Elämä on…
Lentämään ei pääse koska päästöt.
Ulos syömään ei voi mennä koska hinnat.
Kylpyä ei saa ottaa koska vettä pitää säästää ja sähkö on kallista.
Asua pitää kaupungissa pienessä kämpässä, jossa jokainen kompastuu toisiinsa. Koska lämmityksessä pitää säästää.
Tavaroiden, erityisesti vaatteiden määrän pitää olla niin pieni koska ylituotanto.
Autolla ei voi mennä koska saastot (ei tällaista sanaa ole kielitoimiston listoilla, pitäisikö lisätä? 🤔)
Voi kun haluaisin joskus jättää kokkaukset väliin ja lähteä koko perheen kanssa ulos syömään. Mutta en voi, koska se kuluttaa aikaa, rahaa ja bensaa.
Hohoijaa..
Minulla keskustelu siitä, missä kaikessa pitää säästää, alkaa jo tulla korvista. Jatkuva murehtiminen säästäväisyydestä uuvuttaa.
Heittäkää te minua kivellä ensimmäisinä, joilla aina riittää energiaa kokata koko perheelle töiden jälkeen. Puuhellalla mielellään. Jauhaa omat lihattomat jauhelihat myllyssä ja päräyttää kasvislihapullia siitä. Parin tunnin päästä sapuskat ovat valmiina.
Tässä on pakko myöntää, etten aina jaksa. En aina viitsi näyttää pirteältä ja touhukkaalta. Välillä mennään sieltä, missä aita on matalin. Ostan kaupasta sitä, mitä saa alennuksella eikä sitä, mikä on todettu eettisesti tuotetuksi vegeluomuksi, koska muuten kuolemme nälkään. Teen ruoat nopeus edellä, koska kokkausinto ei räiski iltaisin. Muuten, vege ja luomu ei aina mahdu samaan lauseeseen. Kai tiesitte?
Mikä ruoka pitää varhaisteinin kasvukäyrän oikealla uralla ja edistää lihasten kasvua? Pitääkö siis ostaa kaksi kiloa tomaatteja vai kilon broilerin rintafilettä? Hinta on sama (6€). Jos pihvin sisällä vihertää pinaatti, teini sanoo yök ja lorauttaa desin ketsuppia pihville. Nenäänsä pidellen työntää pihvin pala kerrallaan alas. Siispä syömme vain puhdasta rintafilettä ja vain höysteeksi niitä vihanneksia. Ei sitä aina jaksa taistella.
En ole tarpeeksi rikas siihen, että voin ostaa aina vastuullisesti ja harkiten. Ostan sen, mihin budjettini venyy. Joskus sen, mitä tekee mieli juuri silloin. Jos rahaa riittää tietysti.
Päätin kuitenkin pitää sen verran vaatteita, että pesukone tulee täyteen silloin tällöin. Vaikka ne melkein kaikki ovat jo reiällisiä.
Case Study: Minä en edelleenkään ymmärrä, miten monilapsisen uusperheen äiti pystyy pärjäämään kolmella t-paidalla ja yksillä rintaliiveillä. Jos minulla on vain pari t-paitaa, en minä viitsi pyörittää pesukonetta parin rätin takia. Joko hänen lapsensa eivät syö eivätkä sotke tai sitten kaikki tavarat hänen kodissaan ovat silikonia ja puhdistautuvat huutelemalla. En tiedä, olen kysynyt, mutta hän ei vastannut.
Kun katson somea, tuntuu, että maailma sairastaa ADHD:ta. Mikään ei pysy paikallaan ja kaikki asiat pitää tehdä yhtä aikaa. Keskustelu lähtee kärpäsestä ja päättyy vähintään norsuun.
Kun katson valtamediaa, niin diagnoosi on OCD. Kaikki pitää toistaa sata kertaa. Samasta asiasta vouhotetaan niin kauan, että tulee henkistä oksennusta.
Eli yhteenvetona on pakko-oireinen tarkkaavaisuushäiriö. Sillä lailla.
Täten olen alkanut jo epäillä maailman järjestystä. Hulluksi maailma on tullut.
Elämä on…
Referenssit:
- Ruoanlaitto: Unohdettu kädentaito? – Miten säästää ruokamenoissa
- Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus | Liikennefakta
Kuvapankkikuvat: Depositphotos®
Liikaa stressi ja syyllisyys vie ilon kaikesta. Eli samoilla ollaan 🙏
Totta! 💕
Eihän siitä mitään tule, jos kaikesta pitäisi tuntea syyllisyyttä. Mä ajattelen niin, että on kuitenkin parempi, että yrittää tehdä jotain tämän maailman eteen kuin, ettei tekisi mitään. Elämästä pitää nauttia!
Totta se on. Liikaa murehtiminen vie ilon aivan kaikesta.
Joo niinpä just näin! Taas askel taaksepäin ja perusasiat kuntoon. Säästeliäisyys on hyvä ja tottakai jos sähköpulalla uhkaillaan niin siihen pitää varautua. Jääkaapin ja pakastimen sammuttaminen ei kannata ja pyykitkin on pestävä ja kuivattava (kun on tarpeeksi huono ilmanvaihto niin kylmällä ja kostealla kelillä ei muuten pyykit ripustettuna kuivu … se ei ollut kiva koti… 😀 ) Salaa olin onnellinen että maitoallergikko ilmoitti haluavansa mieluummin kookosjuomaa kuin kaurajuomaa. Sitä saa luomunakin, hinta on toki tuplat. Elämä on valintoja. ’:D
Sen tuskan minä tiedän, että pyykkien kuivumista saa odottaa turhaan viikkoja. Kun kämpässä on kosteampaa kuin ulkona, niin saa sitä odotella. Sitkeimmät kuivatin silitysraudalla, kun kuivuria ei ollut. Sekin oli tuhlausta. Ehkä sittenkin jokin keskitie on parempi 😁
Itse käyn töissä, jotta saan rahaa siihen, että voin nauttia elämästäni. Toki mekin pyrimme säästämään erinäisissä kuluissa, mutta sekin vain siksi, että voimme sitten nauttia.
Elämä onkin sitä varten, että siitä pääsee nauttimaan. Turha murehtiminen vaan pilaa monet ilot.
Joo, välillä tuntuu että Suomi on psykoosissa. Kaikenlaiset kriisit ja muka-kriisit ovat kuin taivaanlahja tälle kärvistelyyn taipuvaiselle kansalle. Kannattaa mennä ulkomaille: siellä mennään elämä edellä ja pidetään kärvistelyt oikeissa mittasuhteissa.
Totta, tätä jaloa taitoa meidän olisi kiva oppia.
Tiedät varmaan sen sanonnan, että ei pidä murehtia asioista johin ei voi vaikuttaa. No, kun diagnoosi on, että maailma on hullu, niin hurraa, ei me siihen voida vaikuttaa! Voi siis hyvällä omalla tunnolla hellittää omien tekemisten ja tekemättä jättämisten loputtoman ruotimisen. 😀
Näin se on, murehdimme monista turhista asioista aivan liian paljon, myös sellaisista, joissa meillä ei ole osaa eikä arpaa. Välillä niinkin paljon, että unohdamme elää omaa elämää 😏.
Allekirjoitan kaiken, aamen!
💕
Ah mikä postaus!!! Ihana päästää ulos kaikki höyryt kerralla. Tätähän tämä just nyt on. Sekoilua sekoilun perään. Seesteisempiä ja helpompia aikoja odotellessa…
Niin samaa mieltä 😀