DAY 3 PITKÄ VALKOINEN PURO - Kuuluisa Saksan moottoritie

Day 3. Pitkä valkoinen puro

Lodz, Puola – Langenweißbach, Saksa
606 km
6t 38 min

DAY 3 DAY 3 PITKÄ VALKOINEN PURO SAKSAN MOOTTORITIE, 4513 km pitkä postaus, kartta

Se kuuluisa Saksan moottoritie

Edellisen kerran olin ajanut Saksassa moottoritietä vuonna 2010 vuokra-Fiestalla. Vaikka ajettiin yöllä, tie oli suhteellisen täynnä. Pikkuauto oli varsin surkea ajopeli: se hyppi ja huojui joka kerta, kun lähti ohittamaan. Ratista pidin niin kovin kiinni, että käsiin sattui, muuten kottero meinasi lähteä karkuun. Sain pureskeltua siitä irti 140 km/t. Esa sentään pääsi 160 km/t. Se oli noloa, autohan oli aivan uusi. (Meillä oli posketon kiire. Teimme 1470 km 17 tunnissa reitillä, jossa oli kaksi lauttaa eli meren ylitystä. Se on Tarina 2010 erikseen).

Nyt minulla oli alla kunnon menopeli. Puolan kapeiden 80+ teiden jälkeen odotin innolla kuuluisaa Saksan moottoritietä. Moottoritie alkoi. Vauhtia oli 110 km/t. Kaaos. Kolme kaistaa täynnä autoja. Ei minua pelottanut, ei vaan päässyt eteenpäin. Oikea kaista oli yksi loputon rekkojen jono. Keskikaista eteni vähän päälle satasen vauhtia. Välillä joku matkailuauto päätti lähteä ohittamaan: jono töksähti alle sataseen. Sitten joku rekka lähti ohittamaan toista rekkaa: 90 vasten toisen 88:ta, ohitus kestää ikuisuuden. Vasen kaista liikkui sinusoidilla 120-160 km/t. Kömpelöitä ohittajia siirtyi sinne tiuhaan tahtiin, joten jono töksähteli jätkuvasti.

Minulle se oli yllätys ja pettymys. Kymmenessä vuodessa kaikki kolme kaistaa ummehtui ja täyttyi autoilijoista, joiden ego on huomattavasti kehittyneempi kuin ajotaidot. Silloin vuonna 2010 minä en edes ajatellut tunkeutua sinne vasemmalle kaistalle, jossa välillä suhahti jotakin. Oletettavasti auto. “Päälle kahtasataa” – Esa kommentoi silloin.

Nyt tiet olivat täynnä tietöitä ja rekkoja välillä kolmella kaistalla, aja siinä sitten kahtasataa, se on enää vain muisto.

Nyt ei ollut mitään iloa edes painaa kaasua. Kaikki ne Porschet ja Ferrarit, jotka ohittivat minut, sain kiinni keskikaistaa ajamalla muutaman minuutin sisällä, kun heidän kaistansa oli tukossa. Joten, Saksan moottoritie meni puolinukuksissa musiikkia kuuntelen.

Saksan majoitus

Länsi-Eurooppa ei ole ihan niin halpa ja helppo matkustaa kuin itäosat. Sesongin aikana majoitukset ovat hinnoissaan. Ravintolaruokien hinnat kolminkertaiset vaikkapa Puolaan verrattuna. Ottaen huomioon, että meillä oli ajatus pitäytyä järkevässä budjetissa, 200-250 euron päiväkulut kuulostivat aika järkyttäviltä. Päätimme poiketa pääreitiltä Saksan maaseudulle.

DAY 3 DAY 3 PITKÄ VALKOINEN PURO SAKSAN MOOTTORITIE, 4513 km pitkä postaus, Langenweißbach, Saksa — Langenweißbach, Saksa

Saksa on toisaalta juuri sellainen, millaiseksi sen mielletään. Ja toisaalta, aivan erilainen.

Saksassa yksityisiä majoituspaikkoja on aika harvakseltaan verrattuna Puolaan tai Baltiaan. Tietysti, mitä syvemmälle sisämaahan, sitä enemmän Gasthauseja tule vastaan.

Majapaikka oli parikymmentä kilometriä valtatieltä sivuun.

Täydellisesti siivotun kämpän varusteisiin kuului aivan kaikki, mitä on voinut kuvitella. Takapihalla pääsi ihastelemaan pupuja ja kyyhkysiä.

Hauptstraße 76 Ferienwohnung

Hauptstraße 76 Ferienwohnung, majoituksemme

Minulle jäi epäselväksi, miksi tämän paikan nimeksi oli Langenweißbach, eli Pitkä Valkoinen Puro. Just siellä mitään puroa emme bonganneet. Emme varmaan osattu katsoa oikeaan paikkaan. Joki oli jonkin verran kauempana, 10 kilometriä mutkaista ja mäkistä tietä.

DAY 3 DAY 3 PITKÄ VALKOINEN PURO SAKSAN MOOTTORITIE, 4513 km pitkä postaus, Hartenstein

Saksan maaseutu on hoidettu niin täydellisesti, että on vaikea uskoa silmiään. Kuvan kauniita taloja, moitteettoman puhtaita katuja, viivottimen kanssa parkkeerattuja autoja – saksalaisten maailmankuulu perusteellisuus paistoi läpi jokaisessa yksityiskohdassa. Kuitenkin, sinne tulee talvi ja loskat. Miten ihmeessä he pystyvät tähän?

Kauppa olisi ollut pari minuutin kävelymatkan päästä, mutta se meni kiinni klo 17. Piti ensitöikseen metsästää ruokaa. Isompi kauppa oli muutaman minuutin ajomatkan päästä. Pikkuisia kiemuraisia teitä pitkin kurvattiin kaupan pihalle. Kello oli 19.59. Kauppa meni kiinni nenämme edessä.

DAY 3 DAY 3 PITKÄ VALKOINEN PURO SAKSAN MOOTTORITIE, 4513 km pitkä postaus, Hartenstein, Saksa — Hartenstein, Saksa

Parkkipaikan ainoasta autosta tuli ulos vauvaperhe auttamaan meitä löytämään avoimena olevan kaupan. Kauppa oli viereisessä kaupungissa. Sinne oli ajomatkaa 5 minuuttia.

Penny Hartenstein:in Kassaneiti Frau Jungner oli lievästi sanottuna yllättynyt. Voisin sanoa, että meitä katsottiin siellä pitkään, mutta syy oli ainoastaan siinä, että me olimme ilmeisesti ainoat turistit muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä. Tai ainakin sinä kuukautena.

Hartenstein oli unelias kaupunki, jossa turkkilaisten pitämän kebabin lisäksi muuta elämää ei ollut klo 20.00 jälkeen. Kun muuta tekemistä ei enää ollut, käveltiin vähän siellä – täällä ja lähdettiin takaisin kämpälle.

Ilta-ajelulla lähiseudulla piti pysähtyä videoimaan hämärtyvää maisemaa. Mitä erikoista siinä oli: hiljaisuutta, maaseudun loivilla rinteillä tummuvaa taivasta vasten, täydellistä hiljaisuutta. Kuu ilmestyi pilvien takaa. Päiviä hulinan jälkeen kontrasti tällä seudulla oli vierailemisen arvoista.

Auringonlasku oli lumoavan kaunis. Ja se hiljaisuuden syvyys oli jotain sellaista, mitä en ole aikaisemmin kokenut. Nyt tiedän, miltä mielenrauha kuulostaa.