Matkakyselyn tulokset

Matkakysely – tulokset.

Olen suorittanut pienimuotoisen matkakyselyn blogissani (sekä Facebookissa ja Instagramissa) seikoista, jotka vaikuttavat matkan valintaan. 

Tulokset olivat mielenkiintoisia ja osittain myös yllättäviä.

Toki, tällaisissa ympäripyöreissä kyselyissä, joissa otanta ei ole millään tavalla segmentoitua, tulokset ovat myös aika lailla ympäripyöreitä. 

Vastauksia on tullut 568 kappaletta ja otannassa on mukana nuoria, keski-ikäisiä, sinkkuja, perheellisiä, eläkeläisiä, Suomessa sekä ulkomailla asuvia. Eli otanta on myös suhteellisen pieni ja kohdistuu suhteellisen paljon matkustaviin henkilöihin.

On selvää, että elämäntilanne vaikuttaa ratkaisevasti sen hetken vastaukseen. Kuten Tiina (Tyylimuru) on kommentoinut: “10 vuotta takaperin olisin vastannut toisin”. Senpä takia tilastoja yleensäkin kerätään ottaen huomioon otannan demografisia eroja. Se auttaa suuresti tilastojen käytössä: lapsiperheen tarpeet matkailussa ovat täysin erilaisia kuin vaikkapa soolo-matkailijoiden.  

1. Matkan hintataso

Matkan hinta oli ratkaiseva tekijä suurimmalle osalle vastaajista, mikä ei liene tullut kenellekään yllätyksenä. Valtaosa meistä operoi rajatuilla resursseilla ja matkustaminen on vain yksi monista menoeristä.

Tässä tapauksessa minua hieman yllätti, että ihmisiä, joille matkan hinta ei ole tärkeää, on näinkin paljon. Tämän voi tulkita monella eri tavalla. Voi toki ajatella, että meidän keskuudessa on runsaasti piileviä miljonäärejä. Tai sitten monille matkustaminen on niin tärkeä harrastus, että se menee monen muunkin edellä. Tai sitten hinta on kuitenkin suhteellinen käsite, toiselle tonni voi olla yläraja ja toinen luulee viiden tonnin budjetin kuuluvan sarakkeeseen merkityksetön tekijä.

Myös yleinen tulotaso vaikuttaa siihen, joutuuko miettimään rahan riittävyyttä vai ei. Suomalaisten keskimääräinen tulotaso on maailmalla verrattain korkea, mikä tekee erityisesti ulkomaanmatkailusta suhteessa edullisempaa ja mahdollistaa hyvinkin vapaan matkustamisen moneen kohteeseen.  

2. ajankohta

Myönteisesti vastanneita ymmärrän hyvin: harvalla meistä on mahdollisuus jättää työt kesken ja lähteä matkoille. Ihmisiä ei sido pelkkä oman loman ajankohta, mutta myös koululomat, puolison työjärjestelyt ja moni muukin seikka arjessa. 

Kuitenkin näyttää siltä, että nykyään aika monien työ mahdollistaa sen, että matkoille voi lähteä silloin kun huvittaa. Työkuviot ovat muuttuneet viime aikoina joustavammaksi ja monessa tapauksessa työasiat pääsee hoitamaan tarpeen tullessa myös matkan aikana. 

Kokonaan paikasta riipumattomat työtehtävät ovat myös lisääntyneet.

Toinen syy voi olla se, että eläkkeelle jo päässeet suomalaiset matkustavat nykyään suhteellisen paljon. 

“Nomadina reissatessa ajankohdalla ei ole niin merkitystä, kun matkaa tehdään jatkuvasti, mutta tietty pitää vähän katsoa mihin aikaan vuodesta liikkuu missäkin. Mielellään välttelemme sesonkiaikoja ja suosituimpia turistikohteita.” (Anne | Elämää Nomadina).

3. helppo saavutettavuus

Tässä osiossa ei tullut mitään yllätyksiä. Jos jokin matkakohde kiinnostaa, niin sen eteen sopii tehdä vähän työtäkin. 

Omastakin kokemuksesta tiedän, että yhteydet Suomesta, Virosta ja nyt myös Liettuasta eivät ole kummoisia, joten konetta vaihtamatta ei pääse juuri mihinkään edes Euroopasta. Yksittäisiä kaukoreittejä on tarjolla esim Finnairilla.

Toisaalta, kohteen helppous on ajankohtaista ainakin pienten lasten perheille.  Pitkiä, mutkikkaita lentoja ja venyneitä välilaskuja on vaikeaa suorittaa kitisevien muksujen kanssa. Lapset tosin kasvavat nopeasti sen vaiheen yli. Lapsia on myös erilaisia. Toiset kestävät pitkiä lentoja hyvin ja toiset eivät.

Toki, on muitakin syitä, miksi ei haluta istua lentokoneissa tai lentokentillä tuntikausia.

4. Turvallisuus

Kohteen turvallisuus on yllätyksettömästi ykköskriteeri valtaosalle vastaajista. Suurin osa ymmärtää turvallisuutta niin, että kohde olisi vakaa, turisteille turvallinen paikka, jossa ei ole meneillään olevia poliittisia tai aseellista konfliktia.

