4513 km postaus - DAY 5. KULTAINEN KESKITIE JA YÖ LUOSTARISSA

Day 5. Kultainen keskitie ja yö LUOSTARISSA

Chalon-sur-Saône, Ranska – Miranda de Ebro, Espanja
974 km
10t 37 min

4513 km pitkä postaus DAY 5 KULTAINEN KESKITIE YÖ LUOSTARISSA, kartta

Ranskan päätie menee aika lähellä Pariisia, ja toinen rannikkoa pitkin Rivieran läpi. Me päätimme kuitenkin ottaa sen kultaisen keskitien. Se oli hyvä päätös.

Ranskan ja Espanjan tyhjiä moottoriteitä pitkin pääsi etenemään huomattavasti nopeammin kuin Saksassa. Tässä vaiheessa aikataulua oli syytäkin kiristää, sillä tarkoitus oli olla Albufeirassa perjantaina ennen iltaa. Yllätyksenä tuli se, että nämä tiet ylipäänsä ovat olemassa. Tosin ne olivat varsin kalliita. Ranskassa tietullit olivat kovia: meille tuli maksamaan pelkkä sen maan osuus jotain 200 euroa. En tiedä, mitä teitä ranskalaiset ajavat itse, mutta ilmiselvästi eivät näitä maksullisia. Ne olivat suunnilleen autioita. Siellä pääsi polkemaan 170-180 km/t pitkiä matkoja keskeytyksettä.

Taukopaikat alkoivat muistuttaa toinen toistaan entistä enemmän. Sisustuksessa panostettiin tyylikkyyteen, mutta lasten leikkipaikkoja sieltä ei enää löydetty. Ehkä ei tarvittukaan, mutta ne kertovat jotain asennoitumisesta lapsiperheitä kohtaan. Vaihtelu eri maiden välillä on melkoisen iso siinä asiassa.

Ranskassa jos jokin voi ärsyttää suunnattomasti, on ranskalaisten pyhä usko siihen, että tupakoida saa milloin sattuu ja missä huvittaa. Joten ranskalaista keittiötä emme päästy kokeilemaan sillä reissulla. Ellei Carrefourin grillitiskiltä ostettua kanaa lasketa.

Aire de Repos de la Corrèze taukopaikka keskellä ei-mitään (Unnamed Road, 19800 Vitra c -sur-Montane, France).

4513 km pitkä postaus Day 5 KULTAINEN KESKITIE YÖ LUOSTARISSA,
Aire de Repos de la Corrèze, Vitrac-sur-Montane, France

Ranskan huoltoasema Aire de Repos de la Corrèze, Vitrac-sur-Montane

Aire de Repos de la Corrèze, Vitrac-sur-Montane

Ranskan antimia

Viinien, juustojen, Louvren ja haute couturen lisäksi Ranskan ehdottomaan parhaimmistoon kuuluu kauppaketju Carrefour.

Carrefourin bongasimme ensimmäisen kerran Nizzassa vuonna 2006. Ihmeellisintä on se, että ketjumarketin hyllyistä löytyvät tavarat laidasta laitaan. Olen ostanut sieltä sekä suussa sulavaa grillikanaa evääksi että Braunin sähköhammasharjat ja sukkahousut. Laatu ja valikoimat vaihtelevat maittain, mutta eivät heikkene. Eikä valikoiman runsaus kärsi.

Ketjun myymälät muistuttavat aarreaittoja, joissa myydään aivan kaikkea: kodin tekniikasta ja puutarhatarvikkeista gourmet-ruokiin. Vihannesosasto ja tuoretiskit ovat näkemisen arvoinen ilmestys.

Myös Carrefourin valmisruokatiski on jotain aivan mieletöntä. Lämpimiä ruokia, salaatteja joka makuun… Meillä on ollut vuosia tapana käydä siellä ostamassa eväät matkoilla, arkeen ja juhlaan. Muistan vieläkin sen jouluhalon, jonka koristi meidän juhlapöytää Nizzassa jouluna 2006. Puolasta tuotiin joskus 100 litraa mustaherukkamehua.

Tämän reissun aikana pysähdyttiin kaikissa Carrefoureissa, jotka sattuivat reitillemme. Harmiksi, niitä ei ollut kuin kaksi. Toisesta ostettiin lounaseväitä, toisesta päivällinen – suussa sulava grillikana.

Suunnitelmat uusiksi

Sinä päivänä meillä oli tarkoitus päästä Espanjan rajalle ja jäädä jonnekin rannikkokaupunkiin yöksi. Illemmalla saavuimme San Sebastianiin.

San Sebastian, Espanja
4513 km pitkä postaus - Day 5
KULTAINEN KESKITIE JA YÖ LUOSTARISSA — San Sebastian, Espanja

Majoituksen kanssa kävi köpelösti. Paikkoja ei ollut juuri missään – lomasesonki pahimmillaan. Halvin hotellihuone oli tarjolla hintaan 437 €. Ei otettu. En vaan muista syytä, miksi ei 🙂 .

Kello lähenteli jo kymmentä, mutta majapaikkaa meillä ei ollut vieläkään tiedossa. Laajensimme hakua vielä ja vielä. Ensimmäiseen tarjolla olevaan järkihintaiseen majoituspaikkaan oli San Sebastianista matkaa 133 km. Niiden vastaanoton oli tarkoitus mennä kiinni klo 00.00.

Kello oli päälle iltakymmentä, kun lähdimme ajamaan. 133 km ei olisi ollut kummonen matka, mutta tie osoittautui aika vaikeaksi. Kapeaa ja kiemuraista tietä oli vaikeaa ajaa pimeässä ja sateessa.

Kello 00.05 saavuimme siihen paikkaan, mihin Google sijoitti hotellimme. Olin pariin otteeseen ollut yhteydessä vastaanottoon ja he vakuuttivat, että odottavat meidän saapumista. Mutta hotellia ei näkynyt missään. Pyörimme joen rannalla keskiaikaisen kaupungin keskustassa. Ympärillämme oli useita hotelleja, mutta mikään ei ollut sen niminen. Yritin koputtaa niiden oville, mutta ilmeisesti kaikkien vastaanotot olivat jo kiinni. Jäin seisomaan tumput suorana vanhan kirkon rakennuksen pihalla.

Ilmeisesti meidän holtiton pyöriminen pimeässä kaupungissa kiinnitti poliisien huomiota. Onneksi oli, keneltä kysyä. Poliisi osoitti kädellä kirkon rakennusta: se olikin meidän hotelli, jonka miltei pihapiirissä me seisoimme koko ajan. Hotelli oli vanhan nunnaluostarin rakennuksessa.

Respan virkailija todellakin odotti meitä, vaikka hänen työaikansa meni umpeen jo puoli tuntia takaperin. Hän ei näyttänyt ärtymystään elelläkään. Tosin, hänen englantinsa oli varsin alkeellista.

Huolimatta historiallisesta taustasta, hotelli oli entisöity edullisesti, mutta arvokkaasti. Huone oli tilava, kylppäri iso ja siisti.