Ruoanlaitto: Unohdettu kädentaito?

Miten säästää ruokamenoissa

Miten säästää ruokamenoissa -tyyppisiä kikkoja ja vinkkejä tulee nyt ovista ja ikkunoista. Tarkoittaako se sitä, että juuri tätä sanayhdistelmää googlataan nyt poikkeuksellisen paljon? Näkyykö se jo trendien joukossa googlen hakukoneissa, kun kaikki alkoivat kirjoittaa aiheesta? 

Kotona kokkailu säästää pitkän euron ruokalaskussa. Se on käypä säästövinkki (joka on kaikkien tiedossa), mutta siitä tulee luistettua aika usein. Tietysti, jos on varaa luistaa.  

Onko se nyt näin, että suomalaisten pitää jo säästää ruokakuluissa, että kuukauden lopussa tili on edelleen plussalla? 

Vaikuttaa siltä, että ruoka-apua kohta pitää lähettää Suomeen. Jos jossakin lapsiperheessä ruoanlaitto oli hieman ruostunut kädentaito, nyt se kannattaa opetella uudelleen.

Suomalaisten mediaanipalkat 2018-2022
Suomalaisten mediaanipalkat 2018-2022. Jos kuva ei näy, klikkaa tästä.

Tässä kaaviossa käy ilmi suomalaisten mediaanipalkat vuosista 2018-2022 sekä 350€ pudotus vuonna 2021. Tilastokeskuksen tiedotteesta käy ilmi, että kuten yleensäkin, köyhemmät ovat köyhtyneet entisestään. Ylimmässä tuloluokassa muutos ei ollut niin raju.

Nakkikastike valmistusvaiheessa - Miten säästää ruokamenoissa
Miehet keittiössä ja helposti tunnistettavissa oleva arkiruoka.

Miten säästää ruokamenoissa?

Ruokabloggaaja Tiina Varjus onnistui tekemään ruokaa viidelle vitosella. Se on periaatteessa hieno saavutus ja tärkeä taito joka perheessä. Asiassa ei sinänsä ole mitään uutta. Tunnen monta perhettä, joissa euro per nenä päivässä on normaali arkibudjetti. Osaan tehdä sellaisia ruokia itsekin. 

On toki niin, että ruokahävikkiä voi pienentää, mutta ravinnon laadusta en haluaisi lähteä nipistämään. Loppujen lopuksi edullisen ruoan saa esim. kypsentämällä puhdasta broilerinlihaa jättämällä kaikki lisukkeet pois. Kyytipojaksi perunoita ja porkkanoita. Reseptien lisukkeet kun maksavat helposti yhtä paljon kuin itse pääravinnonlähde, tässä tapauksessa proteiinipitoinen liha. Eikä mitään mene hukkaan. (Meidän perheen miesväki ei tule toimeen salaateilla). 

Kanaa, perunaa, tomaatteja, oliiveja ja salaattia - arkiateria - Miten säästää ruokamenoissa
Toinen arkiruokalaji, joka valmistuu muutamassa minuutissa.

Tässä reelsissä Tiina puhuu siitä, kuinka paljon rahaa voi säästää vuodessa vähentämällä ruokakulut (1095€ tai 1825€, jos säästät 3-5€ päivässä). Mihin kaikkeen olisit käyttänyt ylimääräistä rahaa? No, sähkölaskuihin, tietysti! 

Oikeanlaisella tekniikalla voi toki edelleen tuottaa sähköenergiaa 3.5 sentin kilowattitunnin hinnalla ympäri vuoden. Tämä väittämä ei ole minun vaan alan asiantuntijan. 

Ruoka on kuitenkin yksi hyvinvoinnin pilareita. Ruokavalion ja terveyden välinen yhteys ei liene mikään salaisuus. 

Elintarvikkeita, joissa on runsaasti ravinteita, hyviä rasvoja, vitamiineja ja hivenaineita, ei saa kaupasta halvalla. Niiden tärkeys terveydelle ei ole salaisuus kuluttajille eikä valmistajille, joten näistä voi pyytää käypää hinta, ja silti ne menee kaupaksi. 

Kala-ateria
Välimeren antimia. Kalalajia en osaa nimetä. Perunat erillisellä lautasella.

Joudummeko uhraamaan makuelämyksiä ja ruoan terveydellisiä vaikutuksia säästeliäisyydelle? 

