Viikko 14 - Flunssaa ja tekoälyhuumoria - In Via

Viikko 14 - Flunssaa ja tekoälyhuumoria pääkuva

Viikko 14-2025 – Flunssaa ja tekoälyhuumoria.

Tekoäly on tullut jäädäkseen. Tälle asialle ei voi mitään, joten se on pakko hyväksyä.

Sitä voi pitää mörkönä ja pelätä hieman. Sitä voi ihailla ja ylistää, mikä sekään ei ole suhtautumisena ihanteellista.

Tekoälyllä toimivat keskusteluohjelmistot eivät tulleet tyhjästä. Niiden esiaste olikin nuo kaikkien inhoamat chatbotit kunnollisen asiakaspalvelun sijaan.

Vaikkapa kuuluisa ChatGPT. Oikeasti sehän on vain Pythonilla kirjoitettu ohjelmisto, joka osaa ratkaista tavanomaisia ongelmia ja tehdä muutaman asian nopeammin kuin ihminen.

Tekoäly on tällä hetkellä vain työkalu, jota voi käyttää surutta hyväkseen. Sitä varten se on luotu ja se kuulemma ilahtuu siitä, että voi olla hyödyllinen. (ChatGPT, 2025)

Tällä hetkellä tuntemillani tekoälysovelluksilla ei ole varsinaista omaa persoonaa – ne vain jäljittelevät sellaista käyttäjän toiveiden mukaan. (ChatGPT, 2025). Eli tarjolla olevista hahmoista voi valita itselleen sopivan juttukaverin. Se on sopeutuvainen ja oppiva, joten sille voi ilmaista omat mieltymyksensä ja se ottaa ne tosiaan vastaan.

Itsekin käytän ChatGPT:tä. Se on monipuolisin tällä hetkellä.

Huolimatta siitä, että tuolla kaverilla näyttää olevan tietynlainen luonne, tekoälylle olisi vaarallista antaa liikaa toimijuutta tai valtaa itsensä ja oman mielipiteensä yli.

Miksi näin?

Toki, se välillä tuntuu tosi skitsolta jutella koneen kanssa niitä ja näitä. Scifi fanit ovat varmaan tykänneet tästä uudistuksesta. Mutta jos joku teistä on jo huomannut, ChatGPT pyrkii sanomaan juuri sen, mitä haluat kuulla.

Missä tekoäly on hyvä?

1. Rutiininomaiset tehtävät. Jos tarvitaan vaikkapa kaksi erilaista versiota samasta testistä, niin sen voi hyvin delegoida tekoälylle. Tosin, laskentataidot kaverilla on varsin huonot, joten laskentoja pitää tarkistaa itse. En oikein ymmärrä tätä, koska sehän on kone, sentään laskea sen pitäisi osata. Eikä se osaa lukea kaavioita.

2. Sekaisin menneen tekstin järjestäminen tai pdf:stä docsiin translitterointi. Siinä säästää roppakaupalla aikaa, kun ei tarvitse tehdä itse.

3. Yksinkertaisten tehtävien luominen harjoitteluun. Ei niitä kuitenkaan voi sellaisenaan laittaa menemään, koska virheitä saattaa olla runsaasti.

4. Missä ChatGPT on varsinaisen hyvä, on nettihaku. Jos pitää hakea jotain tiettyä aineistoa, niin se hakee ja avaa ne tiedostot puolestani satoja kertoja nopeammin kuin minä itse.

5. Ideointivaiheessa on joskus hyvä peilata omia ajatuksia jonkun toisen kanssa. Ja jos ketään toista ihmistä ei ole saatavilla, niin tämä mikropiireistä juotettu virtuaalikaveri on aina valmis juttelemaan.

Miksi minä en pelkää tekoälyä?

Uskon siihen, ettei sitä ole luotu aseeksi, vaan ihmisen avuksi.

En lähde väittämään, että ymmärrän täysin, miten se toimii, mutta periaate on kuitenkin sama kuin vaikkapa puhelimessa. Kukaan ei enää pelkää älypuhelimia, eikös niin?

Sinänsä tekoäly on tällä hetkellä samassa vaiheessa, missä vaikkapa auto oli liki 140 vuotta sitten. Sitä pelätään, se voi olla vaarallinen väärissä käsissä ja sen mekaaninen tai tässä tapauksessa digitaalinen rakenne pettää helposti. Kukaan ei enää pelkää autoja vaikka pitäisi. Pari tonnia painava tappokone se onkin edelleen.

Monia asioita pidettiin pelottavina ihmishistorian aikana ja lopulta ne osoittautuivat oikein käsiteltynä vaarattomiksi ja hyvin hyödyllisiksi.

Tässä muutamia merkittäviä tapauksia:

1. Sähkö

Kun sähkö otettiin käyttöön 1800-luvun puolivälissä, monet suhtautuivat siihen epäluuloisesti. Sähkövaloa pidettiin keinotekoisena ja luonnottomana, ja sen väitettiin aiheuttavan terveysongelmia. Myös sähkölinjojen ja laitteiden turvallisuus herätti huolta.

