Oma maa mansikka

15 suomalaista tapaa, jotka eivät ole mikään poikkeus maailmallakaan.

15 suomalaista tapaa - poro

Oma maa mansikka -15 suomalaista tapaa elää.

Olen äskettäin törmännyt kirjoitukseen, joka sai minut sekä nauramaan että tuntemaan myötähäpeää. Sellaista ei saisi edes mainostaa omassa blogissa, koska näin edesautan ammatillisesti surkean journalismin leviämistä. 15:sta väittämistä vain kolme ovat olleet osittain totta, loput täysin väärää tietoa ja viittauksia sinne päin ulkomaihin.

Kyllä journalistin työ vaatii aiheeseen perehtymistä akateemisen tutkimuksen lailla. Toivottavasti Me Naisten toimitus huomauttaa kirjoittajalle asiasta, koska tuskin olen ainoa, joka on lähtenyt antamaan palautetta.

Artikkeli myös edustaa juuri tätä inhoamaani asennetta: me fiksut suomalaiset ja ne muut torvet. Olen matkustanut ja asunut ulkomailla tarpeeksi paljon huomatakseni, ettemme oikeasti ole niin erilaisia, mitä usein luullaan, eikä mitään ainutlaatuista ole olemassa missään maassa. Eikä Suomessa tai suomalaisuudessakaan, vaikka me näin haluaisimme ajatella. Aina jossain päin maailmaa on samanlaisia tapoja, nähtävyyksiä tai kieli-ilmaisuja. 

Maapallo on hyvin pieni ja globalisaation myötä se kävi entistäkin ahtaammaksi, joten kulttuurisia, kielellisiä ja maantieteellisiä yhtäläisyyksiä on paljon. 

1. Ravintolalasku

Ravintolalasku maksetaan melkein poikkeuksellisesti erikseen joka maassa, joissa olen asunut sekä Yhdysvalloissa ja suurimmassa osassa Eurooppaa. Ystävien kesken myös Keski-Aasian ja Kaukoidän maissa. Ei ole lainkaan tavatonta, että myös seurustelusuhteissa nainen välillä tarjoaa illan. 

Usein maan tavat säätelevät tarkasti pariskuntien keskeisiä käytäntöjä. 

Liikekumppanien keskeistä kanssakäymistä reguloi kansainvälinen business-etiketti. 

2. Omat ruoat

Tietysti ravintolassa tilataan omat ruoat, jokainen oman maun mukaan. Tapas-tapainen tilaus ja maistelu on tyypillistä (myös Etelä-Euroopassa) yleisesti ottaen perheen kesken tai kotiin tilattuna. Perhe-käsite on vain usein laajempi, mitä Suomessa on totuttu rajaamaan. Perheeseen kuuluvat monet sukupolvet ja haarat. Esimerkiksi viikoittaiseen yhteiseen ruokailuuun osallistuvat isovanhemmat, sisarukset, serkut, tädit ja sedät. Perheineen. Siitä kertyy porukkaa aika mukavasti.

Ainoa outo tapa, jota en ole nähnyt muualla, on juuri se, että jokainen tuo kotibileisiin oman kaljapullon ja vahtii sitä haukkana, ettei kukaan muu koske. On yleistä tuoda kotibileisiin ruokaa tai juomaa, mutta yleisemmin se menee yhteiseen pöytään, nyyttäri-tapaiseksi. 

3. Keskikesä

Keskikesä on juhannuksena Suomen lisäksi ainakin Virossa, Ruotsissa ja Tanskassa, mutta missä ihmeen Etelä-Euroopan maassa juhannusta (a) vietetään ja (b) karnevaalitunnelmissa? Keskikesää vietetään esim. Italiassa ja Maltalla elokuussa. Karnevaalia – helmikuussa. 

Maltalla monilla on mökki (autotallin kokoinen luola ovineen tai pieni kivinen katos omalla pläntillä), joka toki poikkeaa suomalaisesta muodoillaan ja se usein on yleisen rannan läheisyydessä. Rannat ovat kaikki yleisiä, toisin kuin Suomessa. 