Uskallanko minä ruveta leikkaamaan vitamiinien ja hivenaineiden saantia itseltäni ja perheeltäni sillä varjolla, että saan säästettyä tonnin vuodessa? 1000-2000€ euroa kuulostaa suurelta summalta, ennen kuin ajattelee, että suomalaisen mediaaniperheen vuositulot ovat 72 000 euroa (kaksi työssäkäyvää aikuista taloudessa). Tuhansia tykkäyksiä kerännyt pizza, jossa perunan ja meetvurstin lisäksi on hieman sipulia on ravinnollisesti köyhä ateria. Mausta en sano mitään. Eihän Tiina itsekään syötä perheelle pelkkää tällaista. Säästää voi tosin tekemättä kompromisseja elämänlaadussa

Simpukat paistettuna risottoon - Miten säästää ruokamenoissa
Kuva on aito ja tämän herkun hinnaksi on lusikallisen oliiviöljyn verran: itse kaivettu Vilamouran rannalla, paistettu ja menossa risottoon.

Kyllä, minäkin joskus luen säästeliäiden kokkien ruokavinkkejä, mutta ollaan nyt rehellisiä, blogeja, jossa menään maku ja terveys edellä kulujen tarkkailun sijaan, on huomattavasti mielenkiintoisempaa lukea. 

Esimerkiksi omassa (varsin herkullisessa!) silmien terveyttä koskevassa postauksessa Beach House Kitchen -bloggaaja Heli-Hannele Pehkonen puhuu siitä, miten tärkeää ruokavalio on näölle. Itse tykkään siinä blogissa Nopeat arkiruoat -osion lisäksi Sesonkiruokaa-resepteistä.

Kauden antimien hyödyntäminen käy kuin leikiten Appelsiineja ja hunajaa -blogissa, jossa tuoksuvat myös itämaiset yrtit ja mausteet.

Meinaan myös kokeilla tätä Tyylimurun kylmäsavulohipasta-reseptiä heti, kun kun löydän tarvittavat tarvikkeet siihen. 

Kesäkurpitsa-kinkku munakas - Miten säästää ruokamenoissa
Kesäkurpitsa-kinkku munakas.

Jos haluan seurata jotakuta, kotikokkia tai ammattilaista, haluan löytää reseptejä, jotka edistävät terveyttä, hyvinvointia, ovat mielenkiintoisia ja kokeilunhaluisia, ja kaikista vähiten sellaisia, joissa syöttämällä perheelle tyhjiä kaloreita yritetään päästä mahdollisimman suureen säästöön ruokakuluissa. Tai ainakin toivon, etten joudu siihen tilanteeseen. 

Mitähän teillä tänään syödään?

Kanaa, perunaa, tomaatteja, oliiveja ja salaattia - aineosien hinnat Suomessa.

Tämän aterian hinta kymmenelle hengelle Suomen hinnoissa. Maltan hinnoissa pääsee noin 5€ edullisemmin. Hintaero tulee kanafileen ja salaatin hinnoista (noin 7.90€/kg ja 1.10€/kpl). Muut hinnan ovat vastaavia.

Ravintoarvoja ja glykeemistä indeksiä en osaa laskea.

Miten säästää ruokamenoissa.

Referenssit:

18 vastausta artikkeliin “Ruoanlaitto: Unohdettu kädentaito?

  1. Meillä kuukauden ruuanhintaan tuo ihan valtavasti säästöä 9-12 viikon kiertävä ruokalista. Toki sitä ei orjallisesti noudateta, mutta se auttaa ostoslistan suunnittelussa ihan valtavasti, kun pystytään miettimään, että mitkä raaka-aineet on sellaisia, joita tarvitaan enemmän. Ruuan hävikin määrä kutistui lähes olemattomaan. Toisinaan sitä silti tulee, mutta lähinnä sen vuoksi, että tulikin tehtyä aavistuksen liikaa.

    Meidän taloudessa on kaksi aikuista ja ruuat tehdään lähes alusta loppuun itse. Toki joukossa joitakin ns. Einestuotteita (patapussit, erikoisemmat valmiskastikkeet jne.). Vuosien varrella on opittu tehokkaasti hyödyntämään myös eri proteiinin lähteitä. Kalaruuat on meillä ehkä se heikkous. Niitä pitäisi syödä huomattavasti enemmän kuin mitä tällä hetkellä syödään.

    1. Eipä tulekaan. Tuo hinta on myös laskettu Prisman Foodista, Maltan hinnoissa se on vitosen verran halvempi. Kai te huomasitte, että 20.69€ on kymmenen hengen ateria?

