Saammeko pitää arkemme?

Miten sota koskettaa arkeamme?

Viime viikolla olimme työmatkalla Tashkentissa tyttöporukalla. Matkan piti olla kaikin puolin helppo ja mukava. Tiedossa oli muutama palaveri turismi-projektiin liittyen, kulttuuria ja saunomista. Ei, kaikki ei mennyt mönkään. Palaverit on pidetty, on saunottu ja uitu, on shoppailtu ja nautittu kulttuurista. Pienten mutkien lisäksi matkassa oli jotain sellaista, mikä sai huolestumaan.

Olen toki lukenut siitä, miten sota Ukrainassa vaikuttaa Eurooppaan. Olen tietoinen siitä, että euron kurssi laskee kuin lehmän häntä. Polttoaineiden hinta nousee russofobian kanssa kilpaa. Ruoka kallistuu ja tunnelmat laskevat.

Tashkentissa sain kuulla ilmiöstä, mikä ihmetytti. Kaikki pääkaupungin hotellit olivat täynnä pakolaisia. Meidän hotellissa suurin osa asiakkaista oli yksinäisiä nuorehkoja naisia pienten lasten kanssa. Toinen osa oli perheitä. 

Uzbekistanissa, erityisesti Tashkentissa kukaan ei tarjoa pakolaisille ilmaista majoitusta. Koronan jälkeen hotellien omistajilla ei yksinkertaisesti ole varaa hyväntekeväisyyteen. Moderno Hotel, jossa yövyimme, ei olekaan halvimmasta päästä, joten mitä todennäköisemmin näillä ihmisilläkin on rahaa. Mitä ihmettä he tekevät Uzbekistanissa? Minulla on aavistus, että he ovat lähteneet Venäjältä Putinia pakoon.

Vaikka en voinut lähteä kyselemään asiasta ventovierailta, aloin tutkimaan asiaa. 

Saamani kuvasta tuli varsin outo ja kauhistuttava: näyttää siltä, että Putin sai kolmannen maailmansodan aikaiseksi. Näin kärjistetysti sanottuna. Siinä melkein koko maailma sotii Putinia vastaan. 

Pelottavin piirre on Kiinan kannanotto, jota koko maailma odottaa henkeään pidätellen. Kiinan päätös tukea tai olla tukematta Putinia tulee suoraan tai välillisesti ratkaisemaan tämän hetken historian kulkua: syntyykö täysimittainen maailmansota vai ei.

Miten sota koskettaa arkeamme?

Vaikka meidän ei tarvitse pelätä päähän putoavaa ohjusta, poliittinen ja taloudellinen vaikutus näkyy ympäri maailmaa. 

Mediassa käy tulinen kybertaistelu ihmisten mielistä. Uskon, että Putin alkaa menettämään sijoitustaan tällä rintamalla. Vaikka propaganda uppoaa tavallisiin kansalaisiin, mielenosoittajia pidätellään ja sananvapautta rajoitetaan kovin ottein, todellinen maailmankuva vuotaa Venäjän puolelle. Sen takia ihmiset alkavat paeta Venäjältä sankoin joukoin, kaikessa hiljaisuudessa. 

Sain torstaina viestin Ukrainan puolelta miehitetyltä alueelta: WhatsApp, Skype ja Viber ovat pois käytöstä ja kaikki puhelut kuunnellaan, vaikka aihe olisi täysin arkista. Svetlana K. on iäkäs serkkuni. Viestissä hän lupaa lähetellä emojit niin kauan, kun he ovat miehensä kanssa elossa ❤️.

Nekin ukrainalaiset ja venäläiset, jotka täyttivät Tashkentin loistohotelleja, eivät ole köyhiä eikä kipeitä. Osa heistä pakeni sotaa Ukrainassa, osa Putinin diktatuuria.

He eivät myöskään ole liki lukitaidottomia vodkan käyttäjiä vaan pitkälle koulutettuja asiantuntijoita, joiden panos Venäjän talouteen on ollut suuri. Nyt he jättivät sen maan ja siirtyivät lähiympäristön maille. Uzbekistanissa on myös nähty suuri piikki uusien yritysten rekisteröinnissä. Moni uusi yrittäjä on joko venäläinen tai ukrainalainen, joka aikaisemmin omisti yrityksen Venäjällä. 

En myöskään usko, että se olisi Kremlin järjestämä operaatio, koska harvoin se etenee läpinäkyvää ja virallista tietä. Nämä uudet yrittäjät eivät itseään peitä ja heidän yritystoiminnan motiivit ovat selvillä.

Jos pelkässä Uzbekistanissa on kymmeniä, ellei satoja tuhansia Putin-pakolaisia, kuinka paljon aivoja on vuotanut Venäjältä pois lähiaikoina? Epäilen, että luku voi kohta olla miljoonissa. Esimerkiksi Keski-Aasiassa on monta maata, joilla on Venäjän kanssa viisumivapaa kulkeminen, joten niiden läpi menevää pakoliikennettä ei pysty seuraamaan. 

