Kevätsiivous käyntiin.
Ajattelin itsekseni, että muutaman vuoden välein on hyvä käynnistää uusi Minimalismihaaste. Silloin omat kaapit ja ajatukset tulee käytyä läpi kerrankin hyvin perusteellisesti 😀.
Joskus lapsuudenkodissani kevätsiivouksen yhteydessä koko vaatevarasto tuli aina pengottua pohjia myöten. Talvivaatteet lähtivät kaapin perukoille ja kesäkamppeet oli kaivettu sen uumenista. Samalla talviset vaatteet ja asusteet pestiin ja huollettiin kesäsäilytykseen.
Kesävaatteita oli kiva saada esiin. Tietysti, kun teimme keväistä suursiivousta maaliskuun lopussa, koulun kevätloman aikana, oli usein jo varsin lämmintä. Ei kuitenkaan vielä niin lämmintä, että pärjäisi ilman takkia kokonaan. Kesävaatetus oli lupaus kesän rantaelämästä ja vapaudesta.
Pääsiäisvalmistellut on aloitettu. Kukka-asetelma pissasi alleen tosin.
Nykyään en ole niin innostunut siivoamisesta. Edes keväisin. Eikä se ole siivouksen tylsyydestä tai fyysisestä raskaudesta kiinni. Kuvioon on tullut outoja piirteitä, joista osa ilmestyi koronan myötä.
Olen huomannut, että minun on tosi vaikea heittää pois sellaisiakin tavaroita, joilla ei tee mitään. Tai ei ainakaan pitäisi. Reikiä täynnä oleva neule, kuivunut ripsiväri, pilaantunut kasvovoide, tyhjä purkki tai rikkinäinen kauha. Minua vaivaa irrationaalinen pelko siitä, että jos heitän jotain pois, sitten tulen tarvitsemaan sitä heti seuraavana päivänä. Eikä samanlaista löydy mistään tai minulla ei ole varaa ostaa uutta.
Osittain se johtuu pandemian aikana saaduista traumoista, osittain omasta historiasta ja osittain siitä, että minulle on oikeasti käynyt näin. Joillekin esineille ei löytynyt korvikkeita.
Maailma on täynnä tavaraa, mutta se ei aina kelpaa minulle. Siihen on syitä ja tekosyitä.
Voi tietysti käydä niin, että kaipaamani kasvovoidetta, shampoota tai farkkumallia ei todellakaan saa sillä hetkellä markkinoilla. Tai ei enää koskaan.
Vaikkapa niin, että nyt muotiaallon harjalla on korkeavyötäröinen farkkumalli, jota inhoan. Tykkään normi farkuista. Niitä ei helposti löydy. Ne, jotka löytyivät, ovat poskettoman huonoa laatua. Eli nyt minulla on kokoelma rikkinäisiä farkkuja: uusia ja vanhoja. En uskalla heittää vanhoja pois, koska pelkään, että uudet menevät käyttökelvottomaan kuntoon ennen kuin vanhat.
Se on vielä joten kuten ymmärrettävää.
On taas vähemmän järkeviä, kulttuuriperäisiä syitä. Kuten tuo rikkinäinen kauha. Kauha on kotoisin jostain Prismasta ja sillä on vatkattu jouluruokia jo yli 10 vuotta. Se on suomalaista muotoilua ja ainoa hyväksyttävä kauhamalli keittiössämme. Mikään muu kansa ei osaa tehdä kauhoja, tietysti.
Tähän olen kerännyt korjausta tarvitsevat vaatteet. Mietin hetken, pystyykö niille enää tehdä mitään.
Tällaisia uskomuksia on paljon. Japanilaisilta ostetaan veitsiä ja parturisaksia. Saksalaisilta autoja. Italialaisilta kenkiä. Ranskalaisilta hajuvesiä. Suomalaisilta kiukaita. Sveitsiläisiltä kelloja ja kameralinssejä. Venäläisiltä sinkkiämpäreitä.
Oikeasti, jokaisessa maassa valmistetaan ihan kaikkea. Mitä siellä ei ole, niin tuodaan Kiinasta. Kiinassa osataan tehdä kaikkea muutenkin. Japanilaisista veitsistä venäläisiin ämpäreihin. Joskus jopa paremmin kuin alkuperäisiä.
Koronapandemian jäljiltä on levinnyt vielä yksi ilmiö: etätyöt. Etätyön helppoutta ja vapautta maistaneita työntekijöitä ei järin helposti saa takaisin ylikansoitettuihin toimistoihin. Erityisesti kun työnkuva sen sallii. Myös osittainen etätyö on yleistynyt.
Asialla on omalaatuinen lieveilmiö: kotosalla voi kulkea millaisissa kamppeissa vain, kun kerran kukaan ei näe. Ei ainakaan alas asti 😀.