Monessa maassa rantaviiva on kansallinen omaisuus eikä sitä voi omistaa kukaan yksityinen. (Sellainen laki on olemassa ainakin Maltalla ja Barbadoksella). Laituripaikka on eri asia, mutta sen on oltava ponttoonilla, koska rantaviivaa ei voi katkaista. 

4. Ääriolosuhteet

Extreme-lomailu sekä erilaiset retriitit (kuten sähkötön mökki ilman juoksevaa vettä suomalaisille) ovat suosittu ajanviete maailmalla. Milloin lasketaan koskia, milloin kiivetään Kilimanjarolle, nukutaan teltoissa, patikoidaan viikkokausia, seilataan merillä, uidaan avannoissa – lista on loputon. Tällä hetkellä nousukausi on Tiibetin matkoilla ja luostari-retriiteillä. 

Mökki on vain harvojen ulottuvilla, koska se on aika kallis harrastus loppujen lopuksi. Myös harva maa (maailman mittakaavassa) on niin harvaan asuttu kuin Suomi, jossa sellainen luksus on saatavilla.  

5. Tuntematonta moikataan vain vaeltamassa tai hiihtoladulla

No edes silloin. Suomalaiset ovat tunnetusti erittäin epäkohteliasta kansaa, eikä siitä nyt kannata tuntea ylpeyttä. Naapuria voi hyvinkin tervehtiä hississä, jos sellainen onnettomuus sattuu, että osutaan samalle oven avaukselle. 

6. Kuivauskaappi

Astiankuivauskaappi on oletettu suomalaiseksi keksinnöksi, mutta valitettavasti se ei niin ole. Jo vuonna 1932 yhdysvaltalainen Louise R. Krause sai siihen patentin, vaikka keksintö lähti leviämään maailmalle juuri Suomesta vasta sodan jälkeen. 

Joten jo 1960-luvulla niitä kuivauskaappeja oli ympäri Eurooppaa. 

Nykyään aika harva suomalainenkaan omistaa kuivauskaappia, koska tiskikone syrjäytti ihmisen tästä tehtävästä. 

7. Bidee-suihku

Noloa. Bidee-suihku on olennainen osa arabialaista kulttuuria, koska siellä vessapaperin käyttöä pidetään epäsovinnaisena. Ymmärtääkseni se juontuu islamin uskonnosta, mutta myös kristityt ja ateistit käyttävät siellä kiltisti samaa menetelmää. 

8. Small talk

Small talk kulttuuria esiintyy maailmalla sellaisella on-off meiningillä, mutta en tavannut sitä kaupan kassoilla. Suuremmissa marketeissa on sama eleetön hi-bye menetelmä. Pienemmissä kaupoissa myyjä lähtee keskusteluun vain silloin, kun asiakaskin siihen suostuu. Tai sanoisin paremmin, jos asiakas sen keskustelun avaa. 

Turistikohteissa myyjät ja tarjoilijat joskus harrastavat maabongausta, eli kysyvät turisteilta, mistä maasta nuo ovat kotoisin. 

Uzbekistanissa yksi kulmakaupan myyjä oli keräämässä omaa nimeänsä eri kielillä, joten hän kyseli ulkomaalaisilta, miltä hänen nimensä olisi kuulostanut heidän kielillään. Suomeksi hän olisi ollut Aleksi. Uzbekin kielellä hän oli Alisher.

Maltalla yksi katuruokakojun myyjä esitti meille omaa suomen kielen taitoaan, kun kuuli, että olemme Suomesta. 

Niin, jos asiakas leikkii kuuromykkää, niin myyjä ei painosta small talkiin missään maassa. Virossa on myös kuuromykkiä myyjiä. Näin vaihteeksi 😁.

9. Ostokset pakataan itse

Niin tehdään kaikkialla muuallakin. Apua tosin saa pyydettäessä/tarvittaessa. 