Herkkusuun kauhistus

Sota, jopa tässä mittakaavassa, synnytti aikamoisia jännitteitä ruoka- ja polttoainemarkkinoilla. 

Venäjän vastaisia pakotteita yhdistettynä Ukrainan toimitattomuuteen saivat ruokamarkkinat sekaisin. En usko, että ruoka loppuu maailmasta, mutta monesti tuontiherkkujen sijaan joudutaan turvautumaan perinteisiin ruokien, eli nyt palataan jouluun – peruna, porkkana ja lanttulaatikoihin, poronkäristykseen ja lihapulliin. 

Ukrainalaiset Suomessa

Ukrainalaiset Suomessa on tällä hetkellä yksi kuumimpia aiheita jokaisessa pöytäkeskustelussa. Kymmenet tuhannet ukrainalaiset pakolaiset, jotka saapuvat Suomeen, on suuri arvoitus. Jäävätkö he vai lähtevätkö kotiin?

Itse ukrainalaistaustaisena voisin arvella, sekä että. Suurin osa lähtee, mutta osa tuli jäädäkseen. Miksi? Siihen on useita syitä.

Voi käydä niin, ettei heillä ole mihin palata. Tuhon mittakaava on valtava. Menee vuosia, että kaikki, mitä on pommitettu maan tasalle, tulee rakennettua uudestaan. 

Moni jää lasten tai työn takia. Suomi on tunnettu omasta koulutusjärjestelmästään, joten ne lapset, jotka pääsevät sen piiriin, voivat olla halukkaita jatkamaan sillä saralla. Erityisesti se koskee nuoria, jotka ovat valmistumassa lukioon tai lukiosta tänä vuonna. Heidän kannaltaan sota iski aivan mahdottoman huonoon kohtaan. 

Suomessa on myös huutava pula työntekijöistä monella alalla, joten voi käydä niinkin, että vastaan tulee hyvä työtarjous, jonka takia perhe päättää jäädä Suomeen.

Ukrainalaisia ei kanna pelätä: heillä ei ole tapana elättää itseään sosiaalituella. Myöskään kyse ei ole lukitaidottomista ihmisistä. Ukraina on ollut koulutustasoltaan tasoissa Euroopan kanssa jo kymmeniä vuosia. Ne ihmiset, joita on revitty työelämästä ja koulunpenkiltä, ryntäävät opiskelemaan kaikkea, mitä on tarjolla. Myös kaikki työt kelpaavat. Virossa ukrainalaisia hoitajia on otettu suoraan töihin, koska suurin osa heistä osaa venäjää, joka on Virossa varsin levinnyt kieli.

Kuten suurimmassa osassa slaavilaisista kielistä on, Ukrainan kielioppi on monimutkainen ja raskas, joten suomen kieli ei tule olemaan ukrainalaisille vaikea. Heillä on myös vankat oppimistaidot ja valmiudet, niin kuin Euroopassa yleisesti on. Toisin sanoin, he osaavat opiskella ja oppivat uutta nopeasti. 

On myös heitä, jotka eivät pysty palaamaan. Trauma voi olla varsin suuri. Taustalla voi olla läheisen menetys. Tulee olemaan useita perheitä, jotka menettävät perheenisänsä tai lapsensa sodassa. Vaikka heidän talonsa olisikin pystyssä, miltä tuntuu tallata tuttuja katuja, joilla kaikki muistuttaa menetyksestä?

FB kavereiden joukkolähtö

Senkin lisäksi, että pari sataa FB kaveria lähti kävelemään, pari blogin seuraajaa kuoli tylsyyteen sota-jutuistani. Ainakin toivon näin, koska muuten minun pitää ajatella, että ge lähtivät sen takia, ettei heitä miellytä oma kantani. 

Ihmisillä on toki oikeus omaan, eriävään mielipiteeseen, joten puolituttujen demonstratiivinen selän kääntäminen ei häiritse minua. Silloin, kun sukset menevät ristiin läheisten kanssa, kyseessä on katastrofi. Sota hajottaa vuosien vanhoja ystävyyssuhteita ja jakaa perheitä kahtia. 

Miten sota koskettaa arkeamme?

Referenssit:

• Sota synnytti ruokakriisin, ja se näkyy kohta Suomessakin. Suosikkiruoan tarjonta voi huveta. – HS Visio | HS.fi 
• How Ukraine’s President Zelensky Caught the World’s Attention 
• Who Is Volodymyr Zelensky? What to Know About Ukraine’s President – WSJ 
• Kuppikuntapolitiikkaa – Via Per Aspera Ad Astra – Ukraina
• Sinikeltaisessa valossa – Tilanne Ukrainassa – Via Per Aspera Ad Astra