      Minä en uskaltaisi mennä vege-linjalle lapsiperheessä, vaikka sellaisiakin esimerkkejä on olemassa. Ei ole tarpeeksi tutkimuspohjaa, että vegaanisuus olisi todistettavasti turvallinen kasvavalle lapselle. Hän sitten saa tehdä omat päätökset, kun täyttää 18.

      1. Emme suinkaan kehottaneetkaan ketään siirtymään vege-linjalle, jos ei halua. Kunhan vaan otettiin mielenkiinnosta testiin tuo ruoan hintalappu.

        1. Se voi joka tapauksessa käydä niin, että eläinperäisiä tuotteita korvataan pikkuhiljaa vegaanisilla laajemmassa mittakaavassa. Kestävä kehitys edellyttää sen, että niiden tuotantoa ajetaan alas. Tilalle tarvitaan tuotteita, jotka korvaavat lihan ja sen johdannaisia ruoassa. Siihen tarvitaan vielä paljon tutkimusta ja kehittämistä, mutta myös asenteiden muutosta. Tätä lähinnä tarkoitin.

  2. Mitä isompi perhe, niin sitä enemmän tällä kaikella lienee merkitystä. Kahden seniorin paljon matkustavassa perheessä “perusruokalasku” ei ole kovin merkittävä menoerä kaikkeen muuhun verrattuna. Joskus tehdään itse, joskus syödään eineksiä, joskus käydään ravintolassa – harvemmin kyllä Suomessa.

    1. Minä olen ollut perheellinen niin kauan, etten enää muista, miten elää lapsivapaata elämää 😂. Kai jonakin päivänä meidän nuorinkin lentää pesästä. Kun jäämme kahdestaan, siitä tulee uuden järjestelyn opettelemista.

  3. Joo ruoanlaitto on mun inhokkikotitöiden lista ykkönen. Syöminen kyllä kelpaa ja olen myös varsin tietoinen nälkäkiukun todellisuudesta 😀 En tiedä mikä mun suhteessa kokkailuun on mennyt pieleen ja missä välissä, mutta siinä on paljon korjattavaa. Lapsille kokkaamisessa myös uusien ruokien kokeilu laiskottaa, kauhea vaiva ja sotku ja siivous herkkuruoan eteen ja sitten se ei edes kelpaa kellekään. Mutta opetellaan kokkaamaan lasten kanssa yhdessä 🙂

    1. Lapset ovat tosi nirsoja kokeilla uutta ruokaa. Mutta silti varmaan pakko kokata aina jotain poikkeuksellista. Mulle kokkaaminen ei ole ongelmaksi, mutta siivoaminen sen jälkeen ei kyllä innosta kovin paljoa. Erityisesti nyt, kun meillä on kaasuhella 😕.

  4. Hyvä artikkeli. Mä olen aina kokkaillut itse ja teen myös eväät töihin. Aivan äärimmäisessä tapauksessa olen hakenut eväitä esim. kaupasta. Kyllä kokkailulla säästää mukavasti 🙂

  5. Itse olen aika hyvin unohtanut kokkailun. Valitettavasti. Meillä on niin hektinen elämä, että mies yleensä siellä kyökissä pyörii kun on sellaiseen aikaan kotona.

    1. Meillä on onneksi molemmat kokkaustaitoisia. Muuten olisimme kuolleet nälkään jo 😂. Ei näillä hinnoilla pärjää.

      1. Osaan minäkin tehdä ruokaa ja aina välillä olenkin leiponut jotakin pientä mutta tällä hetkellä kun mies on enemmän kotona, niin hän hoitaa ruokapuolen.

  6. Kiitos ihana maininnasta! Kalaruoka on terveellistä, kalan hinta vaan hirvittää. Jonkin verran muuten lähipiirissämme kalastetaan, joten välillä muikkuja ja kuhaa tulee suoraan meillekin. Mikä on tosi ihanaa. Ihan hirveästi en ole vielä joutunut ruoan monipuolisuudesta tinkimään, mutta ruokahävikkiin tulee kiinnitettyä huomiota. Ostaa järkevämmin oman perheen tarpeiksi, tekee jämäruoista jonkun ylläripadan… näillä keinoilla vähän tulee hillittyä rahanmenoa.

    1. Kalan hinta onkin varmaan pahin rajoittava tekijä sen syömisestä. Pitää kai opetella kalastamaan. Tosin, tuleeko kalaruoasta halvempi sillä tavalla, en tiedä 😁.

Vastaa