Näin minullekin on kertynyt vaatekerrostumia, joita käytän äärimmäisen harvoin. Tai siis, käytän ihmismäisiä vaatteita nykyään 1-2 kertaa viikossa, kun aikaisemmin käyttökertoja kertyi 7-8 viikossa (joillakin päivinä vaihdoin parempiin vaatteisiin illalla). Juhliin olen pukeutunut viimeisen kerran viitisen vuotta takaperin.
Nykyisellä vauhdilla minulla ei ole mitään toivoa saada vaatteitani käytettyä loppuun elämäni aikana, vaikka käyttäisin aina vain sitä ja sama vaatekertaa.
Lökäpöksyjä sen sijaan menisi roskiin senkin edestä. Mutta kun kukaan muu ei niitä näe, niin perheenjäsenet saavat kärsiä mun räjähtäneestä lookista. Niin kauan, kunnes nuo lumpeet putoavat päältäni itse tai häviävät pesukoneen uumeniin, pidän ne päälläni.
Ai niin, siivoamisesta puheen ollen…
Olen jo ostanut kaikki tarvittavat pesuaineet kevätsiivousta varten. Tällä kerralla minulla kävi tuuri, ja löysin ihan paikallisesta pesuainekaupasta vegaaniversiot niistä. Ekoilen kyllä ihan mielelläni, jos näin hyvä säkä käy.
Brittiläisen Astonish-merkin ekopesuaineet.
Olen jo aloittanut siivoamiset sieltä takahuoneesta pikkuhiljaa. Minua jännittää se kaappiosuus, kun siihen asti päästään. Minimalismihaasteen aikana (siihen osallistuin pari vuotta takaperin) piti kipata roskiin tai kierrättää 465 tavaraa kuukauden aikana. En tiedä, löytyisikö huushollistani näin paljon pois heitettävää enää.
Jos otan mukaan digikaappini, niin sieltä saa pihalle vaikka 465 000 tavaraa. Digitaalisten tilojen siistiminen ja järjestyksessä pitäminen on aikamoinen haaste. Kuinka paljon vanhoja kuvia, unohtuneita muistiinpanoja ja tunnistamattomia tiedostoja on fossiloitunut vuosien varrella kovalevylle? Ja kun tarvitsee jotain, sitä ei löydy mistään. Kuten yleensä. Seuraava megatrendi olisi varmaan digitaalinen konmaritus.
Siivoaminen, sekä fyysisenä suorituksena että digitaalisena tuokiona, on myös oman ajatusmaailman siistimistä. Sen takia sitä suositellaankin ensimmäisenä askeleena seesteisempään elämäntapaan. Konkretian kautta yritetään päästä siihen, että omia lukkoja ja pelkotiloja pääsee kohtaamaan ja avaamaan.
Tosin, lapsiperheessä poisheitettävää ja kierrätettävää löytyy aina. Lapset kasvavat. Lelut kallistuvat.
Meinaan ottaa tänä vuonna iisisti, enkä usko löytäväni kaappieni perukoilta mitään muotiluurankoja. Tyylini kun on pysynyt samana viimeiset 20 vuotta.
Joka tapauksessa, meinaan pitää perinteistä kiinni.
- Kaivelen kaappiani pohjaa myöten, koska se auttaa minua siirtää ajatuksiani pois ympyrästä, jossa ne tuppaavat pyörimään.
- Huollan talvikenkiä ja vaatteita kesäsäilytykseen.
- Otan esille kesävaatteitani ja kenkiäni, koska se on vaan niin kiva unelmoida kesästä.
- Siistin digisäiliöäni ja poistan sieltä niin paljon tarpeetonta kuin löydän.
- Kevennän ruokavalioni, koska se puhdistaa kehoa ja kirkastaa mieltä.
- Yritän hoitaa kuivia läikkiä vartalon iholla, että kroppani voi paljastaa auringolle.
- Lisään liikuntaa päivään, koska se auttaa minua heräämään talviunilta.
Kevätsiivous käyntiin.
Pölyt lähtevät liikkeelle uudella innolla kevätsiivouksen aikana. Sen jälkeen on kivaa siivota ne pois päiväjärjestyksestä ja aloittaa kesän odotusta kirkkain silmin.
Kevätsiivous käyntiin.
Oma vaate – oma aate.
(Autocorrectin meemi)
Kevätsiivous käyntiin.
Referenssit:
Kevätsiivous käyntiin.
Meillä aloitettiin pääsiäisenä pihan laitto. Vielä pahasti kesken homma mutta pikku hiljaa….
Kesäksi on kivaa saada piha kuntoon. Toivottavasti tulee hyvä kesä myös.