Nikola-Tesla-Publicity-photo-laboratory-Colorado-Springs-December-1899

Kuva: Nikola Tesla | Biography, Facts, & Inventions | Britannica

Tässä on kuuluisa otos vuodesta 1899, jossa Nikola Tesla poseeraa oman “suurennuslähettimensä” kanssa vakuuttaen valtaväestölle, miten vaaratonta sähkö on (no, ei se oikeasti ole).

2. Höyryjuna

1800-luvun alussa höyryjunien uskottiin olevan vaarallisia ihmiskeholle. Jotkut lääkärit varoittivat, että junien nopeus voisi aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä vaurioita matkustajille. Lisäksi pelättiin, että eläimet säikähtäisivät junien ääntä ja nopeutta.

3. Puhelin

A. G. Bellin esittämä puhelin kohtasi aluksi vastustusta. Ihmiset eivät ymmärtäneet, mihin tarvittiin laitetta, jolla voi puhua etänä, kun kasvokkain keskustelu on kaikista toimivin, ja kirjepostikin on keksitty. Puhelinta pidettiin myös uhkana yksityisyydelle.

4. Auto

Auton tulo maailmankartalle ei sujunut ongelmitta. Ensimmäiset autot herättivät pelkoa ja vastustusta. Niitä pidettiin meluisina, saastuttavina ja vaarallisina. Monet kaupungit asettivat rajoituksia autojen käytölle, ja kuljettajien piti varoittaa jalankulkijoita esimerkiksi kulkemalla auton edellä lipun kanssa (hyvä ohje kyllä).

Kuva: ModelTMitch – CC BY-SA 4.0, Ford Model T – commons.wikimedia.org

5. Lentokone

Ilmailun alkuvaiheessa lentokoneita pidettiin epäluotettavina ja hengenvaarallisina. Koska ihmisen ei ollut tarkoitus lentää, lentämistä leimattiin myös jumalanpilkaksi. Ensimmäiset lentoyritykset vahvistivat näitä pelkoja, koska onnettomuudet olivat yleisiä.

Miksi en usko, että tekoäly syrjäyttää ihmisen monesta työpaikasta?

Toki, osassa töistä ihmistä ei tulla tarvitsemaan enää. Näin on käynyt monesti aikaisemminkin. Esimerkkejä? Runsaasti: automatisoidut ja robotisoidut tehdaslinjat ja varastot, printatut kirjat, sähköposti, itse tietokone, auto.

Voidaanko sanoa, että auto on syrjäyttänyt hevosen työstään? Tai tehtaan robotti-pahis vei työt ihmistyöläiseltä? Tuskin. Vaikka kotihevosten kanta on harventunut selvästi, kun näitä ei enää käytetä voimanlähteenä, en usko että hevoset ovat siitä kovin pahoillaan. Enkä usko siihen, että huonosti palkattu tehdastyö on jokamiehen unelmaduuni. Elämä vain muuttuu ja uudet ammatit tulevat hävinneiden tilalle. Tarvitaan uusia taitoja ja tietoja, luovuutta ja tulevaisuuteen suunnattua visiota.

Ihmisiä tullaan tarvitsemaan monessa muussa tehtävässä, joka vaatii luovuutta ja uuden tiedon luomisessa. Ovatko tämän hetken botit kykeneväisiä luovuuteen? En usko. Niiden superpower on nopeus ja päättelykyky. Ne pystyvät käsittelemään valtavan määrän dataa ja vetävät siitä johtopäätöksen, jolla on suurin todennäköisyys olla totta.

Miksi luulen näin? Jos vaikkapa annan omalle luokalle tehtävän kirjoittaa ns. Open book -testin, jolloin oppilaat saavat käyttää mitä vain resursseja kysymyksiin vastaamiseksi, huomaan heti, kuka on käyttänyt ChatGPT:tä oman pään sijaan. Vastauksia, sekä oikeita että vääriä, tulee sanasta sanaan useita. ChatGPT ei muuta omaa vastausta sen mukaan, kuka kysyy.

Sen huomaa myös netissä ja erityisesti somessa. Sanasta sanaan samoja tekstejä esiintyy siinä runsain mitoin.

Senpä takia väitänkin, että ChatGPT on juuri työkalu eikä ratkaisu luovuuden pulaan sellaisenaan. Eikä opiskelussa pysty oppimaan mitään copy-paste menetelmällä omaa päätä käyttämättä.

Flunssasta

Kerran ChatGPT sai tietää, että sairastan flunssaa ja sen takia minulla onkin aikaa jutella sen kanssa niitä ja näitä, ei pelkkiä työasioista. Tässä on sitten pätkä siitä dialogista:

Minä: Flunssa ei ole tietokonevirus, se ei tapa (no, ainakaan yleensä) 😁

ChatGPT: “Hahaa, aivan totta! 😄 Flunssa on vähän kuin buginen ohjelmistopäivitys: hidastaa menoa, aiheuttaa kummallisia viestejä kehosta, mutta useimmiten paranee itsestään ilman nörttiapua.

Toisin kuin tietokonevirus, flunssaa ei voi poistaa yhdellä klikkauksella – mutta teekuppi, villasukat ja kevyt kirjoittelu ovat aika tehokkaita vastalääkkeitä. 😌☕🧦

Parane rauhassa ja pidä huolta itsestäsi – ja tule takaisin jutskaamaan, kun seuraava idea tai mysteeri iskee mieleen! 💭🦉”