Erityisesti isoissa marketeissa pakkausapulaisiin olen törmännyt Kiinassa ja Barbadoksella. Myös joissakin paikoissa Uzbekistanissa.

Jouluruuhka-aikoina pakkausapua saa myös Ranskassa, Italiassa ja Suomessa Prismoissa.

10. Astioiden antaminen lahjaksi

Tämä typerä tapa on laajasti käytössä maailmalla. Lahjaksi annetaan mitä idioottimaisimpia asioita: astioiden ja keittiötarvikkeiden lisäksi liinavaatteita, lamppuja, huonekaluja, vaatteita, koruja, hevosia, kameleita… Näin kirppikset ovat täynnä muutaman kymmenen vuoden vanhoja käyttämättömiä astiastoja, turhia päiväpeittoja ja rumia koriste-esineitä. 

11. Vanhempainvapaa

Vanhempainvapaa on kirjattu lakiin suurimmassa osassa maissa, joista tiedän hieman enemmän. Yleensä vanhempainvapaa myönnetään ensisijaisesti äidille, ja myös adoption yhteydessä saa vapaata töistä. Isyysloma alkoi yleistyä vasta viime vuosina.

12. Vauvat nukutetaan ulkona

Vauvat nukutetaan ulkona, pihoilla ja parvekkeilla, yleisesti siellä, missä se on turvallista. Tosin, harvoin olen nähnyt, että vanhempi itse on toisella puolella taloa, niin kuin Suomessa. Yleensä nukkuvaa vauvaa valvotaan vierestä. 

Ulkona nukkumista harjoitellaan monessa etelän maassa, kuumuudesta pakoon -menetelmänä. Olen bongannut sitä myös päivähoidossa, mutta tietysti aikuiset ovat silloin paikalla koko päiväunien aikana. 

Pakastetut vauvat eivät nekään ole Suomen yksinoikeus, vaan sitä harrastetaan laajasti myös Virossa, Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. Pakkaseen tottumattomalle ihmiselle se voi tuntua hurjalta.

13. Ilmainen koulutus

Verovaroista toteutettu peruskoulutus on yleistä suurimmassa osassa maailmaa. Yleisin pakollinen koulutusjakso on tarkoitettu 7-16 vuotiaille. Näin on ainakin Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Uzbekistanissa.

Jopa monessa “kehitysmaassa” koulutus on ilmainen ja pakollinen ja siellä noudetaan IB opetussuunnitelmaa. Kuinka laadukas opetus on, riippuu siitä, millaisia resursseja maassa on käytössä. Kehitystä tapahtuu kuitenkin jatkuvasti.

Suomi on sillä tavalla erikoinen tapaus, että maassa ei ole yksityistä peruskoulusektoria. En tunne muita maita, joissa on kiellettyä perustaa yksityisiä peruskouluja ja periä opetuksesta maksua. Toki sellainen toiminta on aina luvanvaraista ja sitä valvotaan Opetusministeriön toimesta. 

Varhaiskasvatus on Suomessa sen sijaan aika arvokasta verrattuna keskipalkkoihin. Moni maa tarjoaa asukkailleen jopa ilmaista päivähoitoa ja varhaiskasvatusta lapsille 1-5 ikävuoteen.

Myös ilmainen tertiaarinen koulutus ei ole mikään poikkeus ja sitä on tarjolla miltei joka maassa yksityisen rinnalla.

14. Itsenäisyyspäivä vietetään television ääressä

Erittäin yleistä sekin on. Toisaalta, Suomen linnanjuhlia ei pääse kurkkimaan kuin televisiosta, mutta muita juhlallisuuksia, kuten vaikkapa Itsenäisyyspäivän paraatia, pääsee katsomaan paikan päälle. Niin kuin moni kansalainen tekeekin.

En minäkään lähtisi rannalle joulukuun 6. päivä katsomaan, joko Suomenlahti on jäätynyt. 