Tämä puoli keväässä on juuri se, mistä en siinä pidä: pitäisi olla tarmokas ja erityisen pirteä, kun piristävää valoa on enemmän. Täytyisi siivota, huoltaa, kunnostaa ja vaikka mitä… 😛 Tykkään järjestyksestä ja siististä ympäristöstä, mutta näitä vuodenaikoihin liittyviä suursiivuouksia ja mylläyksiä vastaan kapinoin keski-ikäisen uhmalla. 😃
Suursiivoukset ei ole minunkaan lempipuuhia. Sellainen pakkopulla. Jotkut osat siivoamisesta ovat ihan OK, mutta toiset ovat kyllä sellaiset, että mielelläni ulkoistaisin koko puuhaa.
Hehe, koronan jäljiltä kotipukeutuminen on täälläkin päässyt täysin retuperälle. Ihan kauheissa rääsyissä tulee päivät kuljettua, jos ei ole mitään erityistä syytä lähteä kodin ulkopuolelle.
Ja silloin kun mene ja pukeutuu edes jotenkin, niin takaisin tullessa ne siistimmät vaatteet jäävät käytännössä ovensuuhun ja kotilöysät puetaan heti päälle 😀
Siivoukseen herää keväällä kummasti. Aurinko näyttää niin pölyt kuin kaappien sotkuisuudetkin. Ihanaa ja kamalaa aikaa.
Niinpä, tuntuu siltä että ököpöksy-tyyli on tullut jäädäkseen.
Meille aurinko osoittaa kaikki pölyiset nurkat vuoden ympäri, mutta aina laiskottaa niitä siivoamaan 😁
Kiitos hyvistä ohjeista ja muikkarista. Kevätsiivous pitäisi tehdä täälläkin, mutta inspis nolla. Niin kuin joka vuosi.
Hiukan kuitenkin inspiroidun sun postauksesta, joten ehkä mä ryhdistäydyn – mutta en lupaa mitään 😀
Ihanaa pääsiäistä.
Kiitoksia! Ihanaa, että musta on sinulle hyötyä 😊.
Aurinkoista pääsiäistä sinullekin!
Kotivaatteet on täälläkin aika kulahtanutta sorttia. Reikä on aina housujen polvessa jne. Kotona onkin se kiva puoli, että voi olla just niin rennosti kuin parhaalta tuntuu. Mutta reikäisissä en sitten kotiroskista kauemmaksi osaa mennä. Vaatteita on kertynyt jonkin verran, mutta inspiraatio vanhojen läpikäymiseksi puuttuu. Huh, kamala aloittaa jotain, kun tietää että päivä hujahtaa siinä helposti. Saattaa nyt siirtyä syksymmälle tämä proggis.
Mukavaa pääsiäisen aikaa sinne! 💛
Mun kyl kannattaa aloittaa parempien vaatteiden kuluttaminen nyt, muuten joudun ottamaan ne hautaan mukaan 😅. Aika harvakseltaan sitä yt pukeutuu ihmiseksi.
Minä tykkään kaivaa kaappeja läpi. Tosin, nyt meni pari vuotta, etten sitä päässyt tekemään. Joten nyt oikein sormet syyhyttää. Se on pakko tehdä ihan just, koska muuten muutama vaate voi kokonaan mennä pilalle. Pitää huoltaa ne kuntoon.
Olen juurikin siivoamassa ja moppasin juuri lattiat. Nyt tulin koneelle siksi aikaa kun ne kuivuvat. Tuntuu ihan oudolta imuroida tähän aikaan illasta, sillä yleensä imuroin keskipäivän aikoihin. Mutta nyt sitä ei tarvitse tehdä huomenna. Täällä ei kevätvaatteita tarvitse vielä miettiä, sillä nytkin on pari astetta pakkasta. Eilen oli aivan ihanan keväistä ja söimme kesähuoneessa. Minulla on aika minimaaliset vaatevarastot, eikä pois heitettävää tai kirpparille vietävää tällä hetkellä löydy.
Oikein mukavaa pääsiäisen aikaa sinulle!
Lapsiperheessä on aina jotain lähdössä pois. Jotain menee rikki, jostain lapsi kasvaa ulos. Sitten on paljon koulutöitä, jotka kaikki menee roskiin vuoden lopussa. Yllättävän paljon lapset kirjoittelee käsin edelleen.
Täällä kevät lähti käyntiin, vaikka ilmat ovat vielä talvisen viileitä. Ehkä auringon määrä sai luontoa heräämään.
Toivottavasti Suomeenkin tulee hieman siedettävämpi sää pääsisäiseksi. Kunhan on aurinkoista, niin sen jo jaksaa 😁.
Oikein mukavaa ja aurinkoista pääsiäisaikaa sinullekin!