihottuman piikkiin. Se on jotenkuten ymmärrettävää, koska kylmässä atoopikoilla on vaikeampaa olla. Outoa oli se, että Ilmojen lämmetessä ihottumani on menneen talven lumia. 

Vaikeampi oli ymmärtää sen, miksi en pysty hengittämään pakkasessa. Viileämpään ilmaan astuessa minulla heti menee nenä tukkoon ja silmät alkavat vuotamaan. Mitä kylmempi ilma, sitä rajumpi on reaktio.

Olen vaihdellut ripsiväriä, silmänympärysvoidetta, olen ollut käyttämättä mitään meikkiä lainkaan… Millään ei näkynyt olevan mitään vaikutusta asiaan. Lämpimässä ilmassa, yli +15C, minulla ei ole mitään ongelmia.

Kovissa pakkasissa, jotka minulle alkavat -10C, en pysty hengittämään nenän kautta lainkaan: se umpeutuu heti ensimmäisellä hengenvedolla. Pienenkin pakkasessa oleskelun jälkeen iskee päänsärky. Ihooni ilmestyvistä punaisista läikistä osa häviää parin tunnin sisällä ja osasta kehittyy haavoja. 

Luin, että hoitoja tälle vaivalle on olemassa antihistamiineista kortisonipiikkeihin ja UV-valohoitoon. Käsketään pukea lämpimästi, vältä kylmää vettä ja viileässä oleskelua. Jos allergia on vaikeaa, niin se tarkoittaa suomeksi sanottuna, että lakkaa elämästä. Niin tämän jutun Tarjalle kävi.

Toistaiseksi omat oireet ovat pysyneet lievinä ja kurissa kylmiä säätiloja vältellessäni. Katsotaan, miten tämä talvi sujuu, kun sitä on vielä jäljellä kolme kuukautta.

Eläkepäiviäni olen silti suunnittelemassa etelään. Ei sitä hullukaan jaksa olla puolikuntoinen puolet vuodesta.

Kylmäallergia.

Referenssit:

8 vastausta artikkeliin “Kylmäallergia: totta vai tarua?

  1. Minulla on ollut takavuosina kaveri, joka sai oireisiinsa myös taloudellista tukea (kela) ja kehoituksen pysyä talvikuukaudet etelämpänä. Oli siis diagnosoitu kylmäallergiaksi. Ja varmaan muutakin olennaista, koska esim kehon kaikki karvoitus puuttui lähes kokonaan.
    Ihminen reagoi monella tavalla ja niitä on välillä vaikea edes itse hoksata.

    1. Sillä ihmisellä kävi tuuri, että vaivalle oli löydetty oikea nimi. Minua on luultu lähinnä luulosairaaksi ja kehotettu harrastamaan avantouintia, että kylmän sietokyky vahvistuu.
      Nuorempana en ollut ihan niin herkkä kylmälle enkä allerginen juuri millekään, niin se, että homeelle altistuminen edesauttaa kaikkien allergioiden puhkeamista, voi hyvin pitää paikansa omassa tapauksessani. Olen viettänyt talven home-talossa vasta vuonna 2003-2004. Siitä moni ongelma alkoikin.

  2. Mullakin iho, silmät ja nenä oireilee talvella, mutta mä yhdistän sen enemminkin kuivaan ilmaan. Meillä on kotona ilmalämmitys, niin on todella kuivaa. Kylmäallergia kuulostaa ihan mahdolliselta, todella ikäviä nuo oireet! Onneksi olette siellä edes hieman lämpimämmässä kuin mitä täällä on🙂

    1. No nyt täälläkin -15C 🥶.
      Liian kuivassa ilmassa moni hengitystien oire nostaa päätään. Olen joskus kuullut, että ilmakostutin auttaa.

  3. Mielenkiintoista, en ole asiaan paremmin perehtynyt, mutta onhan meillä ihmisillä mitä ihmeellisempiä oireita mitä ei uskoisi välillä todeksi. Pakkasilma ei hyvää tee monellakaan tavalla, vaan nimenomaan pahaa. Voi sitä rohtuman ja halkeilevan ihon määrää meillä kotona talvisin. Silmät vuotavat ja -20 asteessa hengittäminen on jo vaikeaa. Ikävä muuten myöntää näin talven keskellä kasvaneena ja suomalaisena, mutta piru vie, pakkasella on vaikea hengittää. Voi olla, että itselläni on kuitenkin enempi vain sellainen henkinen kylmäallergia, mutta toivoisin kovasti pakkasella ulkoilun ja oleskelun olevan helpompaa hommaa..

    1. Kai -20 asteessa se on elimistön vaistomainen reaktio laittaa hengitystiet kiinni 😅. Minusta tuntuu, että pakkasen sietäminen on hyvin henkilökohtainen ominaisuus. Tunnen monia suomalaisia, jotka eivät kestä pakkasta lainkaan, ja sitten moni etelässä syntynyt ihminen nauttii kylmässä olemista. Ei sitä ikinä tiedä.

  4. Voisko kylmäallergia olla osin atopiaa ja sen sukuista talvesta ja kylmistä keleistä johtuvaa oireilua? Minulla iho ei nykyään enää tykkää kunnon pakkastalvesta, vaikka itse tykkäänkin. Etenkin niskan ja kasvojen, varsinkin silmäluomien, iho alkaa oireilla atooppisesti.

    1. Allergiat ja atooppiset ihottumat ovat kaikki autoimmuunisairauksia, mutta mikä on se syy tai geenimuunnos, joka niitä aiheuttaa (onko edes sama vai eri poikkeama) on vaikea sanoa. Kylmäallergikoille ilmaantuu usein iho-oireita, mutta ei kaikille. Myös oireet poikkeavat atooppisesta ihottumasta jonkin verran. Hyvin huonosti tutkittu tauti se on. Itse seuraan, ilmaantuuko jotain uutta tietoa.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.