Kuitenkin, turvallisuutta voi myös ymmärtää myös eri tavalla. Esimerkiksi jokin vuoristoreitti voi olla hyvä ja turvallinen päiväsaikana hyväjalkaisille, mutta se muuttuu hengenvaaralliseksi pimeässä tai vuodenajasta riippuen eikä sitä suositella lapsille. 

Tosin, nykyään monella alueella löytyy erilaisia reittejä ja kohteita, jotka sopivat jokaisen tarpeisiin.

Vajaa neljäsosa vastaajista laittaa kohteen kiinnostavuuden ja muut seikat turvallisuuden edelle:

• “Kiinnostavuus on ykkönen. Laitoin turvallisuudelle EI, koska en sitä ensisijaisesti koskaan mieti. Minulle myös valo, lämpö ja vesi ovat tärkeitä, koska enimmäkseen reissaan talvella” (Raija, Kohti avaraa maailmaa).
• “Olen näemmä poikkeustapaus mitä tulee perheystävällisyyteen ja turvallisuuteen. Ei tosin mitenkään yllättävää.” (Tanja, Please be seated for Takeoff) 

5. Perheystävällisyys

Perheystävällisyys on toki seikka, joka kiinnostaa suurimmalta osalta vain lapsiperheitä. Ei se, etteivät lapsiperheet matkusta erilaisissa kohteissa, mutta onhan se kivempaa, että perheiden tarpeet otetaan huomioon. Silloin loma sujuu paremmin sekä lapsilla että vanhemmilla.

Yleisellä tasolla perheystävällisyys ei kuitenkaan lyönyt läpi – matkustavia lapsiperheitä on varsin vähän. Tämä ei ole oma päähänpisto vaan kylmä tilasto: kaikista suomalaisten suorittamista matkoista vain vajaat 2% on ollut lapsiperheiden matkustamista (1+ yöpymisiä sisältävät matka). 

Se on sinänsä ymmärrettävää, koska vaikkapa sinkulle ja (vielä) lapsettomalle pariskunnalle sijoittaminen matkustamiseen on helpompaa, kuin parin lapsen vanhemmille. Yli 2-vuotiaasta lapsesta aloitetaan veloittamaan lennoista, yli 12-vuotiaasta joutuu pulittamaan jo aikuisten hintoja sekä lentolipuista että hotellissa. 

Myös vaatimukset majoituksille muuttuvat. Lasten kanssa ei kehtaa enää mennä yöpymään kunhan jonnekin, joten edulliset hostellit voi pyyhkiä pois listalta. 

Tämä johtopäätös on tosin enimmäkseen oman kokemuksen soveltamista. 

6. Erikoistarpeet

Erikoistarpeita ymmärretään Suomessa lähinnä esteettömyytenä. 

Asialla on kuitenkin moni muukin ulottuvuus. Esimerkiksi erikoisruokavalion ruokia voi olla vaikeaa löytää joissakin paikoissa. Tai sitten vaikkapa vessanpönttö. Aika usein on tarjolla vain “reikä lattialla”-mallinen käymälä.

Vessapaperia ei useissa muslimimaissa ole tarjolla, mutta bideesuihku kyllä. Sillä kuuluu pestä myös jalkoja namazia varten. 

7. Kiinnostavuus

Kiinnostus kohteeseen on ilmeisen tärkeä monille. Se ei liene mikään yllätys. 

Toisaalta, on ilmeisesti myös tapauksia, joissa matkustetaan vain itse matkustamisen vuoksi, kun tarvitaan irtiottoa arjesta. Silloin kohteen  kiinnostavuus on toissijainen asia.  

8. muu

Tässä kyselyssä on jäänyt mainitsematta moni asia, joka on ilmeisen tärkeä monille vastaajille.

Vastauksia muista seikoista on tullut paljon. Tässä muutama poiminta:

• “Seura, jossa matkustetaan… Matkustan joko uuteen kohteeseen, tai tapaamaan ystäviä. Historia kiinnostaa, samoin taide.” (Pirjo, Kulkuri ja Joutsen), 
• “…kohde on sellainen, joka hoitaa mieltä ja kehoa sopivalla tavalla” (Mare, Kurssikeskus Kinanen)

Petri (Kaikki maanosat) on kiteyttänyt ytimekkäästi matkailun kolmea perusasiaa: “Yleensä etsitään uutta maata, tietylle ajankohdalle ja katsotaan mihin silloin pääsisi edullisesti”.

Kyselyn tuloksia analysoidessa kävi ilmi, ettei vertailutietoja löydy netistä. Joko vastaavia kyselyitä ei ole tehty tai pikemminkin tulokset eivät ole julkisia. Uskoisin, että ainakin suurimpia matkatoimistoja ja liikennöitsijöitä kiinnostaisi tietää, millä kriteereillä heidän erilaiset asiakasryhmät tekevät päätöksensä. 

---

Kiitos paljon kaikille vastanneille!

Matkakysely – tulokset.

Referenssit:

• Suomalaiset matkailivat ulkomaille viime kesänä lähes yhtä paljon kuin ennen pandemiaa | Tilastokeskus 
• Yksinmatkustavien matkakohteen valintaan vaikuttavat tekijät (Opinnäytetyö)
• Kysely matkailusta: Mikä vaikuttaa matkakohteen valintaan? – In Via 

Matkakysely – tulokset.