Ulkomailla yleisin Itsenäisyyspäivän juhlallisuus näyttää olevan ilotulitus. Ja mitä muuta voi tehdä Itsenäisyyspäivänä kuin käydä rannalla piknikillä, jos se vietetään vaikkapa Maltan tapaan 21.9.? Silloin sekä ilman että veden lämpötila on mukavat +28C. Myös auringonpaiste on taattu 99.9% todennäköisyydellä.   

15. Matot pestään ulkona

Oikeasti matot kuuluu pestä pesulassa, mutta jos on ihan pakko… Ainoa ero on siinä, että monessa maassa (jossa lunta sataa harvoin, kuten Etelä-Ukrainassa) matot yritetään viedä ulos lumeen. 

Jos ei tullut lunta sinä vuonna, niin matot tampataan ja pestään ulkotelineissa maaliskuun lopussa. Maalis-toukokuu on yleisimpiä suursiivouskausia täällä etelässä. Toinen on tietty joulun alla. Kesällä ulkona ei enää tehdä suuria fyysisiä ponnistuksia – kuuma on.  

Sellaisissa kuivissa maissa kuten Malta mattoa ei saa pestä makean veden altaassa (on täällä sellaisiakin) eikä rannalla, koska pesuainetta ja likaa ei saa päästää veteen suodattamattomana. Ympäristöasioista puheen ollen, miksi Suomessa on edelleen tapana lorauttaa nuo kaikki luonnonvesiin, on minulle arvoitus.

15 suomalaista tapaa

Niin tai näin, mikään maan tapa ei ole kehittynyt sinne ilman ulkoisia vaikutuksia ja kulttuurista vuorovaikutusta. Eikä ole olemassa mitään me ja ne muut jakoa, kun meitä on nyt maapallolla 8 miljardia. Ollaan kaikki samalla avaruusaluksella. 

15 suomalaista tapaa.

Referenssit:

8 vastausta artikkeliin “Oma maa mansikka

  1. Olisikohan saunakulttuuri aika ainutlaatuista Suomessa? Totta kai muuallakin saunotaan, mutta ehkä muualla maailmassa ei ole kovin yleistä, että esim. kerrostaloyksiössä on oma sauna? Ja kaikenlaiset saunomiseen liittyvät suomalaiset rituaalit eivät ehkä ole muualla yleisiä. Just ostin Sinistä lenkkiä, jotta saadaan saunailtana kiuasmakkaraa ja Turun sinappia päälle 😀

    1. Taisi olla aivan oikeassa. Saunakulttuuri on joka maassa aina uniikki. Viitetekstin kirjoittaja ei jostain syystä maininnut saunomista lainkaan, vaikka se on ehkä Suomen suurin erikoisuus. Suomi-sauna on maailmalla käsite.

      Ihmiset saunoivat vuosituhansia, joten erilaisia saunomisen muotoja on kehittynyt varmaan satoja. Kaikista tunnetuimpia ovat suomalainen sauna ja hammam.

      Maailmalla kerrostalokämpissä saunoja on ilmestynyt vasta viime aikoina ja ne ovat täysin eri luokkaa, eli yleisemmin infrapunasaunoja. Niitä pidetään eelleen ylellisyytenä.

  2. Ei me suomalaiset taidetakaan olla niin uniikkeja.. aina löytyy joku, joka on kerinnyt ensin. Niinhän se taitaa olla, että olemme tavoiltamme kovin globaaleja, halusimme sitä tai emme.

    1. Maailman meno onkin sellainen: joku kerkkiä ensin ja sitten on miljoonaa muita, jotka seuraa perässä. On suomalaisiakin seurattu ja moni hieno keksintö onkin suomalainen. Mutta kaikki leviää maailmalle aina.

    1. Kiitos, Mikko!

      Juu, silloin kun matkatunteja alkaa kertymään tarpeeksi, itsekin alkaa olla avarakatseisempi mutta myös kriittisempi monessa kohdassa 😁

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.