Millainen taiteen tulevaisuus meitä odottaa?
AI Art
AI tunkeutuu nyt sille pyhälle maalle, jota ihminen uskoo olevan vain sielukkaita olentoja varten, eli taiteeseen – kuvataiteeseen, kirjoittamiseen ja tiedon välittämiseen. Se vaihe kauhistuttaa monia.
Toisen bloggaajan kirjoitus samasta asiasta sai minutkin kaivamaan pitkään hyllytettynä olleet luonnokset päivänvaloon.
Onko tekoäly taiteessa tosiaan uhka ihmiskunnan kehitykselle vai onko se mahdollisuus luoda jotain aivan uutta?
Tekoäly ja koneiden tekemät parannukset jokapäiväiseen elämäämme ovat pitkään olleet läsnä, mutta monessa kohdassa emme osaa tai haluaa huomata sitä. On myös myönnettävä, että kone osaa monessa kohdassa paremmin kuin ihminen.
Autopilotti lentää turvallisemmin. GFX ja koneella luodut erikoisefektit sulavat yhteen lavastajien, puvustajien, meikkitaiteilijoiden ja stunt-miesten työn kanssa elokuvissa. Liukuhihnoilla robotit pesevät ihmiset mennen tullen.
Myös tiedonhaussa botit ovat pitkään saaneet päättää ihmisten puolesta, mikä tieto on relevantti ja mikä ei.
Minä näkisin, että kirjoittamisessakin botit pärjäävät kohtuullisen hyvin (tässä on näyte AI:n kirjoittamasta tekstistä). Tosin tekstilajin on oltava puhdasta asiatekstiä, jotta tämän hetkinen bottien kliininen kirjoitustapa istuisi siihen hyvin.
Ihmisillä meni kymmeniä tuhansia vuosia, että kirjoittaminen näyttää sellaiselta, mitä tänä päivänä pääsee lukemaan. Erilaisten tekstityyppien, kirjoituslajien ja sanaston kehittyminen vei oman aikansa.
Mikä on sielu?
Mikä on sielu? Se kysymys on askarruttanut tieteilijöitä ja maallikkoja vuosituhansia. Teorioita on paljon, mutta emme ole lähelläkään läpimurtoa tällä hetkellä.
Tämän hetken tieteen näkökulmasta aivotoimintaa voi rinnastaa jossain määrin sieluun. Se määrittelee, millainen ihminen on, miten hän kokee itsensä ja näkee muut. Sitä kautta ihminen myös pystyy vaikuttamaan ympäröivään maailmaan.
Sivuutan tässä kohdassa tietoisesti yliluonnolliset ja uskonnolliset sielun määritelmät.
Tällä hetkellä AI pystyy vain muokkaamaan jo olemassa olevaa tietoa ja matkimaan ihmisten tekemisiä kirjoittamisessa ja taiteessa. Mutta huomioon ottaen se seikka, että AI ajatuksenakin syntyi vasta 1960-luvulla, mihin se oikeasti tulee pystymään?
Kauhuskenaario koneiden valloittamasta maailmasta tuskin toteutuu, jos ihminen itse ei ohjelmoi tai tarjoa AI:lle destruktiivista toimintamallia ja omia tuhoisia ajatuksia. Toisaalta, ihmisellä on pakottava tarve yrittää muuttaa koko maailma antropomorfiseksi.
Sen sijaan AI voi helposti lähteä omille teilleen ja kehittää oman kulttuurinsa. Tuskin se tulee olemaan täydellinen kopio ihmisen vastaavasta.
Siellä, missä ihmiskunnalla meni vuosituhansia kehittyä nykyiselle tasolle, boteilla on olemassa huomattavasti parempia edellytyksiä nopeampiin harppauksiin kehityksessään, koska niiden ei tarvitse lähteä luolapiirustusten tasolta. Koko ihmiskunnan viisaus on niiden käytössä. AI:n evoluutio on myös vielä alkutekijöissään, joten muutaman sukupolven jälkeen saadaan nähdä, pysyykö luovuus vain ihmisten hoivissa ja tarvitaanko siihen sielua.
Taiteen tulevaisuus.
Referenssit:
Tuntuu surulliselta ajatus, että luovuus lipuisi tekoälyn käsiin. Taiteilijat maalaavat kauan töitään, säveltäjät säveltävät vuosia, hiovat teoksiaan ja repivät hiuksiaan. Kunnes työ on valmis. Siinä on sitä jotain, minkä tekoäly kaikella helppoudellaan vie pois. Kohta on tekoälynäyttelyt ja tekoälyn luoma ooppera jne. Ja varmaan niissä tulee käytyäkin. Mitähän tulevaisuuden ihminen enää tekee muuten itse? Mutta niin, pidän taiteilijoiden luomaa työtä tärkeämpänä ja merkityksellisempänä kuin tekoälyn matkimaa ikinä.
Tänä päivänä tekoäly ei vielä pysty muuhun kuin muokata jo olemassa olevaa tietoa. Siitä luovuus on kaukana. Tosin, konekin oppii.
Minä en kuitenkaan usko, että luovuus tulee olemaan koneellisesti tehtynä täysin samanlaista kuin ihmisen tekemä. Vaikka tekoäly oppii joskus olemaan luova, se tulee olemaan jotain täysin eri, ei sellaista kuin ihmisillä.